Zelenskyin perustelu oli, että jokainen avoimeksi jäävä toimitusreitti voi auttaa Venäjää ylläpitämään isku- ja asevalmiuttaan. Hän kehotti kumppaneita kohdistamaan toimia Venäjän puolustusyritysten lisäksi henkilöihin ja oikeushenkilöihin, jotka auttavat ballististen ohjusten valmistuksessa, toimittavat laukaisualustoja tai hankkivat tarvittavia komponentteja.
Porsaanreikien sulkeminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että nykyisten pakotteiden kiertäminen vaikeutuisi. Huomio kohdistuu erityisesti hankintaverkostojen jäljittämiseen, jälleenviennin rajoittamiseen sekä yritysten ja välittäjien tunnistamiseen. Näiden toimijoiden kautta venäläiset valmistajat voivat edelleen saada ulkomaista teknologiaa.
Kyse on siis pakotteiden valvonnasta yhtä paljon kuin uusien nimien lisäämisestä listoille. Pelkkä päätös määrätä pakotteita ei katkaise toimitusketjua, jos tavarat löytävät tiensä Venäjälle kolmansien maiden tai monimutkaisten yritysjärjestelyjen kautta.
Zelenskyi kertoi Ukrainan koordinoineen työtä tiedustelupalvelujen, ulkoministeriön ja erityispalvelujen kanssa. Tarkoituksena oli selvittää kaksi asiaa: milloin Ukraina odottaa tietyiltä kumppaneilta uusia pakotepäätöksiä ja mitkä painostuskohteet voisivat tehokkaimmin heikentää Venäjän aktiivista sotilaallista kapasiteettia.
Kuvaus viittaa kohdennettuun lähestymistapaan, ei vain pakotelistojen yleiseen laajentamiseen. Ukraina on koonnut tietoa hankintareiteistä ja ensisijaisesti tavoiteltavista yrityksistä ja jakanut ehdotuksia kumppaneille, joiden päätökset voisivat häiritä näitä verkostoja. Zelenskyi määräsi elokuun alussa valmisteltavaksi myös erityisen pakoteoperaation, joka kohdistuisi Venäjän sotateollisuuden tiettyihin aloihin ja yrityksiin.
Julkisuuteen ei ollut saatavilla yksityiskohtaista maakohtaista aikataulua siitä, milloin eri kumppanit tekisivät uusia pakotepäätöksiä. Zelenskyin kuvaama koordinointi oli siten yritys yhdistää tiedustelutieto, diplomatia ja valvonnan painopisteet – ei ilmoitus siitä, että kaikki odotetut toimet olisi jo hyväksytty.
Zelenskyin puheenvuoro osui samaan ajankohtaan kuin uutiset EU:n suunnittelemasta uudesta pakotelaajennuksesta. EU:n ulkopoliittinen johtaja Kaja Kallas on kertonut aikovansa esittää syksyllä pakotelistauksia, joita hän kuvaili laajimmiksi sitten Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen alkamisen. Jos paketti hyväksytään, pakotteiden kohteena olevien venäläisten henkilöiden, yritysten ja organisaatioiden kokonaismäärä kasvaisi noin kolmanneksella.
Reutersin haastattelemien EU-diplomaattisten lähteiden mukaan ehdotus voisi koskea noin 1 600:aa henkilöä ja yhteisöä, joista suuri osa liittyisi Venäjän sotateolliseen kompleksiin. Kyse on kuitenkin suunnitellusta paketista, ei lopullisesta listasta. Kallas ei ollut julkistanut kaikkia nimityksiä tai tarkkaa aikataulua.
Laajennus jatkaisi EU:n heinäkuussa hyväksymän 21. pakotepaketin linjaa. Paketti lisäsi listalle 218 kohdetta: 48 henkilöä ja 170 yhteisöä. Listatuille määrättiin muun muassa varojen jäädytyksiä ja kielto asettaa varoja tai taloudellisia resursseja heidän saatavilleen. Listatut henkilöt joutuvat myös matkustuskieltoon.
Heinäkuun paketti kohdistui lisäksi Venäjän rahoitusjärjestelmän osiin, kuten pankkeihin ja kryptovaluuttaverkostoihin.
Tapahtumien ketju nostaa esiin eron pakotteiden julkistamisen ja niiden käytännön tehon välillä. Uudet nimeämiset voivat lisätä oikeudellista ja taloudellista painetta, mutta Venäjän edelleen saamat ulkomaiset komponentit osoittavat, että rajat ylittävä valvonta ja välittäjäverkostojen torjuminen pysyvät keskeisinä ongelmina.
Zelenskyi pyysi G7- ja EU-kumppaneita yhdistämään pakotepolitiikan niihin fyysisiin toimitusketjuihin, jotka tukevat ohjusten ja muiden aseiden tuotantoa. EU:n suunniteltu syyspaketti voisi laajentaa kohteiden määrää, kun taas Ukrainan tiedusteluun perustuvan koordinoinnin tavoitteena on auttaa tunnistamaan reitit ja toimijat, joihin rajoitusten pitäisi ulottua.