Elokuun 15.–16. päivän vastaisena yönä tapahtuneesta iskusta esitettiin toisistaan poikkeavia virallisia lukuja. Venäjän puolustusministeriö ilmoitti torjuneensa tai tuhonneensa eri puolilla maata 822 ukrainalaista dronea. Moskovan pormestari Sergei Sobjanin sanoi, että noin 600 niistä oli suunnattu pääkaupunkia kohti. Venäläisviranomaiset ilmoittivat lisäksi, että Moskovan alueella torjuttiin tai tuhottiin 201 dronea. Luvut ovat Venäjän viranomaisten ilmoittamia, eikä niitä ole pystytty julkisten tietojen perusteella riippumattomasti sovittamaan yhteen.
Iskulla oli kuitenkin dokumentoituja inhimillisiä ja taloudellisia seurauksia. Moskovan alueen kuvernööri Andrei Vorobjov kertoi, että Podolskissa kuoli 83-vuotias mies ja että muita ihmisiä loukkaantui. Lisäksi Podolskin seudulla sijaitseva Wildberriesin logistiikkakeskus syttyi suureen tuleen. Raporttien mukaan varaston pinta-ala oli yli 200 000 neliömetriä.
Joissakin muissa raporteissa kuolonuhrien määrä arvioitiin suuremmaksi. Koska lähteiden tiedot ovat ristiriitaisia, varmimmin vahvistettavissa oleva kuvaus on Moskovan alueella raportoidusti kuollut 83-vuotias mies sekä epävarma laajempi uhrimäärä.
Wildberries on Venäjän suurimpia verkkokauppayhtiöitä, ja Podolskin kohdetta kuvattiin sen yhdeksi merkittävimmistä logistiikkakeskuksista. Tällaisen keskuksen tuleen syttyminen osoittaa, että droneilla voidaan häiritä siviililuonteista kaupallista infrastruktuuria syvällä Venäjän alueella – ei ainoastaan rintaman lähellä sijaitsevia sotilaskohteita.
Julkiset tiedot eivät osoita, että varasto olisi ollut sotilaskohde, eivätkä ne selitä varmasti, miksi juuri se joutui iskun kohteeksi. Sodan aikana logistiikkainfrastruktuurilla voi silti olla strategista merkitystä: suuren jakelukeskuksen vaurioituminen voi hidastaa toimituksia, häiritä alueellista kaupankäyntiä ja muodostaa näkyvän symbolin Venäjän kotirintaman haavoittuvuudesta.
Tätä ei kuitenkaan pidä sekoittaa todisteeseen siitä, että Wildberriesin kyseinen kohde olisi suoraan palvellut Venäjän sotilasoperaatioita.
Venäjän valtion kehityspankin VEB.RF:n pääekonomistin Andrei Klepachin erottaminen on erillinen mutta konkreettisempi merkki sodan talousjärjestelmään kohdistuvista paineista. Reutersin mukaan VEB erotti Klepachin sen jälkeen, kun hän oli sanonut Venäjän jäävän jälkeen lännestä ja Kiinasta sekä kärsivän sodan kasvavista taloudellisista kustannuksista. Muissa raporteissa erottaminen yhdistettiin varoituksiin siitä, ettei Venäjä voisi voittaa pitkää taloudellista kulutussotaa ja että maata voisi uhata yhteiskunnallinen kriisi.
Erottamisen todellinen syy on kuitenkin kiistanalainen. VEB vahvisti Klepachin lähteneen, mutta ei julkisesti esittänyt samaa selitystä kuin riippumattomat lähteet. Erään toisen raportin mukaan pankki ilmoitti hänen toimikautensa päättyneen.
Erottamisesta voidaan perustellusti päätellä, että julkiselle pessimistiselle talousarviolle on Venäjällä kapea tila. Se ei kuitenkaan todista, että maa olisi romahtamassa tai että Kreml olisi menettänyt otteensa sotatoimista.
Julkinen aineisto tukee kolmea rajattua päätelmää:
Yhdessä Klepachin erottamisen kanssa tapahtumat viittaavat Venäjän turvallisuusjärjestelmän, infrastruktuurin ja virallisen sotakertomuksen kasvaviin paineisiin. Ne eivät kuitenkaan osoita, että Putin olisi paennut Moskovasta, että vale lentokonetta olisi käytetty, että Venäjä olisi lähellä romahdusta tai että kaikki Ukrainan sotilaalliset väitteet olisi riippumattomasti vahvistettu.