Rinkēvičs on puolestaan sanonut, että Latvian, Liettuan ja muiden Nato-maiden viranomaisilta saadut tiedot osoittavat Venäjän yrittäneen toteuttaa sabotaasia ja heikentää alueen turvallisuutta. Hän ei ole julkisesti täsmentänyt, mihin yksittäisiin kohteisiin yritykset ovat kohdistuneet.

Miksi tuhopoltot ja droonit ovat merkittäviä?

Hybriditoiminnan tavoitteena ei välttämättä ole aiheuttaa suurta välitöntä tuhoa. Pienemmilläkin iskuilla voidaan häiritä logistiikkaa ja kriittistä infrastruktuuria, lisätä epävarmuutta, kuluttaa viranomaisten resursseja ja testata poliittista päätöksentekoa.

Droonit ovat tässä erityisen käyttökelpoinen väline. Niitä voidaan käyttää tiedusteluun, häirintään tai hyökkäyksiin, mutta samalla niiden avulla voidaan kartoittaa, miten Euroopan ilmavalvonta toimii ja missä puolustuksessa on aukkoja. Saksan asevoimien komentajan mukaan Venäjä käyttää droonitoimintaa järjestelmällisesti Euroopan ilmatorjunnan heikkouksien selvittämiseen.

Tämä nostaa esiin käytännön ongelman: perinteinen ilmatorjunta ei välttämättä ole kustannustehokas vastaus halpoihin ja helposti muunneltaviin drooneihin. Nato-maat joutuvatkin kehittämään matalan korkeuden valvontaa, häirintää ja vastadroonijärjestelmiä.

Tarkoittaako tämä, että Venäjä valmistautuu hyökkäämään Baltiaan?

Julkisesti saatavilla oleva näyttö tukee huolta hybriditoiminnan laajenemisesta, mutta se ei osoita, että Venäjä olisi tekemässä välitöntä päätöstä laajamittaisesta hyökkäyksestä Baltian maihin tai että tällainen hyökkäys olisi jo käynnissä.

Rinkēvičs on itse erottanut nämä kaksi asiaa toisistaan: Venäjällä ei hänen mukaansa välttämättä ole tällä hetkellä kykyä hyökätä laajasti Baltian maihin, vaikka se pystyykin toteuttamaan vihamielisiä hybriditoimia.

Ero on tärkeä. Hybridisodan uhka on todellinen turvallisuuskysymys, mutta se ei ole sama asia kuin varma tieto lähiaikoina alkavasta suursodasta.

Miksi Kaliningradin kauttakulku on noussut keskusteluun?

Liettuan kautta kulkeva Venäjän Kaliningradin-alueen kauttakulku perustuu Euroopan unionin vuonna 2003 hyväksymiin järjestelyihin. Niissä otettiin käyttöön muun muassa helpotettuja kauttakulkuasiakirjoja. Järjestelyjen tavoitteena oli rajoittaa kauttakulun kestoa verrattuna tavalliseen, useita päiviä kestävään matkustamiseen.

Käytännössä maantiekauttakulun enimmäisajaksi on vakiintunut 24 tuntia, kun taas rautatiekuljetuksiin liittyvässä järjestelyssä aika voi olla lyhyempi.

Liettuan Seimasin jäsen ja entinen puolustusministeri Arvydas Anušauskas on ehdottanut, että venäläisille matkustajille sallittu kauttakulkuaika lyhennettäisiin kuuteen tuntiin. Hänen mukaansa Liettua voisi tiukentaa kansallista valvontaa muuttamatta yksipuolisesti EU:n asettamaa 24 tunnin enimmäisrajaa. Poikkeuksia olisi edelleen esimerkiksi liikenneonnettomuuksien, ajoneuvorikkojen, rajajonojen ja vaikeiden sääolojen yhteydessä.

Ehdotuksen taustalla ovat myös ilmoitetut rikkomustilastot. Kauttakulkusääntöjen rikkomusten määrä nousi 360 tapauksesta vuonna 2024 yhteensä 1 493 tapaukseen vuonna 2025. Samana aikana lähes 13 000 Venäjälle rekisteröityä henkilöautoa käytti yksinkertaistettuja kauttakulkuasiakirjoja.

Luvut vahvistavat perustelua tiukemmalle valvonnalle, mutta ne eivät yksin osoita, että kauttakulkumatkustajat olisivat osallistuneet vakoiluun tai sabotaasiin.

Mitä Yhdysvaltain tiedusteluarviot sanovat?

Yhdysvaltain tiedusteluarvioissa Vladimir Putinin on katsottu voivan yrittää testata Naton yhtenäisyyttä seuraavien vuosien aikana. Mahdolliset skenaariot vaihtelevat laajasta kyberhyökkäyksestä pieneen maahyökkäykseen tai rajattuun tunkeutumiseen Nato-maassa.

Julkisuudessa esillä ollut aikaväli ulottuu syksystä 2026 vuoteen 2029. Mahdollisimpana alueena on pidetty Itä-Eurooppaa, erityisesti Baltian maita ja Puolaa. Rajattu provokaatio voisi teoriassa testata Naton perustamissopimuksen 5. artiklaan liittyvää yhteistä puolustusta ilman, että Venäjä aloittaisi avoimen laajamittaisen sodan.

On kuitenkin syytä korostaa, että kyse on luokiteltuun tiedustelutietoon perustuvista vaihtoehtoisista arvioista. Ne eivät ole ennustus siitä, että hyökkäys tapahtuu. Samoin julkinen aineisto ei riitä vahvistamaan täsmällistä väitettä siitä, että Venäjä käyttäisi nimenomaan ukrainalaisia drooneja eurooppalaista kriittistä infrastruktuuria vastaan. Varmempi johtopäätös on, että halvat ja muunneltavat droonit muodostavat tunnetun haavoittuvuuden, johon viranomaisten on varauduttava.

Mitä Baltian maiden pitäisi tehdä?

Latvian, Liettuan, Viron ja Puolan kannalta keskeinen tavoite on vähentää yhteistä riskiä. Se tarkoittaa rajojen ja Kaliningradin kauttakulun tiiviimpää seurantaa, ilmatorjunnan ja vastadroonikyvyn yhdistämistä, kriittisen infrastruktuurin suojaamista sekä tiedustelutiedon nopeaa jakamista.

Lisäksi EU-tason ratkaisuja tarvitaan, jotta kansalliset rajoitukset eivät jätä järjestelmään aukkoja. Tavoitteena ei ole todistaa, että tavanomainen hyökkäys olisi jo alkanut, vaan estää Venäjää saamasta helposti toteutettavaa ja kiistettävissä olevaa mahdollisuutta testata Naton yhtenäisyyttä.

Rinkēvičs on puolestaan sanonut, että Latvian, Liettuan ja muiden Nato-maiden viranomaisilta saadut tiedot osoittavat Venäjän yrittäneen toteuttaa sabotaasia ja heikentää alueen turvallisuutta. Hän ei ole julkisesti täsmentänyt, mihin yksittäisiin kohteisiin yritykset ovat kohdistuneet.

Miksi tuhopoltot ja droonit ovat merkittäviä?

Hybriditoiminnan tavoitteena ei välttämättä ole aiheuttaa suurta välitöntä tuhoa. Pienemmilläkin iskuilla voidaan häiritä logistiikkaa ja kriittistä infrastruktuuria, lisätä epävarmuutta, kuluttaa viranomaisten resursseja ja testata poliittista päätöksentekoa.

Droonit ovat tässä erityisen käyttökelpoinen väline. Niitä voidaan käyttää tiedusteluun, häirintään tai hyökkäyksiin, mutta samalla niiden avulla voidaan kartoittaa, miten Euroopan ilmavalvonta toimii ja missä puolustuksessa on aukkoja. Saksan asevoimien komentajan mukaan Venäjä käyttää droonitoimintaa järjestelmällisesti Euroopan ilmatorjunnan heikkouksien selvittämiseen.

Tämä nostaa esiin käytännön ongelman: perinteinen ilmatorjunta ei välttämättä ole kustannustehokas vastaus halpoihin ja helposti muunneltaviin drooneihin. Nato-maat joutuvatkin kehittämään matalan korkeuden valvontaa, häirintää ja vastadroonijärjestelmiä.

Tarkoittaako tämä, että Venäjä valmistautuu hyökkäämään Baltiaan?

Julkisesti saatavilla oleva näyttö tukee huolta hybriditoiminnan laajenemisesta, mutta se ei osoita, että Venäjä olisi tekemässä välitöntä päätöstä laajamittaisesta hyökkäyksestä Baltian maihin tai että tällainen hyökkäys olisi jo käynnissä.

Rinkēvičs on itse erottanut nämä kaksi asiaa toisistaan: Venäjällä ei hänen mukaansa välttämättä ole tällä hetkellä kykyä hyökätä laajasti Baltian maihin, vaikka se pystyykin toteuttamaan vihamielisiä hybriditoimia.

Ero on tärkeä. Hybridisodan uhka on todellinen turvallisuuskysymys, mutta se ei ole sama asia kuin varma tieto lähiaikoina alkavasta suursodasta.

Miksi Kaliningradin kauttakulku on noussut keskusteluun?

Liettuan kautta kulkeva Venäjän Kaliningradin-alueen kauttakulku perustuu Euroopan unionin vuonna 2003 hyväksymiin järjestelyihin. Niissä otettiin käyttöön muun muassa helpotettuja kauttakulkuasiakirjoja. Järjestelyjen tavoitteena oli rajoittaa kauttakulun kestoa verrattuna tavalliseen, useita päiviä kestävään matkustamiseen.

Käytännössä maantiekauttakulun enimmäisajaksi on vakiintunut 24 tuntia, kun taas rautatiekuljetuksiin liittyvässä järjestelyssä aika voi olla lyhyempi.

Liettuan Seimasin jäsen ja entinen puolustusministeri Arvydas Anušauskas on ehdottanut, että venäläisille matkustajille sallittu kauttakulkuaika lyhennettäisiin kuuteen tuntiin. Hänen mukaansa Liettua voisi tiukentaa kansallista valvontaa muuttamatta yksipuolisesti EU:n asettamaa 24 tunnin enimmäisrajaa. Poikkeuksia olisi edelleen esimerkiksi liikenneonnettomuuksien, ajoneuvorikkojen, rajajonojen ja vaikeiden sääolojen yhteydessä.

Ehdotuksen taustalla ovat myös ilmoitetut rikkomustilastot. Kauttakulkusääntöjen rikkomusten määrä nousi 360 tapauksesta vuonna 2024 yhteensä 1 493 tapaukseen vuonna 2025. Samana aikana lähes 13 000 Venäjälle rekisteröityä henkilöautoa käytti yksinkertaistettuja kauttakulkuasiakirjoja.

Luvut vahvistavat perustelua tiukemmalle valvonnalle, mutta ne eivät yksin osoita, että kauttakulkumatkustajat olisivat osallistuneet vakoiluun tai sabotaasiin.

Mitä Yhdysvaltain tiedusteluarviot sanovat?

Yhdysvaltain tiedusteluarvioissa Vladimir Putinin on katsottu voivan yrittää testata Naton yhtenäisyyttä seuraavien vuosien aikana. Mahdolliset skenaariot vaihtelevat laajasta kyberhyökkäyksestä pieneen maahyökkäykseen tai rajattuun tunkeutumiseen Nato-maassa.

Julkisuudessa esillä ollut aikaväli ulottuu syksystä 2026 vuoteen 2029. Mahdollisimpana alueena on pidetty Itä-Eurooppaa, erityisesti Baltian maita ja Puolaa. Rajattu provokaatio voisi teoriassa testata Naton perustamissopimuksen 5. artiklaan liittyvää yhteistä puolustusta ilman, että Venäjä aloittaisi avoimen laajamittaisen sodan.

On kuitenkin syytä korostaa, että kyse on luokiteltuun tiedustelutietoon perustuvista vaihtoehtoisista arvioista. Ne eivät ole ennustus siitä, että hyökkäys tapahtuu. Samoin julkinen aineisto ei riitä vahvistamaan täsmällistä väitettä siitä, että Venäjä käyttäisi nimenomaan ukrainalaisia drooneja eurooppalaista kriittistä infrastruktuuria vastaan. Varmempi johtopäätös on, että halvat ja muunneltavat droonit muodostavat tunnetun haavoittuvuuden, johon viranomaisten on varauduttava.

Mitä Baltian maiden pitäisi tehdä?

Latvian, Liettuan, Viron ja Puolan kannalta keskeinen tavoite on vähentää yhteistä riskiä. Se tarkoittaa rajojen ja Kaliningradin kauttakulun tiiviimpää seurantaa, ilmatorjunnan ja vastadroonikyvyn yhdistämistä, kriittisen infrastruktuurin suojaamista sekä tiedustelutiedon nopeaa jakamista.

Lisäksi EU-tason ratkaisuja tarvitaan, jotta kansalliset rajoitukset eivät jätä järjestelmään aukkoja. Tavoitteena ei ole todistaa, että tavanomainen hyökkäys olisi jo alkanut, vaan estää Venäjää saamasta helposti toteutettavaa ja kiistettävissä olevaa mahdollisuutta testata Naton yhtenäisyyttä.