Venäjän ja Ukrainan ilmasota kiihtyy – energiaiskut ja kaukodroonit kasvattavat siviilien hintaa

Venäjän ja Ukrainan sota ei tällä hetkellä liiku ratkaisevasti maata pitkin, mutta ilmassa taistelut kiihtyvät nopeasti. Molemmat osapuolet pyrkivät horjuttamaan vastustajan energiantuotantoa, logistiikkaa, teollisuutta ja yhteiskunnan kestävyyttä – kaukana varsinaisesta rintamasta sijaitsevilla iskuilla.

Venäjälle tämä merkitsee Ukrainan kaasu- ja sähköinfrastruktuurin järjestelmällistä painostamista ennen talvea. Ukraina puolestaan käyttää yhä pidemmän kantaman lennokkeja iskuihin Venäjän jalostamoihin, varastoihin, logistiikkakeskuksiin ja muihin talouden kannalta tärkeisiin kohteisiin. Seurauksena on laajeneva taistelutila ja kasvava siviilien riski molemmissa maissa.

Naftogaziin kohdistuneet iskut uhkaavat Ukrainan talven energiaturvaa

Ukrainan valtion energiayhtiö Naftogaz kertoi, että Venäjä hyökkäsi sen konserniin kuuluvia kohteita vastaan 13 kertaa edeltäneen viikon aikana. Yhtiön tiloihin on sen mukaan isketty lähes 300 kertaa vuoden 2026 alusta lähtien. Viimeisimmät iskut vaurioittivat vakavasti laitteita ja tuotantokapasiteettia, mutta Naftogazin mukaan kukaan työntekijä ei loukkaantunut niissä.

Kohteisiin kuuluu kaasun tuotantoa ja muuta energiainfrastruktuuria. Niiden vaurioituminen ei tarkoita ainoastaan hetkellisiä sähkökatkoja. Se voi vähentää kotimaista kaasuntuotantoa, keskeyttää toimintoja ja kasvattaa korjausten sekä varavoiman tarvetta juuri ennen lämmityskauden alkua.

Ukraina on syyttänyt Venäjää talven ”aseistamisesta”. YK:n ihmisoikeustarkkailijat ovat puolestaan dokumentoineet systemaattisia ja toistuvia hyökkäyksiä energiainfrastruktuuria vastaan talvella 2025–2026. YK:n mukaan iskut aiheuttivat laajoja häiriöitä välttämättömiin palveluihin.

Kaivosisku tappoi työntekijän

Erillisessä venäläisessä lennokki-iskussa Dnipropetrovskin alueella sijaitsevaan DTEK:n kaivoskohteeseen syttyi tulipalo. Yksi työntekijä kuoli ja toinen loukkaantui. Yhtiön mukaan myös kaivoksen infrastruktuuri vaurioitui merkittävästi.

Tapaus havainnollistaa, miksi energiakohteiden iskut ovat siviileille vaarallisia, vaikka kohteet liittyisivätkin sodankäynnin taloudelliseen perustaan. Kaivoksissa, voimaloissa, kaasukentillä ja jakelulaitoksissa työskentelee ihmisiä jatkuvasti riskialttiissa oloissa. Lisäksi niiden vaurioituminen voi heikentää sekä toimeentuloa että välttämättömien palvelujen saatavuutta.

Maataistelut junnaavat, mutta ilmasota laajenee

Maataistelujen rintama on pysynyt kokonaisuutena melko paikallaan, vaikka kaukovaikutteiset iskut ovat lisääntyneet ja niiden maantieteellinen ulottuvuus kasvanut. CNN:n haastattelemien analyytikkojen mukaan Ukraina on suunnannut iskujaan yhä useammin Venäjän jalostamoihin, öljytankkereihin, sähköasemiin ja logistiikkainfrastruktuuriin sekä miehitetyillä alueilla sijaitseviin sotilaskohteisiin.

Venäjä puolestaan jatkaa lennokkien ja ballististen ohjusten yhdistelmäiskuja Ukrainan kaupunkeihin ja kriittiseen infrastruktuuriin. Molempien osapuolten kampanjoissa on kyse pitkälti samoista asioista: polttoaineesta, sähköstä, toimitusketjuista, teollisesta kapasiteetista ja kansalaisten luottamuksesta.

Siksi rintamalinjan vähäinen liike ei tarkoita sodan rauhoittumista. Paine siirtyy tuotantoverkostoihin ja kaupunkialueille, joissa sodan vaikutukset tuntuvat kaukana taistelukentästä.

Ukrainan lennokit yltävät syvälle Venäjälle

Venäjän viranomaiset ilmoittivat ampuneensa alas tai tehneensä toimintakyvyttömiksi 822 ukrainalaista lennokkia yhden yön aikana. Kyse on Venäjän hallinnon ilmoituksesta, jota ei ole voitu kokonaisuudessaan riippumattomasti varmistaa. Useat raportit kuvasivat hyökkäystä kuitenkin yhdeksi Ukrainan vuoden suurimmista ilmaiskuista. Iskussa osuman sai myös Wildberries-verkkokauppayhtiön varasto.

Ukrainan lennokkikampanja on kohdistunut yhä näkyvämmin Venäjän talouteen ja logistiikkaan. Wildberriesin varasto Jekaterinburgissa Uralilla joutui iskun kohteeksi yli 2 000 kilometrin päässä Venäjän ja Ukrainan rajasta, paikallisviranomaisten ja yhtiön mukaan. Raporteissa on kuvattu myös toistuvia iskuja yhtiön jakeluverkostoon. Kiovan mukaan verkostolla on merkitystä Venäjän sotilaslogistiikalle.

Iskuilla on ollut vaikutuksia myös Venäjän sisäiseen turvallisuuteen. Venäläisviranomaisten mukaan lennokki-isku Gelendžikin rannalle tappoi seitsemän ihmistä, heidän joukossaan kolme lasta, ja haavoitti 40:tä. Iskun olosuhteet ja mahdollinen alkuperäinen kohde olivat raportoinnissa kiistanalaisia.

Moskovassa järjestettävä Spasskaja-torni-kansainvälinen sotilasmusiikkifestivaali siirrettiin vuoteen 2027. Järjestäjät vetosivat olosuhteisiin, joihin he eivät voineet vaikuttaa, mutta raportit yhdistivät päätöksen pääkaupunkialueen kasvaneeseen lennokkiuhkaan.

Siviiliuhrien määrä kasvaa, vaikka rintama pysyy paikallaan

YK:n ihmisoikeustarkkailijat varmistivat Ukrainassa 437 siviilin kuoleman ja 2 610 loukkaantumisen heinäkuussa 2026. Siviilikuolemia oli 70 prosenttia enemmän kuin heinäkuussa 2025, ja kuukausittainen kuolonuhrien määrä oli korkein sitten toukokuun 2022.

YK:n mukaan kaukovaikutteiset ohjukset ja lennokit olivat heinäkuussa siviiliuhrien tärkein aiheuttaja. Luvut ovat varmennettu vähimmäisarvio, eivät täydellinen selvitys kaikista kuolemista. Ne osoittavat silti selvästi, ettei paikalleen pysähtynyt rintama ole tehnyt sodasta siviileille turvallisempaa.

YK:n varmennettujen tietojen kokonaismäärä Ukrainan siviiliuhreista on noussut jo lähes 17 000 kuolleeseen. Tämäkin luku on vähimmäisarvio, sillä kaikkia kuolemia ei ole voitu vahvistaa.

Energiaiskut ja siviilien kärsimys kietoutuvat toisiinsa. Isku voi tappaa tai haavoittaa energiayhtiön työntekijöitä, katkaista sähkön ja lämmön sekä pakottaa ihmiset entistä vaarallisempiin olosuhteisiin. Venäjän teollisuus- ja logistiikkakohteisiin kohdistuvat Ukrainan iskut puolestaan tuovat sodan vaikutukset alueille, jotka olivat aiemmin huomattavasti vähemmän alttiita suorille hyökkäyksille.

Patriot-ohjusten puute voi ratkaista seuraavan vaiheen

Ukrainan kyky torjua Venäjän ballistisia ohjuksia on heikentynyt Yhdysvalloissa valmistettujen Patriot-järjestelmien torjuntaohjusten pulan vuoksi. Raporttien mukaan Patriot on ainoa Ukrainan käytössä oleva ilmapuolustusjärjestelmä, joka pystyy torjumaan osan Venäjän kehittyneistä ballistisista ohjuksista. Siksi torjuntaohjusten saatavuudesta on tullut keskeinen kysymys kaupunkien suojaamisessa.

Puolustusongelma on epätasapainoinen. Lennokkeja vastaan voidaan käyttää useampia ilmapuolustuksen keinoja, mutta ballistiset ohjukset saapuvat nopeammin ja niiden torjuminen on vaikeampaa. Kun Patriot-ohjukset hupenevat, Venäjä voi hyödyntää puolustuksen aukkoja etenemättä maataistelussa lainkaan.

Ukraina pyrkii samalla kehittämään omia ballistisia ohjuksiaan ja tekemään eurooppalaisten kumppanien kanssa yhteistyötä ballististen ohjusten torjunnassa. Tavoitteena on sekä vahvistaa omaa pitkän kantaman pelotetta että vähentää riippuvuutta niukoista yhdysvaltalaisista torjuntaohjuksista.

Sodan seuraava vaihe ei siis ratkea vain siihen, kuka valtaa lisää alueita. Ratkaisevaa on myös se, kuinka nopeasti osapuolet pystyvät valmistamaan ja laukaisemaan lennokkeja ja ohjuksia, miten Ukraina saa täydennettyä ilmapuolustuksensa torjuntaohjuksia ja pystytäänkö energiaverkostot sekä siviilikohteet korjaamaan tai suojaamaan nopeammin kuin niitä ehditään vaurioittaa.