Metan älylasipatentti vie kameran askeleen pidemmälle: kuka kuvassa on ja mikä hetkessä on kiinnostavaa?

Pisteytys voisi vaikuttaa siihen, mitä tallennetaan, säilytetään, nostetaan esiin tai jätetään kokonaan huomiotta. Kamera ei siis kohtelisi jokaista videon ruutua samanarvoisesti, vaan loisi käyttäjän kokemuksen päälle automaattisen toimituksellisen kerroksen: tekoäly päättäisi, mikä oli tärkeää.

Videoiden automaattista koostamista

Kuvattu järjestelmä voisi tuottaa nimettyjä tallenteita, järjestää materiaalia tunnistettujen ihmisten tai toimintojen ympärille ja luoda kohokohtatiedostoja tai muuta henkilökohtaista mediaa. Käyttäjä voisi saada automaattisesti koostetun videon illanvietosta, keskustelusta tai tapahtumasta ilman, että jokaista pätkää tarvitsee valita itse.

Tässä on patentin kaupallinen lupaus: älykamera toimisi osittain itsenäisenä kuvaajana ja videoeditoijana. Samalla syntyy yksityisyysongelma, sillä järjestelmä voisi valita ja säilyttää hetkiä, joissa esiintyy ihmisiä, jotka eivät ole koskaan suostuneet osaksi tekoälyn ylläpitämää media-arkistoa.

Sivullisten sumennus ei ratkaise kaikkea

Hakemuksessa mainitaan myös yksityisyyteen liittyviä toimintoja, kuten niiden ihmisten sumentaminen, joita ei pitäisi voida tunnistaa. Tämä kertoo siitä, että patentissa tunnistetaan automaattisten kameroiden aiheuttama yksityisyysriski.

Pelkkä asiakirja ei kuitenkaan vastaa kysymyksiin, joista suojauksen todellinen tehokkuus riippuisi:

• Olisiko sumennus oletusarvoisesti käytössä?
• Tapahtuisiko käsittely laseissa ennen kuvien siirtämistä muualle?
• Voisiko sivullinen pyytää poistamista tai kieltää käsittelyn kokonaan?
• Tunnistettaisiinko kasvot ennen kuin henkilö sumennetaan?
• Kuinka pitkään sumentamattomia kuvia tai biometrisiä esityksiä säilytettäisiin?

Lopullisen videon sumentaminen ei välttämättä poista yksityisyysvaikutusta, jos järjestelmä on jo ehtinyt havaita kasvot, analysoida niitä tai muuntaa ne biometriseksi tunnisteeksi.

Miten patentti liittyy raportoituun NameTag-hankkeeseen?

Patentti on erityisen kiinnostava siksi, että se julkaistiin samaan aikaan, kun Metan älylasien ohjelmistosta on raportoitu erikseen. Tutkijat löysivät Meta AI -kumppanisovelluksesta käyttämättömiä kasvojentunnistuksen osia, joiden sisäinen nimi oli tiettävästi NameTag. Sovellusta käytetään älylasien kanssa. Raportoidussa koodissa oli kasvojen havaitsemiseen ja tunnistamiseen liittyviä komponentteja sekä järjestelmä, jonka oli tarkoitus käynnistää ”Person recognized” -ilmoituksia.

Ominaisuutta ei julkaistu kuluttajille, ja siihen liittyvä koodi poistettiin myöhemmin sovelluspäivityksessä julkisen arvostelun jälkeen. Näyttö on siksi luonteeltaan erilaista kuin patentti: patentti kuvaa laajaa teknistä suunnitelmaa, kun taas sovellustutkimus toi esiin konkreettisempia ohjelmistokomponentteja. Saatavilla olevien tietojen perusteella kumpikaan ei todista, että Meta olisi ottanut tuntemattomien ihmisten tunnistamisen käyttöön kuluttajien älylaseissa.

Rank One Computing -lisenssi lisää konkreettisuutta

Raporttien mukaan Metan sisäinen älylasikehitys liittyi myös kasvojentunnistus- ja aitousteknologian lisenssiin, jonka toimittaja oli Rank One Computing. Yhtiö tarjoaa teknologiaa muun muassa viranomais-, sotilas- ja lainvalvonta-asiakkaille.

Lisenssi ei todista, että Meta olisi ottanut teknologian käyttöön tai että sitä käytettäisiin tulevassa kuluttajatuotteessa tietyllä tavalla. Se viittaa kuitenkin siihen, että yhtiö on arvioinut tai kehittänyt järjestelmää yhdessä tietyn biometrisen teknologian toimittajan kanssa eikä kyse ole vain täysin teoreettisesta patentti-ideasta.

Patentti, raportoitu sovelluskoodi ja raportoitu toimittajasuhde muodostavat yhdessä kuvan teknologian aktiivisesta kartoittamisesta. Johtopäätöksen on silti pysyttävä rajattuna: aineisto kertoo mahdollisista kyvykkyyksistä ja kehitystoiminnasta, ei vahvistetusta julkisesta käyttöönotosta.

Metan aiempi historia tekee ehdotuksesta erityisen herkän

Meta ilmoitti aiemmin lopettavansa Facebookin laajan kasvojentunnistusjärjestelmän ja poistavansa yli miljardi kasvojälkeä. Yhtiö sopi myöhemmin 650 miljoonan dollarin korvauksesta Illinoisin käyttäjien nostamassa oikeusjutussa, kuten toimitetussa aineistossa kuvataan.

Vuonna 2024 Meta sopi lisäksi 1,4 miljardin dollarin ratkaisusta Texasin kanssa. Tapauksessa yhtiötä syytettiin texasilaisilta kerättyjen ja käytettyjen biometristen tietojen käsittelystä ilman osavaltion lain edellyttämää lupaa.

Siksi uusi biometrinen järjestelmä tavallisen näköisissä laseissa herättää enemmän huolta kuin tavanomainen puhelimen kameratoiminto. Puhelinta käyttävä ihminen yleensä ymmärretään kuvaajaksi. Älylasit voivat tehdä kuvaamisesta huomaamattomampaa, jatkuvampaa ja helpommin osan tavallista kanssakäymistä.

Suurimmat valvonta- ja turvallisuusriskit

Kasvojentunnistus muuttaisi ongelman muotoa. Kyse ei olisi enää vain siitä, että ”joku saattaa kuvata”, vaan siitä, että kuvaaja voisi samalla tunnistaa ja profiloida kuvattavia ihmisiä. Senaattori Edward Markeyn toimisto varoitti, että Metan laajat tietovarannot yhdistettynä älylasien kameroihin voisivat mahdollisesti yhdistää kasvot nimiin, työpaikkoihin tai henkilöprofiileihin. Tämä voisi lisätä vainoamisen, häirinnän ja kohdennetun pelottelun riskiä.

Kansalaisoikeusjärjestöt sekä lähisuhdeväkivallan, lisääntymisoikeuksien, LGBTQ+-ihmisten ja maahanmuuttajien tukijärjestöt ovat niin ikään vaatineet Metaa luopumaan laseihin raportoiduista kasvojentunnistussuunnitelmista. Niiden huolena on, että väkivallan tekijät, vainoajat tai muut pahantahtoiset toimijat voisivat tunnistaa ihmisiä huomaamatta julkisilla paikoilla.

Lasien muoto vahvistaa riskiä. Näkökentässä oleva ihminen ei välttämättä tiedä, tallentaako laite kuvaa, analysoiko tekoäly hänen kasvojaan tai säilytetäänkö tulos myöhempää vertailua varten. Sivullinen ei voi käytännössä antaa tietoista suostumusta aina, kun hän joutuu kameran näkökenttään.

Ratkaiseva ero: kyvykkyys, kehitystyö ja käyttöönotto

Saatavilla olevasta näytöstä on hyödyllistä erottaa kolme asiaa:

1. Kyvykkyys: Metan patentti kuvaa kasvojentunnistusta, tilanteiden analysointia, merkityksellisyyden pisteytystä ja automaattista median luomista.
2. Kehitystyö: Raportoitu NameTag-koodi ja Rank One Computing -lisenssi viittaavat tiettyjen kasvojentunnistusjärjestelmien parissa tehtyyn työhön, vaikka koodi poistettiin eikä ominaisuutta julkaistu kuluttajille.
3. Käyttöönotto: Toimitettu aineisto ei osoita, että Meta tarjoaisi tällä hetkellä julkisesti älylaseja, jotka tunnistavat tuntemattomia ihmisiä reaaliajassa.

Ero on tärkeä, kun patentista uutisoidaan. Hakemusta ei ole oikein kutsua todisteeksi siitä, että Meta olisi julkaissut kasvojentunnistavat älylasit. Toisaalta hakemusta olisi puutteellista pitää vain irrallisena ajatuksena, kun sen rinnalla on raportoitu ohjelmisto- ja toimittajayhteyksiä.

Jos nämä osat joskus yhdistetään toimivaksi kuluttajatuotteeksi, tarvitaan vähintään selkeää suostumusta, tiukkoja säilytysaikoja, tehokkaita sivullissuojia, toimivia poistopyyntöjä ja rajoja arkaluonteiselle käytölle. Kunnes Meta kertoo, toimisiko tällainen järjestelmä ja millä ehdoilla, patenttia on parasta pitää varoituksena puettavien tekoälykameroiden mahdollisesta suunnasta – ei vahvistuksena siitä, että valvontaskenaario olisi jo kuluttajien arkea.