Käytännössä vetoomustuomioistuin katsoi, ettei alemman oikeuden ollut mahdollista päätellä hallituksen kannan saavan tukea vain siksi, ettei julkisessa aineistossa näkynyt taustalla olevaa näyttöä. Alemman oikeuden on nyt arvioitava asiaan liittyvä salainen aineisto suljetussa, osapuolten läsnäolosta riippumattomassa käsittelyssä ja ratkaistava tämä nimeämisperustelu uudelleen.
DJI:n mukaan puolustusministeriö nimesi yhtiön ja nimesi sen myöhemmin uudelleen ilman riittävää ennakkotietoa, näyttöä tai selitystä. Yhtiön mukaan ”kiinalainen sotilasyhtiö” -nimike yhdistää kuluttaja- ja yrityskäyttöön tarkoitettuja droneja valmistavan yhtiön virheellisesti Kiinan armeijaan. DJI sanoo tämän aiheuttaneen sille mainehaittaa ja kaupallista vahinkoa.
DJI:n oikeusprosessissa esittämän kannan mukaan listaus on vaikuttanut myös yhtiön mahdollisuuksiin osallistua Yhdysvaltain liittovaltion hankintoihin ja saada tiettyä liittovaltion energia-alan rahoitusta. Yhtiön mukaan hallitus ei ole osoittanut nimityksen perusteita riittävällä tavalla eikä antanut sille todellista mahdollisuutta vastata väitteisiin.
Vetoomustuomioistuin ei hyväksynyt kaikkia näitä perusteluja. Se vahvisti alemman oikeuden ratkaisun muilta osin, muun muassa DJI:n oikeusturvaa koskevan kanteen hylkäämisen.
Ratkaisun välitön vaikutus on ennen kaikkea menettelyllinen:
Ero on tärkeä droneja käyttäville yrityksille ja viranomaisille. Vetoomustuomioistuin löysi puutteen yhden näyttökysymyksen käsittelystä, mutta se ei julistanut koko listausta pätemättömäksi.
DJI kertoo, ettei se ole koskaan valmistanut sotilaslaitteita tai markkinoinut dronejaan taistelukäyttöön. Yhtiön mukaan se oli ensimmäinen dronevalmistaja, joka tuomitsi julkisesti tuotteidensa sotilas- ja taistelukäytön ja kehotti pidättäytymään siitä. DJI sanoo käytäntöjensä kieltävän sotilaskäytön ja kertoo ryhtyneensä toimiin kieltojen valvomiseksi ja vahvistamiseksi.
Lausunnot ovat osa DJI:n laajempaa perustelua siitä, että yhtiön tuotteet ja liiketoiminta ovat siviililuonteisia. Oikeudessa ratkaistavana oleva kysymys on kuitenkin se, tukiko puolustusministeriö nimitystä lainmukaisesti sovellettavan lainsäädännön perusteella.
DJI:tä kuvataan laajasti maailman suurimmaksi dronevalmistajaksi. Se myy kuluttaja- ja yrityskäyttöön tarkoitettuja järjestelmiä yrityksille, viranomaisille, harrastajille ja muille käyttäjille. Tuotteita käytetään esimerkiksi ilmakuvaukseen, tarkastuksiin, yleiseen turvallisuuteen ja maataloudessa.
Siksi oikeuskiistan merkitys ei rajoitu DJI:hin. Pentagon-listaukseen liittyvät rajoitukset voivat vaikuttaa valtion hankintoihin ja yhtiön maineeseen, ja DJI:n laitteisiin nojaavien organisaatioiden on seurattava, miten prosessi etenee.
Maatalous on tässä erityisen merkittävä toimiala, sillä yhden markkina-analyysin mukaan Pohjois-Amerikka on maatalousdronejen suurin alueellinen markkina. Saatavilla oleva aineisto ei kuitenkaan anna luotettavaa ajantasaista prosenttilukua DJI:n osuudesta Yhdysvaltain kaupallisten tai maatalousdronejen markkinoilla. Tarkkoihin markkinaosuusväitteisiin on siksi syytä suhtautua varauksella.
DJI pitää vetoomustuomioistuimen ratkaisua tärkeänä mahdollisuutena kumota se, mitä yhtiö kutsuu perusteettomaksi nimitykseksi. Tuomioistuin havaitsi ongelman siinä, miten alempi oikeus oli arvioinut julkista aineistoa, mutta se ei vapauttanut DJI:tä, poistanut sitä Pentagonin listalta eikä hyväksynyt kaikkia yhtiön väitteitä.
Seuraavaksi alemman oikeuden on tutkittava salassa pidetty näyttö ja arvioitava uudelleen, tukiko puolustusministeriö riittävästi väitettään DJI:n osallistumisesta Kiinan puolustusteolliseen perustaan. Siihen asti listaus pysyy voimassa.