Kulta ja hopea nousivat – miksi sijoittajat ovat vasta nyt havahtuneet kultaan?

Wilsonin ratkaisu ei ole joukkolainoista luopuminen. Sen sijaan hän kannattaa niiden duraation eli korkoriskille altistavan juoksuajan lyhentämistä. Näin salkku olisi vähemmän herkkä tappioille tilanteessa, jossa markkinakorot nousevat.

Lisäksi Wilson pitää kultaa ja mahdollisesti bitcoinia sekä muita raaka-aineiden kaltaisia sijoituksia vaihtoehtoisina puolustavina hajauttajina ja inflaatiosuojina.

Vuonna 2026 sijoittajat hakevat raaka-aineiden kaltaista suojaa

Wilson kuvasi vuoden 2026 kehitystä laajaksi raaka-ainekiertoksi. Hänen mukaansa kiinnostus on edennyt ensin kulta- ja hopeakaivosyhtiöihin, sen jälkeen harvinaisiin maametalleihin ja muihin metalleihin, energiaan sekä puolijohteisiin.

Yhteinen nimittäjä on Wilsonin mukaan se, että sijoittajat etsivät raaka-aineiden kaltaisia sijoituksia tasapainottamaan osakkeiden kaltaista riskiä salkuissaan.

Mikä voisi estää kullan nousun 5 200 dollariin?

Morgan Stanleyn kullan toiselle vuosipuoliskolle asettama 5 200 dollarin unssihinta perustuu olennaisesti siihen, että kulta-ETF-rahastojen sijoitusvirrat elpyvät. Keskuspankkien ostot voivat jatkua, mutta ETF-sijoittajat reagoivat erityisen herkästi odotuksiin Yhdysvaltain keskuspankin rahapolitiikasta, reaalikoroista ja dollarin suunnasta.

Kullan nousua voisivat jarruttaa esimerkiksi:

• Keskuspankin tiukempi linja. Jos koronlaskuja odotetaan aiempaa vähemmän tai korkoja jopa nostetaan, korottoman kullan hallussapidon vaihtoehtoiskustannus kasvaa.
• Korkeammat reaalikorot. Kymmenvuotisten valtionlainojen korkeammat reaalikorot ovat jo yhdistyneet kulta-ETF-rahastojen ulosvirtauksiin ja kullan hinnan heikkouteen.
• Vahva talousdata tai pitkittyvä inflaatio. Erityisesti öljyn hinnan nousu voi pitää inflaation korkealla ja saada markkinat odottamaan tiukempaa rahapolitiikkaa. Tämä nostaisi korkoja ja painaisi kultaa.
• Vahvistuva dollari. Dollarin nousu on kullalle vastatuuli, kun taas heikompi dollari tukisi hintaa.

Geopoliittinen epävarmuus ei myöskään automaattisesti tarkoita kullan nousua. Kriisit voivat lisätä turvasatamakysyntää, mutta jos ne nostavat öljyn hintaa ja saavat keskuspankin lykkäämään rahapolitiikan keventämistä, korkojen nousuvaikutus voi olla turvasatamakysyntää voimakkaampi.

Kullan ja hopean näkymät ovat myönteiset, mutta ehdolliset

Jalometallien lähiajan näkymä on suotuisa, jos talousdata heikkenee riittävästi elvytysodotusten elvyttämiseksi, reaalikorot laskevat, dollari heikkenee ja ETF-rahastojen sijoitusvirrat kääntyvät jälleen positiivisiksi.

Vastakkainen riski syntyy, jos inflaatio ja geopoliittiset energiashokit pitävät rahapolitiikan tiukkana, reaalikorot korkealla ja sijoittajien rahavirrat negatiivisina. Tällöin kulta voisi jäädä Morgan Stanleyn tavoitehinnan alapuolelle, ja myös hopean volatiliteetti voisi kasvaa.

Ennusteet hopean noususta 75–100 dollariin tai sitä korkeammalle ovat arvioita, eivät toimitetun aineiston vahvistamia toteutuneita lopputuloksia. Hopea voi hyötyä kultaa voimakkaammin uudesta jalometalli- ja raaka-ainerallista, mutta sen laskut voivat samalla olla suurempia.

UBS suhtautuu kultaan niin ikään myönteisesti, mutta kyse on analyytikkoennusteesta, ei varmuudesta. Pankki kuvasi kultaa houkuttelevaksi suojaksi ja nosti vuoden 2026 maalis-, kesä- ja syyskuun tavoitehinnan 6 200 dollariin unssilta aiemmasta 5 000 dollarista. Vuoden lopulle UBS ennustaa 5 900 dollarin hintaa.

Kokonaisuutena aineisto tukee kullan pitkän aikavälin myönteistä sijoitusteesiä. Kehitys ei kuitenkaan riipu yksin inflaatiosta tai geopoliittisista riskeistä, vaan ennen kaikkea rahapolitiikasta, reaalikoroista, dollarista ja sijoitusvirroista.