Ceutan joukkoylitys kärjisti Italian ja Espanjan Schengen-kiistan

Mistä kiista sai alkunsa?

Italian ja Espanjan välinen diplomaattinen kiista kärjistyi heinäkuun lopulla, kun suuri joukko ihmisiä ylitti Marokosta rajan Espanjalle kuuluvaan Ceutaan. Ceuta on Pohjois-Afrikassa sijaitseva Espanjan autonominen kaupunki, jolla on maaraja Marokon kanssa.

Espanjan sisäministerin mukaan 30.–31. heinäkuuta alueelle saapui noin 72 000 ihmistä. Joissakin uutisraporteissa määräksi arvioitiin noin 78 000. Espanja ilmoitti myöhemmin, että noin 70 000 oli palannut Marokkoon.

Tapaus herätti Euroopassa huolta siitä, voisivatko Ceutaan saapuneet ihmiset jatkaa matkaa Espanjan mantereelle ja muualle Schengen-alueelle. Espanja lähetti alueelle lisää poliiseja ja sotilaita sekä järjesti palautuksia Marokkoon.

Mitä Italia teki?

Italia ilmoitti 31. heinäkuuta palauttavansa kuukaudeksi käyttöön rajatarkastukset Espanjasta saapuville matkustajille. EU:n virallisessa rekisterissä toimenpiteen ajaksi on merkitty 1. elokuuta–1. syyskuuta. Tarkastukset kohdistuvat erityisesti kolmansien maiden kansalaisiin, eivät Italian ja Espanjan välillä matkustaviin EU-kansalaisiin.

Rooma perusteli ratkaisua varotoimena. Italian mukaan Ceutan tapahtumat saattoivat lisätä luvatonta jatkoliikkumista ja aiheuttaa turvallisuus- sekä muuttoliikeriskin myös muissa Schengen-maissa.

Italian pääministeri Giorgia Meloni sekä varapääministerit Matteo Salvini ja Antonio Tajani ovat esittäneet, että Espanjan osallistuminen Schengen-alueeseen pitäisi joko keskeyttää tai arvioida uudelleen.

Tajani: Espanjan pitäisi olla huolissaan Marokosta

Italian ulkoministeri Antonio Tajani torjui ajatuksen, että Rooma kävisi kiistaa Espanjaa vastaan. Hänen mukaansa kyse on saapuvien matkustajien tarkemmasta valvonnasta ja mahdollisen uuden Ceutaan suuntautuvan aallon riskistä.

Tajani sanoi, että Espanjan pitäisi hänen mukaansa ”olla huolissaan Marokosta” – ei Italiasta. Näin hän asetti vastuun kriisin taustalla ennen kaikkea Rabatille eli Marokon viranomaisille.

Espanjan hallitus puolestaan katsoo, että Italia rankaisee Espanjaa tilanteesta, jossa Madrid joutui vastaamaan äkilliseen rajakriisiin. Espanja on myös puolustanut Italiaa sallivampaa ja laillistamiseen painottuvaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Espanja vastasi vastatoimilla

Kun Italia ei suostunut poistamaan tarkastuksiaan, Espanja määräsi omat tarkastuksensa Italiasta saapuville lento- ja merimatkustajille. Toimenpiteet alkoivat 8. elokuuta ja jatkuvat 7. syyskuuta asti.

Espanjan perusteluiksi kirjattiin uhka yleiselle järjestykselle ja sisäiselle turvallisuudelle sekä kolmansien maiden kansalaisten laajamittaiseen liikkumiseen liittyvät riskit. Ensimmäisenä tarkastuspäivänä Espanjan poliisi tarkasti noin 200 Italiasta saapunutta matkustajaa kuudella suurella lentoasemalla.

Vastavuoroisuus tekee tapauksesta Schengenin kannalta poikkeuksellisen näkyvän: kaksi EU:n suurta jäsenmaata valvoo toistensa sisäisiä liikennereittejä samaan aikaan.

Mikä Schengenissä oikeastaan muuttui?

Schengen-alueella jäsenmaiden väliset normaalit sisärajatarkastukset on poistettu. Jäsenmaat voivat kuitenkin palauttaa tarkastuksia tilapäisesti, jos ne katsovat yleisen järjestyksen tai sisäisen turvallisuuden olevan uhattuna. Toimenpiteistä on ilmoitettava EU:lle, ja niiden on oltava rajattuja sekä ajallisesti perusteltuja.

Italian ja Espanjan ratkaisut eivät siis tarkoita, että Espanja olisi erotettu Schengen-alueesta tai että maiden välinen vapaa liikkuvuus olisi kokonaan lakkautettu. Kyse on määräaikaisista tarkastuksista, jotka on rajattu tietyille matkustajille tai liikennemuodoille.

Poliittisesti ratkaisu on silti merkittävä. Jos vastaavia toimia jatketaan tai niiden käyttö yleistyy, se voi heikentää luottamusta Schengenin vapaaseen liikkuvuuteen.

Miksi Marokko on kiistan ytimessä?

Ceutan tapahtumat korostivat sitä, kuinka riippuvaisia Euroopan maat ovat Marokon yhteistyöstä. Espanja tarvitsee Rabatia rajavalvontaan ja palautuksiin. Italian näkemyksen mukaan EU:n pitäisi puolestaan painostaa kauttakulkumaita voimakkaammin ja rakentaa niiden kanssa järjestelmällisempää yhteistyötä sen sijaan, että kriisiä pidetään vain Espanjan sisäisenä epäonnistumisena.

Marokon viranomaisten merkitys näkyi myös myöhemmin, kun ne pysäyttivät yli sata ihmistä, jotka yrittivät päästä Ceutaan Fnideqin alueelta.

EU:n sisäministerit ovat vaatineet salakuljetusverkostojen torjunnan tehostamista, palautusten parantamista ja yhteistyön lisäämistä lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. Italia ja sen kanssa samansuuntaisesti ajattelevat hallitukset ovat kannattaneet esimerkiksi EU:n tukemia palautuskeskuksia EU:n ulkopuolisissa maissa. Malliin liittyy kuitenkin oikeudellisia, ihmisoikeuksiin liittyviä ja käytännön ongelmia.

Rajakiista heijastaa myös poliittista vastakkainasettelua

Kriisin taustalla on käytännön rajaturvallisuuden lisäksi Euroopan laajempi kiista siitä, miten muuttoliikettä pitäisi hallita.

Melonin oikeistohallitus painottaa ennaltaehkäisyä, palautuksia ja vastuun siirtämistä EU:n ulkopuolisille maille. Espanjan pääministeri Pedro Sánchez edustaa keskusta-vasemmistolaista hallitusta, joka korostaa EU-maiden yhteistä vastuuta ja laillisia väyliä muuttoliikkeen hallintaan.

Siksi Ceutan tapahtumat eivät ole vain Espanjan ja Italian välinen rajakiista. Ne ovat myös kamppailu siitä, millaiseksi EU:n yhteinen maahanmuuttopolitiikka muodostuu.

Onko Schengen vaarassa hajota?

Toistaiseksi tapaus ei osoita Schengen-järjestelmän pysyvää murtumista. Sekä Italian että Espanjan toimet ovat määräaikaisia ja EU:n valvonnan piirissä.

Vastavuoroiset tarkastukset kuitenkin luovat poliittisesti merkittävän ennakkotapauksen. Jos jäsenmaat alkavat palauttaa sisärajojaan jokaisen muuttoliike- tai turvallisuuskriisin yhteydessä, Schengenin käytännön merkitys voi kaventua, vaikka järjestelmä säilyisi muodollisesti voimassa.

Väitteille siitä, että Suomi, Tanska tai Tšekki olisivat ottaneet käyttöön suoraan Ceutaan liittyviä vastaavia rajoituksia tai ehdotuksia, ei tässä tarkastelluissa vahvimmissa lähteissä ole riittävää näyttöä. Niitä ei siksi ole perusteltua käsitellä osana Italian ja Espanjan kahdenvälistä kiistaa.