Miksi Jemenin uusi väkivallan aalto herättää pelon täysimittaisesta sodasta

Eri lähteiden ilmoittamat uhriluvut koskevat eri tapauksia, joten niitä ei pidä laskea yhdeksi lopulliseksi kokonaismääräksi. Yhteinen kuva on kuitenkin selvä: väkivalta on aiheuttanut sekä sotilaallisia tappioita että kasvavan siviiliuhrien määrän.

Miten vuoden 2022 aselepo horjui?

Huhtikuussa 2022 alkanut YK:n välittämä aselepo vähensi jyrkästi laajamittaista rajat ylittävää ja rintamilla käytyä taistelua, mutta se ei ratkaissut Jemenin poliittista konfliktia. Aselepoa seurasi pitkittynyt poliittinen ja turvallisuuspoliittinen pattitilanne, ei lopullinen rauhansopimus.

Ero on olennainen. Tosiasiallinen rauha voi säilyä vain niin kauan kuin osapuolet rajoittavat sotilaallista toimintaansa ja pitävät neuvotteluyhteydet avoinna. Maribin, Hadramautin ja Moqan iskut, hallituksen vastatoimet ja uudet joukkojen keskitykset rikkoivat näitä rajoitteita ja käynnistivät iskujen ja vastaiskujen kierteen.

Grundberg kuvasi sotilaallisen toiminnan kiihtymistä merkittävimmäksi sitten vuoden 2022 aselevon. Hänen mukaansa Jemen on nyt suuremmassa vaarassa ajautua uudelleen laajamittaiseen konfliktiin kuin kertaakaan aselevon jälkeen.

Miten YK reagoi?

Grundberg vaati eskalaation lopettamista ja kehotti osapuolia säilyttämään mahdollisuuden neuvoteltuun ratkaisuun. Hän tiedotti myös YK:n turvallisuusneuvostoa ja toisti varoituksen siitä, että sotilaallisen toiminnan voimistuminen Jemenin rintamilla voi johtaa takaisin laajaan sotaan.

Türk keskittyi välittömään humanitaariseen hintaan. Hän kehotti kaikkia osapuolia pidättyvyyteen, jännitteiden lieventämiseen ja sellaisten toimien lopettamiseen, jotka voivat palauttaa Jemenin täysimittaiseen konfliktiin. YK korosti lisäksi siviilien ja merenkulkijoiden suojelua, kun väkivalta levisi maalla sijaitsevien rintamien ulkopuolelle satamiin ja kaupallisille merireiteille.

Lausunnot olivat diplomaattisia varoituksia, eivät osoitus siitä, että täysimittainen sota olisi jo alkanut. Ne kuvastavat YK:n arviota siitä, että laajemman konfliktin edellytykset ovat muuttumassa vaarallisemmiksi samalla kun poliittinen ratkaisu puuttuu.

Miksi Rashad al-Alimi torjui uuden aselevon?

Jemenin presidentin johtaman neuvoston puheenjohtaja Rashad al-Alimi torjui ajatuksen uudesta väliaikaisesta aselevosta. Hänen mukaansa tavoitteena on oltava pysyvä ja kestävä rauha, joka perustuu valtioon, jolla on aseiden ja suvereniteetin yksinoikeus. Alimi vaati huthien riisumista aseista ja niiden liittymistä poliittiseen prosessiin poliittisena toimijana.

Alimin kanta kertoo osapuolten perustavanlaatuisesta erimielisyydestä. YK:n diplomatia on painottanut välittömien taistelujen pysäyttämistä ja neuvotteluihin palaamista. Jemenin hallituksen mukaan uusi tauko ilman poliittista ratkaisua voisi kuitenkin antaa huthien säilyttää tai palauttaa sotilaallisen kykynsä.

Tämä näkemysero vaikeuttaa väkivallan hillitsemistä: toinen puoli vaatii taistelujen välitöntä lopettamista, kun taas kansainvälisesti tunnustettu hallitus katsoo, ettei tilapäinen tulitauko yksin riitä kestävään rauhaan.

Miksi Punainenmeri on merkittävä myös Jemenin ulkopuolella?

Eskalaation vaikutukset eivät rajoitu Jemeniin. Huthien iskut ovat ulottuneet Punaisenmeren satamaan ja kauppa-alukseen, mikä on saanut YK:n huolestumaan siviilimerenkulusta ja maailmankaupasta.

Jos iskut satamiin tai kaupallisiin aluksiin jatkuvat, alueen merireitti voi muuttua entistä arvaamattomammaksi. Se voi lisätä painetta varustamoille, nostaa kuljetus- ja vakuutuskustannuksia sekä häiritä toimitusketjuja. Yksittäisen iskun aiheuttama paikallinen tuho ei ole ainoa riski: merenkulun turvattomuus voi yhdistää Jemenin sisäisen konfliktin laajempiin alueellisiin vastakkainasetteluihin ja kansainväliseen merisotilaalliseen toimintaan.

YK on jo kuvannut siviilialuksiin kohdistuneiden iskujen seurauksia hyväksymättömiksi ja varoittanut merenkulkijoiden kuolemantapauksista. Konfliktin laajeneminen voisi siten pahentaa Jemenin humanitaarista kriisiä ja aiheuttaa samalla laajempia taloudellisia ja turvallisuuspoliittisia häiriöitä.

Mikä on suurin riski nyt?

Jemen ei ole palannut menneiden vuosien täysimittaiseen sotaan, mutta viimeisimmät iskut ovat murentaneet suuren osan siitä käytännön pidättyvyydestä, joka piti rintamat suhteellisen rauhallisina vuoden 2022 jälkeen. Siviilien kuolemat, sotilaskohteisiin tehdyt iskut, satamainfrastruktuurin vauriot ja merellä tapahtunut väkivalta vahvistavat nyt toisiaan.

Türkin varoitus on siksi sekä välitön että ehdollinen: laajempi sota voidaan yhä estää, mutta se edellyttää kaikkien osapuolten eskalaation lopettamista. Grundbergin arvio tekee panokset selviksi. Vuoden 2022 aselevon jälkeen jatkunut poliittinen pattitilanne on jättänyt Jemenin alttiiksi nopealle tilanteen huononemiselle, ja viimeisimmät yhteenotot ovat tähän asti vakavin testi hauraalle rauhalle.