SoftBankin 200 miljoonan dollarin panos vie tekoälyn rakennustyömaille

Mitä Gravis myy?

Yhtiön keskeinen tuote on Gravis Rack, raskaisiin työkoneisiin asennettava autonomian ohjausjärjestelmä. Se on suunniteltu toimimaan muun muassa Caterpillarin, John Deeren, Volvon, JCB:n ja Hitachin koneissa sekä Casen, Develonin, Sumitomon ja Yanmarin kalustossa.

Laitteiston rinnalla toimii Gravis Copilot -ohjelmistokerros. Kokonaisuus voi tarjota:

• kuljettajan ohjaamossa saamaa tekoälyavustusta
• 3D-ohjausta ja työtehtävien opastusta
• etävalvontaa
• täysin autonomista toimintaa.

Tavoitteena on muuttaa eri valmistajien muodostama sekalainen konekanta puoliautonomiseksi tai autonomiseksi ilman, että koko kalustoa tarvitsee vaihtaa.

Miten kone oppii lukemaan maata?

Gravisin järjestelmä yhdistää kameroita, muita sensoreita, koneen telemetriaa sekä koneen fyysistä palautetta. Teknologiajohtaja Dominic Jud on verrannut lähestymistapaa kokeneeseen kuljettajaan, joka aistii maaperän ja työtilanteen moottorin kuormituksesta, koneen tärinästä ja hydrauliikan vastuksesta.

Yhtiön mukaan tekoäly käyttää vastaavia signaaleja päätöksenteossa ja mukauttaa koneen toimintaa maaperän sekä pinnanalaisten voimien mukaan. Simulaatioihin perustuva koulutus auttaa järjestelmää yleistämään oppimaansa eri konetyyppeihin ja ympäristöihin.

Kyse ei siis ole vain siitä, että kaivinkone seuraisi ennalta ohjelmoitua reittiä. Järjestelmän on tarkoitus auttaa konetta reagoimaan muuttuviin olosuhteisiin esimerkiksi kaivamisessa, putkikaivantojen tekemisessä, massanvaihdossa ja kuorma-autojen lastauksessa.

Britannian hallituksen tukemassa CAM Pathfinder -hankkeessa Gravis ja Flannery Plant Hire testaavat pitkälle automatisoituja kaivinkoneita kuudella koneella. Hankkeessa tutkitaan muun muassa autonomista kaivamista, laajamittaista maansiirtoa ja kuorma-autojen lastausta.

Yhtiö lupaa jopa 30 prosentin tuottavuusparannusta

Gravis kertoo teknologiansa voivan parantaa työmaan tuottavuutta jopa 30 prosenttia verrattuna huipputason manuaaliseen työskentelyyn. Yhtiö liittää järjestelmään myös turvallisuuden parantamisen, uusintatyön vähentämisen sekä mittaus- ja vaarakartoitusten tukemisen.

Lukuun liittyy kuitenkin olennainen varaus. 30 prosenttia on yhtiön oma väite, eikä käytettävissä oleva näyttö sisällä riippumattomasti auditoitua toimialavertailua. Todellinen hyöty riippuu koneesta, työtehtävästä, työmaan olosuhteista, kuljettajan työnkulusta ja siitä, kuinka pitkälle automaatio viedään.

Prototyypeistä kohti vuokrausmallia

Gravis kertoo järjestelmiensä olevan käytössä infrastruktuurihankkeissa neljällä mantereella. Yhtiön aiempiin asiakas- ja kumppanuusverkostoihin ovat kuuluneet muun muassa Holcim, Taylor Woodrow, HD Hyundai ja Flannery.

Flannery-yhteistyössä on erityistä kaupallinen malli: autonomisia kaivinkoneita voidaan tarjota osana konevuokrausta. Asiakas voi siis vuokrata valmiiksi Gravis Rack -järjestelmällä varustetun koneen sen sijaan, että ostaisi teknologian ja integroisi sen itse koko kalustoonsa.

Malli voi madaltaa rakennusautomaation käyttöönoton kynnystä. Yksittäiseen hankkeeseen autonomisen koneen vuokraaminen voi olla asiakkaalle helpompaa kuin koko kaluston muuttaminen kerralla tai oman robotiikkaohjelman rakentaminen.

SafeAI ja Teleo ovat lähialueen kilpailijoita

SafeAI ja Teleo toimivat rakennuskoneiden automaation ja etäkäytön lähialueilla. Gravisin oma erottautumistekijä on oppiva ja koneisiin mukautuva järjestelmä, jonka on tarkoitus toimia useiden valmistajien ja erikokoisten koneiden kanssa.

Valmistajariippumattomuus on kuitenkin vasta lupaus, ei varma kilpailuetu. Gravisin on osoitettava, että sama autonomiapino toimii luotettavasti vaihtelevilla työmailla, täyttää turvallisuus- ja validointivaatimukset, pysyy kustannuksiltaan järkevänä ja saa riittävän huollon sekä asiakastuen myös käyttöönottojen kasvaessa.

Rakennustyömaat ovat automaatiolle vaativa testiympäristö. Pöly, epätasainen maasto, muuttuvat kuormat ja ihmisten ennalta arvaamaton liikkuminen voivat paljastaa järjestelmän heikkoudet tavalla, jota hallittu demonstraatio ei tee.

Miksi SoftBank puhuu fyysisestä tekoälystä?

Gravisin sijoitus laajentaa SoftBankin tekoälystrategiaa järjestelmiin, jotka havaitsevat ympäristöään ja toimivat fyysisessä maailmassa. Tätä kutsutaan usein fyysiseksi tekoälyksi (physical AI).

Rakennuskoneessa vaatimukset ovat erilaiset kuin ohjelmistossa tai kielimallissa. Järjestelmän on toimittava turvallisesti ihmisten ja raskaiden koneiden lähellä, sopeuduttava muuttuviin olosuhteisiin ja tuotettava teollisuusasiakkaalle mitattavaa hyötyä.

Sijoitus sopii SoftBankin laajempaan robotiikkalinjaan. Yhtiö on sopinut ABB:n robotiikkaliiketoiminnan ostamisesta 5,375 miljardin dollarin yritysarvolla. Kauppa on kuvattu osaksi pyrkimystä yhdistää tekoäly ja robotiikka, ja sen toteutuminen edellytti saatavilla olleiden tietojen mukaan viranomaishyväksyntöjä sekä muita tavanomaisia ehtoja.

SoftBank on lisäksi perustanut Robo HD:n keskittämään robotiikkaan liittyviä sijoituksia. Erillisen sopimuksen mukaan yhtiö on sitoutunut enintään 40 miljardin dollarin lisäsijoituksiin OpenAIhin, josta SoftBankin tosiasialliseksi sijoitusosuudeksi odotetaan 30 miljardia dollaria. Sopimuksen toteutuessa SoftBankin kumulatiivisen OpenAI-sijoituksen odotetaan nousevan 64,6 miljardiin dollariin ja omistusosuuden noin 13 prosenttiin. Luvut ovat ehdollisia kaupan toteutumiselle ja lopullisille ehdoille.

Gravis voi toimia tämän strategian sovelluskerroksena: tekoälyä viedään fyysisiin koneisiin ja suurelle teollisuudenalalle. Sijoitus ei kuitenkaan vielä tarkoita, että SoftBankilla olisi valmis, yhtenäinen tekoäly- ja robotiikka-alusta. Lähiajan ratkaiseva kysymys on, pystyykö Gravis muuttamaan joustavan retrofit-järjestelmän luotettavaksi ja toistettavaksi tuotannolliseksi toiminnaksi.

Suuri rahoituskierros, vielä suurempi testi

SoftBankin päätös osoittaa, että rakennusautonomiaa arvioidaan nyt alustana eikä vain yksittäisten pilottihankkeiden kokoelmana. Gravis tavoittelee olemassa olevaa maailmanlaajuista raskaan kaluston kantaa ja pyrkii tuomaan autonomian siihen ennen kuin konevalmistajat suunnittelevat koko tuotteistonsa uudelleen.

Strategia antaa yhtiölle mahdollisesti laajan reitin markkinoille. Samalla se nostaa esiin vaikeimmat kysymykset: toimiiko yksi autonomiajärjestelmä johdonmukaisesti eri valmistajien koneissa, luottavatko urakoitsijat siihen turvallisuuskriittisissä tehtävissä ja säilyvätkö tuottavuushyödyt oikeilla työmailla?

200 miljoonan dollarin rahoitus antaa Gravisille resurssit etsiä vastauksia mittakaavassa. Miljardin dollarin raportoidun arvostuksen oikeutus riippuu kuitenkin lopulta vähemmän rahoituskierroksen koosta kuin siitä, pystyykö yhtiö muuttamaan fyysisen tekoälyn lupaukset varmatoimiseksi tuotannoksi, turvallisemmaksi työksi ja rakennusasiakkaille toistettavaksi taloudeksi.