Yksinkertaisemmassa vertailussa – 163 jenistä 157 jeniin ja takaisin 159:ään – palautuminen näyttää pienemmältä. Siksi arviot vaihtelevat. Markkinoiden yleinen tulkinta on kuitenkin, että jeni on luovuttanut lähes puolet intervention tuomista voitoista USD/JPY-kurssin noustua jälleen yli 159:n.
Jenin tukemiseen tähtäävässä valuuttainterventiossa Japanin valtiovarainministeriö myy dollareita valuuttavarannoistaan ja ostaa tilalle jenejä. Tämä synnyttää heti kysyntää Japanin valuutalle ja voi painaa USD/JPY-kurssia nopeasti alaspäin.
Yhdysvaltojen valtiovarainministeriön osallistuminen lisäsi operaation poliittista ja markkinoiden kannalta uskottavaa painoarvoa. Kyseessä kuvattiin ensimmäiseksi Japanin ja Yhdysvaltojen yhteiseksi jenin osto-operaatioksi jenin vahvistamiseksi sitten vuoden 1998. Japani ja Yhdysvallat ovat lisäksi ilmoittaneet, etteivät ne sulje pois uusia koordinoituja toimia. Tämä nostaa riskiä niille sijoittajille, jotka testaavat 160 jenin rajaa dollarilta.
Operaation tarkka koko ei ole varmistunut. Reuters arvioi Japanin käyttäneen viimeisimpään valuuttainterventioon enintään 36,58 miljardia dollaria. Erilliset arviot – mukaan lukien mahdollisesti lähes 59 miljardin dollarin myyntiä edeltäneessä operaatiossa – ovat olleet tätä suurempia. Lähteet eivät kuitenkaan vahvista yhtä lopullista kokonaissummaa kaikille toisiinsa liittyville toimille.
Interventio voi saavuttaa nopeasti kolme tavoitetta:
Se ei kuitenkaan yksin muuta jenin ja dollarin markkinoilla tarjolla olevia suhteellisia tuottoja.
Jeniä on painanut Japanin ja Yhdysvaltojen korkojen välinen ero. Sijoittaja voi lainata tai rahoittaa sijoituksensa suhteellisen matalatuottoisella jenillä ja sijoittaa rahat paremmin tuottaviin dollarimääräisiin varoihin. Jos valuuttakurssi pysyy vakaana tai dollari vahvistuu, strategia voi olla houkutteleva valuuttariskistä huolimatta.
Tämä selittää, miksi intervention tuoma nousu voi jäädä lyhytaikaiseksi. Viranomaisten jeninostot luovat voimakkaan mutta hetkellisen rahavirran, kun taas carry trade perustuu jatkuvaan taloudelliseen kannustimeen. Reutersin haastattelemat analyytikot kuvailivat interventiota keinoksi ostaa Japanin keskuspankille aikaa – ei keinoksi luoda jenille pysyvää pohjaa.
Jenin kestävämpi vahvistuminen vaatisi todennäköisesti jonkin yhdistelmän seuraavista:
Reutersin kyselyssä lähes 95 prosenttia vastaajista arvioi, ettei interventio yksin pysty rajoittamaan jenin heikkenemistä pysyvästi. Lähes kaikki tätä mieltä olleet katsoivat myös, että Japanin keskuspankin pitäisi nostaa korkoja.
Markkinat ovat nostaneet tuntuvasti arviota siitä, että Japanin keskuspankki eli BOJ nostaa korkoa syyskuussa. Reutersin mukaan markkinahinnoittelu arvioi koronnoston todennäköisyydeksi 76 prosenttia 13. elokuuta, kun vastaava luku 30. heinäkuuta oli 24 prosenttia. Myöhemmissä markkina-arvioissa todennäköisyys nousi noin 80 prosenttiin kokoukselle 17.–18. syyskuuta.
BOJ on pitänyt ohjauskoron 1 prosentissa, mutta virkamiehet ovat tunnistaneet kasvaneita riskejä siitä, että pohjalla oleva inflaatio kiihtyy tavoitetta nopeammin. Ainakin kolme yhdeksästä keskuspankin johtokunnan jäsenestä on katsonut, että korkoja voidaan joutua nostamaan nykyistä, noin kahden koronnoston vuositahtia nopeammin.
Markkinat ovat hinnoitelleet myös noin kolme seuraavaa 0,25 prosenttiyksikön koronnostoa heinäkuuhun 2027 mennessä. Tämä ei kuitenkaan ole keskuspankin sitoumus. Jenin kannalta olennaista ei ole vain yksi koronnosto, vaan se, viestiikö BOJ uskottavasta polusta kohti selvästi korkeampia korkoja.
Ajoituksesta ei silti vallitse yksimielisyyttä. Osa analyytikoista odottaa koronnostoa jo syyskuussa, kun taas toiset ennusteet sijoittavat seuraavan liikkeen myöhemmäksi vuonna 2026. Epävarmuus rajoittaa sitä, kuinka paljon jeni ehtii vahvistua ennen BOJ:n tarkempia linjauksia.
Japanin talous kasvoi toisella vuosineljänneksellä odotettua hitaammin, vain 1,1 prosentin vuosivauhtia. Heikko kotitalouksien kulutus ja yritysten investoinnit painoivat tulosta. Vaisu kasvu voi tehdä BOJ:sta varovaisemman, koska korkeammat korot saattaisivat heikentää kotimaista kysyntää entisestään.
Inflaatio puolestaan puhuu koronnostojen puolesta. Heikko jeni ja tuontikustannukset lisäävät hintapaineita, ja BOJ on varoittanut pohjalla olevan inflaation voivan ylittää tavoitteensa. Keskuspankin on kuitenkin arvioitava, ovatko paineet pysyviä ja palkkakehityksen tukemia vai johtuvatko ne lähinnä tuontienergiasta ja valuutan heikkoudesta.
BOJ joutuu siis vaikeaan tasapainoon: nopeampi korkojen nosto voisi tukea jeniä, mutta liian aggressiivinen inflaation vastainen reaktio voisi lisätä painetta jo valmiiksi pehmeään talouteen.
Jenin maltillinen elpyminen 159 jenin tuntumaan on liittynyt myös dollarin heikkenemiseen. Yhdysvaltain keskuspankin eli Fedin seuraavan kokouksen yhteydessä futuurimarkkinat hinnoittelivat 17. elokuuta 66,9 prosentin todennäköisyyttä korkojen pitämiselle ennallaan, kun sijoittajat siirsivät uuden Yhdysvaltain koronnoston odotuksia myöhemmäksi.
Tämä on jenille tärkeää, koska sen ei tarvitse saada BOJ:lta dramaattista suunnanmuutosta vahvistuakseen, jos Yhdysvaltojen korko-odotukset laskevat samaan aikaan. Varovaisempi Fed, heikommat Yhdysvaltain talousluvut tai Treasury-lainojen korkojen lasku kaventaisivat dollarivarojen tuottoetua ja vähentäisivät USD/JPY-kurssin nousupainetta.
Suunta voi kuitenkin kääntyä nopeasti. Vahvat Yhdysvaltain talousluvut, uudet Fedin koronnosto-odotukset tai korkeammat Yhdysvaltain valtionlainojen korot voisivat palauttaa dollarin etulyöntiaseman, vaikka markkinat yhä odottaisivat BOJ:n koronnostoa.
Elokuun 27.–29. päivänä järjestettävä Jackson Hole -taloussymposium on siksi tärkeä seuraava katalyytti. Fedin korkonäkymän muutos voi liikutella jeniä, koska se muuttaa sitä korkoeroa, johon valuuttainterventio ei pystynyt vaikuttamaan.
Liike kohti 170 jeniä dollarilta on riskiskenaario, ei vahvistettu ennuste. Se muuttuisi todennäköisemmäksi, jos Fed pitäisi rahapolitiikan tiukkana, BOJ lykkäisi koronnostoja tai nostaisi korkoja odotettua vähemmän ja interventiot jäisivät satunnaisiksi tai tehottomiksi.
Jenin jatkuva vahvistuminen olisi puolestaan todennäköisempää, jos BOJ nostaisi korkoa syyskuussa ja viestisi uusista nostoista, Yhdysvaltojen korko-odotukset laskisivat ja viranomaiset puuttuisivat markkinoihin uudelleen kurssiliikkeen muuttuessa hallitsemattomaksi. Japanin entinen valuuttapolitiikan huippuvirkamies Mitsuhiro Furusawa sanoi, että yhteinen interventio voisi tapahtua ”milloin tahansa”, mutta korosti samalla nopeampien BOJ:n koronnostojen merkitystä.
Viimeisimmän intervention opetus onkin rajattu mutta olennainen: interventio voi pysäyttää hallitsemattoman syöksyn ja ostaa päätöksentekijöille aikaa, mutta se ei yksin määrää jenin pitkän aikavälin arvoa. Jotta jeni pysyisi vahvempana, markkinoiden on nähtävä pysyvä muutos Tokion ja Washingtonin välisessä korko- ja rahapolitiikkasuhteessa.