Erdoğan sanoo Trumpin luvanneen Turkin paluun F-35-ohjelmaan – S-400:t estävät edelleen etenemisen

Miksi Turkki poistettiin F-35-ohjelmasta?

Kiista alkoi vuonna 2019, kun Turkki hankki Venäjältä S-400-ilmapuolustusjärjestelmän. Washingtonin mukaan venäläisen järjestelmän käyttäminen samassa ympäristössä F-35-koneiden kanssa aiheuttaisi turvallisuus- ja yhteentoimivuusriskejä. Erityisenä huolena olivat koneen arkaluonteiset tekniset tiedot ja niiden mahdollinen paljastuminen.

Hankinta johti Turkin poistamiseen F-35-ohjelmasta sekä Yhdysvaltain CAATSA-pakotteisiin. CAATSA on lyhenne laista Countering America’s Adversaries Through Sanctions Act, jolla Yhdysvallat määrää pakotteita Venäjän puolustussektorin merkittävistä hankinnoista.

Turkki osallistui F-35-ohjelmaan kumppanimaana ja suunnitteli vähintään sadan koneen hankintaa. Ennen ohjelmasta sulkemista maa oli tiettävästi sijoittanut siihen noin 1,4 miljardia dollaria.

Trump ei voi ohittaa lakia yksin

Yhdysvaltain vuoden 2020 puolustusbudjettilain 1245 § kieltää F-35-koneiden siirtämisen Turkille. Kiellosta voidaan poiketa vasta, jos toimeenpaneva hallinto vahvistaa, että Turkki ei enää omista S-400-järjestelmää tai siihen liittyviä varusteita, on antanut uskottavat vakuudet siitä, ettei se hanki järjestelmää uudelleen, eikä ole tehnyt uutta venäläistä puolustushankintaa, joka kasvattaisi F-35-koneisiin kohdistuvaa riskiä. Poikkeus voi tulla voimaan vasta 90 päivän määräajan jälkeen.

Presidentin ilmoitus ei siis yksin riitä kaupan toteuttamiseen. Yhdysvaltain ulkoministeriön kongressille lähettämässä heinäkuun kirjeessä todettiin, ettei Turkki ollut vielä täyttänyt F-35-koneiden vastaanottamiseen vaadittuja oikeudellisia ehtoja.

Myös kongressi rajoittaa hallinnon liikkumatilaa. Lainsäätäjät ovat ilmaisseet voimakasta huolta mahdollisesta kaupasta, eikä hallinto voi rinnastaa pakotteiden poistamista suoraan Turkin paluuseen F-35-ohjelmaan.

Mitä S-400-järjestelmille pitäisi tapahtua?

Ratkaiseva kysymys on, onko Turkki todella luopunut S-400-järjestelmästä – ei ainoastaan se, ovatko ohjukset pois käytöstä tai varastoituna. Yhdysvaltain laki viittaa järjestelmän ja siihen liittyvien varusteiden hallussapitoon. Lisäksi Turkin pitäisi vakuuttaa, ettei se hanki järjestelmää uudelleen.

Julkisuudessa on käsitelty mahdollisuutta, että Turkki siirtäisi järjestelmät toiseen maahan tai luopuisi niistä muulla tavalla. Toimitettujen lähteiden perusteella ei kuitenkaan ole vahvistettua, julkista lopullista järjestelyä, joka täyttäisi lain vaatimukset. Elokuussa julkaistun raportin mukaan F-35-hankinta oli edelleen pysähdyksissä, koska S-400-ehto oli ratkaisematta.

Toistaiseksi ei siis ole selvää, palauttaisiko Turkki S-400:t Venäjälle, siirtäisikö se ne kolmanteen maahan, purkaisiko se järjestelmät vai luopuisiko se niistä jollakin muulla pysyväksi tarkoitetulla tavalla. Tämä ero on ratkaiseva, sillä laki edellyttää, ettei Turkki enää omista järjestelmää.

F-35-kiista liittyy Turkin laajempaan alueelliseen rooliin

F-35-kiista etenee samaan aikaan, kun Erdoğan pyrkii profiloimaan Turkkia sekä Nato-liittolaisena että itsenäisenä alueellisena turvallisuusvaltana.

Elokuussa Turkki, Saudi-Arabia ja Pakistan allekirjoittivat Mekan yhteisen puolustussopimuksen. Sen mukaan yhteen allekirjoittajamaahan kohdistuva aseellinen hyökkäys katsottaisiin hyökkäykseksi kaikkia kolmea vastaan. Sopimus luo kolmelle maalle yhteisen puolustuskehyksen.

Turkin viranomaiset ovat kuvailleet sopimusta puolustukselliseksi eivätkä tiettyä maata, kuten Irania, vastaan suunnatuksi. Erdoğan on sanonut, että järjestelyyn voisi liittyä myöhemmin muita alueen valtioita ja ettei sen visio rajoitu nykyisiin kolmeen allekirjoittajaan. Egyptiä on käsitelty mahdollisena diplomaattisen lähestymisen kohteena, mutta toimitetuissa lähteissä Egyptiä ei kuvata vahvistetuksi jäseneksi.

Lähteet tukevat kuvaa Erdoğanista alueellisen turvallisuusyhteistyön ja alueen oman päätösvallan korostajana. Ne eivät kuitenkaan vahvista konkreettisia uusia sitoumuksia esimerkiksi Syyrian-vierailusta, Syyrian tukijärjestelyistä tai tarkasti määritellystä Gazan jälleenrakennuspaketista. Nämä väitteet on siksi pidettävä erillään dokumentoiduista F-35- ja Mekan puolustussopimusta koskevista tapahtumista.

Johtopäätös: lupaus ei vielä tarkoita koneiden toimitusta

Erdoğan sanoo Trumpin luvanneen Turkille tien takaisin F-35-ohjelmaan. Trump puolestaan ilmoitti olevansa valmis poistamaan pakotteita ja vihjasi mahdollisen hävittäjäkaupan harkitsemiseen. Turkin tärkein este ei kuitenkaan ole poistunut: Yhdysvaltain lain mukaan Ankara ei voi saada F-35-koneita niin kauan kuin se pitää S-400-järjestelmän hallussaan, ja ulkoministeriö on todennut, etteivät lain ehdot vielä täyty.

Tilanne kuvaa poliittisen viestinnän ja oikeudellisen todellisuuden välistä kuilua. Turkin paluu edellyttäisi S-400-kysymyksen todennettavaa ratkaisua, Yhdysvaltain hallinnon vaadittuja vahvistuksia ja kongressin tarkastelun kestävää kauppaa – ei vain Nato-huippukokouksessa annettua lupausta.