Kyse ei siten ole välttämättä Intian virallisesta politiikanmuutoksesta, vaan pikemminkin kaupallisesti järjestetystä toimituksesta, joka kulki välittäjäverkoston kautta.
Venäjän polttoaineongelma ei johdu vain yksittäisistä tulipaloista tai lyhyistä tuotantokatkoista. Droneiskut ovat vaurioittaneet jalostamoiden erikoislaitteistoja, joiden korjaaminen voi kestää kuukausia.
Elokuussa Ukrainan isku pysäytti Orsknefteorgsintezin jalostamon kokonaan. Alueviranomaisen mukaan korjaukset voivat kestää jopa kuusi kuukautta, sillä sirpaleet vaurioittivat keskeistä infrastruktuuria ja laitteisto on ulkomaista alkuperää. Pakotteet vaikeuttavat varaosien ja uuden laitteiston hankkimista.
Tämä tekee iskujen vaikutuksesta pitkäkestoisen: vaikka tulipalo saataisiin sammutettua nopeasti, jalostamon tuotanto ei välttämättä palaudu ennen kuin vaurioituneet yksiköt on korvattu tai korjattu.
Jalostamoiden sulkemiset ovat vähentäneet bensiinin ja dieselin saatavuutta Venäjän alueilla. Seurauksina on raportoitu polttoaineasemia koskevia jonoja, korkeampia hintoja ja säännöstelyä. Elokuun puoliväliin mennessä ainakin kymmenen aluetta oli jälleen kiristänyt moottoripolttoaineen myyntirajoituksia. Myös Moskovan alueella bensiiniä ei ollut ajoittain saatavilla kaikilta asemilta, vaikka dieseliä oli yleensä tarjolla.
Hallitus on yrittänyt ohjata niukkaa tuotantoa kotimarkkinoille rajoittamalla öljytuotteiden vientiä. Lisäksi Venäjä on lisännyt tai hakenut tuontia muun muassa Valko-Venäjältä ja Kazakstanista sekä sallinut joillakin jalostamoilla tavanomaista heikompien ympäristövaatimusten mukaista polttoainetta kotimaan markkinoille.
Toimet voivat helpottaa paikallisia katkoksia, mutta ne eivät korvaa menetettyä jalostuskapasiteettia.
Venäjän tilanne on osa laajempaa jalostettujen öljytuotteiden kriisiä. Ongelma ei ole tällä hetkellä yksinkertaisesti raakaöljyn puute, vaan se, että raakaöljyä ei saada muutettua riittävästi bensiiniksi, dieseliksi ja lentopolttoaineeksi.
Iranin sotaan liittyvät häiriöt ovat vaikeuttaneet raakaöljyn kuljetuksia Persianlahdella ja sulkeneet tai rajoittaneet jalostamoja Lähi-idässä. Samaan aikaan Ukrainan iskut ovat vieneet kapasiteettia Venäjältä, Kiina on rajoittanut polttoainevientiään ja maailman varastot ovat olleet lähellä monivuotisia pohjia. Reutersin mukaan Iranin ja Ukrainan sotiin liittyvät iskut olivat viime kuukausina poistaneet käytöstä lähes yhdeksän prosenttia maailman jalostuskapasiteetista.
Dieselin tarjontaa kiristää lisäksi maatalouden kausittainen kysyntä pohjoisen pallonpuoliskon kylvö- ja eteläisen pallonpuoliskon satokausien ympärillä.
Yhdysvaltain diesel-crack eli dieselin ja raakaöljyn hinnan välinen ero nousi 17. elokuuta ennätykselliseen 102,20 dollariin barrelilta. Mittari kertoo jalostetun dieselin poikkeuksellisen korkeasta arvosta suhteessa raakaöljyyn ja jalostamoiden kannattavuudesta.
Luku ei tarkoita, että dieselin litrahinta olisi noussut sadalla dollarilla. Se kuvaa ennen kaikkea sitä, kuinka niukkaa diesel on suhteessa sen valmistamiseen käytettävään raakaöljyyn.
Saatavilla oleva näyttö tukee johtopäätöstä, että Venäjän jalostettujen öljytuotteiden saatavuus on heikentynyt, vientikyky supistunut ja tuontitarve kasvanut. Intiasta ja Valko-Venäjältä tulevat toimitukset sekä alueelliset myyntirajoitukset kertovat poikkeuksellisesta markkinapaineesta.
Sen sijaan väitteitä Venäjän jalostamotuotannon ennätyksellisen alhaisesta tasosta, Pietarin bensiininmyynnin tai öljytuotteiden viennin tarkasti mitatusta romahduksesta tai Vladimir Putinin kannatuksen suorasta laskusta polttoainepulan vuoksi ei voida näiden lähteiden perusteella varmistaa. Polttoainepula voi lisätä poliittista painetta, mutta syy-seuraussuhteen osoittaminen vaatisi riippumattomia ja menetelmällisesti luotettavia mielipidemittauksia sekä erillistä kausaalianalyysiä.