Jemenin kriisi kärjistyy: mitä 181 sotilasoperaatiota merkitsevät?

Raportit poikkeavat toisistaan haavoittuneiden määrässä. Yhdessä lähteessä puhuttiin 35 haavoittuneesta, toisessa viimeisimmän hyökkäyksen yhteydessä 30 haavoittuneesta. Saatavilla olevien tietojen perusteella turvallisin arvio on siis 30–35 haavoittunutta, ei yksi kiistaton kokonaisluku.

Huthit sanoivat iskeneensä Mokhan lähistöllä oleviin Saudi-Arabian joukkoihin, asevarastoihin ja sotilaskalustoon ballistisilla ohjuksilla ja lennokeilla. Hallituksen viranomaiset kiistivät kuvauksen ja sanoivat iskujen osuneen siviili- ja talouskohteisiin, satama mukaan lukien. Kyse on vastakkaisista sotaa käyvien osapuolten väitteistä, eikä kohteesta tai tuhojen koko laajuudesta voida saatavilla olevien tietojen perusteella tehdä riippumatonta johtopäätöstä.

Mokhan merkitys ei rajoitu paikalliseen taisteluun. Satama sijaitsee lähellä Bab al-Mandabin salmea, joka on Punaisenmeren eteläinen portti ja kansainvälisen merenkulun keskeinen pullonkaula. Sataman sulkeminen herättää huolta Jemenin kaupasta ja meriyhteyksistä sekä siitä, voisivatko maalla tapahtuvat iskut häiritä laajempaa kuljetusreittiä.

Miksi YK pitää tilannetta poikkeuksellisen vaarallisena?

YK:n Jemen-erityislähettiläs Hans Grundberg kertoi turvallisuusneuvostolle, että Jemen on nyt suuremmassa vaarassa palata laajamittaiseen sotaan kuin kertaakaan YK:n välittämän vuoden 2022 aselevon jälkeen. Sotilaallinen toiminta on lisääntynyt aiemmin jäätyneillä rintamalinjoilla, ja iskuissa on kuollut sekä sotilaita että siviilejä.

Grundberg varoitti myös, että huthien uudet iskut kaupallisia aluksia vastaan Punaisellamerellä ja Adeninlahdella voivat vetää Jemenin syvemmälle alueelliseen konfliktiin. Huolenaiheena ei ole vain iskujen määrä, vaan se, että kärjistyminen tapahtuu samanaikaisesti kotimaisilla rintamilla, satamainfrastruktuurissa ja kansainvälisillä merireiteillä.

Vuoden 2022 aselepo vähensi raskaita taisteluita eri puolilla Jemeniä, mutta se ei ratkaissut maan poliittista konfliktia. Nyt väkivalta uhkaa purkaa hauraan rauhallisen jakson ilman, että lopullista poliittista sopimusta olisi saavutettu.

Meririntama ja Saudi-Arabia

Huthit ilmoittivat 20. heinäkuuta, että ne aloittavat Saudi-Arabian merenkulkuun kohdistuvan merisaarron tai merisaarron kaltaisen kiellon. Ryhmän sotilastiedottaja perusteli päätöstä kostona sille, mitä huthit kutsuivat Saudi-Arabian huthien hallitsemien Jemenin satamien ja lentoasemien saarroksi. Saudi-johtoisen liittouman viranomaiset varoittivat vastaavansa ”päättäväisesti”.

Myöhemmin huthit väittivät ampuneensa ballistisia ohjuksia Saudi-Arabian öljytankkeria NCC GHAZALia kohti, koska alus oli heidän mukaansa rikkonut meriliikennekieltoa. Ryhmä sanoi aluksen joutuneen vetäytymään. Meriturvallisuusraportointi vahvisti tankkeriin liittyneen välikohtauksen, mutta ei itsenäisesti vahvistanut kaikkia huthien väitteitä.

Bab al-Mandabin uhka ulottuu Jemeniä ja Saudi-Arabiaa laajemmalle. Reutersin siteeraaman arvion mukaan salmen täydellinen sulkeminen voisi vaikuttaa noin 7 prosenttiin maailman öljyntarjonnasta. Luku kuvaa mahdollista häiriötä, ei tällä hetkellä vahvistettua tarjonnan menetystä.

Al-Alimi ei halua uutta väliaikaista aselepoa

Jemenin presidentin johtoneuvoston puheenjohtaja Rashad al-Alimi sanoi, ettei huthien tulevien toimien anneta jäädä vastaamatta. Hänen mukaansa ryhmän ei enää pidä voida yksin päättää, milloin Jemen on sodassa ja milloin rauhassa.

Al-Alimi torjui myös uuden väliaikaisen aselevon tai yksinkertaisen tulitaukosopimuksen. Hän kannattaa sen sijaan niin sanottua kestävää rauhaa, joka perustuisi valtion asemonopoliin ja suvereniteettiin. Hänen esittämänsä mallin mukaan huthien pitäisi luopua aseistaan, liittyä poliittiseen prosessiin ja osallistua vaaleihin poliittisena toimijana.

Linjaus kaventaa mahdollisuuksia palata nopeasti aiempaan aselepomalliin. Se nostaa samalla esiin konfliktin keskeisen poliittisen kysymyksen: voiko Jemenin tuleva turvallisuusjärjestys sisältää itsenäisen aseellisen huthiliikkeen, vai onko kaiken asevoiman lopulta oltava valtion hallinnassa?

Humanitaarinen paine kasvaa

Uudet taistelut tapahtuvat tilanteessa, jossa Jemenillä on jo ennestään valtava humanitaarinen hätä. YK:n mukaan yli puolet maan väestöstä kärsii akuutista ruokaturvattomuudesta, ja miljoonat ihmiset ovat ruoan saannin osalta hätätilanteessa.

Avustustoimintaa vaikeuttaa myös rahoituksen puute. YK:n hätäapukoordinaattori Tom Fletcher sanoi avustusvetoomuksen olevan vain noin 20-prosenttisesti rahoitettu. Hänen mukaansa rahoitusvaje pakottaa leikkaamaan ruoka-annoksia, sulkemaan klinikoita ja lopettamaan suojelupalveluita.

Tietojen perusteella nälän, pakolaisuuden ja avun perillepääsyn heikkenemisen riski kasvaa etenkin, jos iskut häiritsevät satamien ja rintama-alueiden toimintaa. Saatavilla olevat tiedot eivät kuitenkaan osoita, että koko maassa olisi julistettu nälänhätä. Välitön huoli on, että uudet taistelut sysäävät jo valmiiksi haavoittuvat yhteisöt kriisistä vielä vakavampaan ruokapulaan.

Erillinen ympäristövaikutus alueella

Iranin Qeshm-saarella Hormuzinsalmessa torjuttiin samaan aikaan öljyvuotoa laajemman alueellisen konfliktin keskellä. Vuoto ei tapahtunut Jemenissä, mutta se kuvastaa Iranin ympärille kytkeytyneen alueellisen vastakkainasettelun ympäristövaikutuksia sotilaallisten ja humanitaaristen seurausten rinnalla.

Yhteenveto

Jemenin armeijan tiedottaja, eversti Majid al-Nazili, ilmoitti 181 operaatiosta 24 tunnin aikana. Hallituksen mukaan niissä käytettiin lennokkeja, tykistöä ja raketinheittimiä huthien asemiin, varastoihin, ajoneuvoihin ja muihin sotilaskohteisiin. Kuolonuhreja ja tuhoja koskevat luvut ovat kuitenkin taistelukentältä peräisin olevia väitteitä.

Kärjistymisestä tekee erityisen vaarallisen sen laajuus: Maribin siviilialueita on tulitettu, Mokhan satama on keskeyttänyt toimintansa yli 25 ohjusiskun jälkeen, ja huthit ovat ulottaneet vastakkainasettelun Saudi-Arabiaan liittyvään meriliikenteeseen. YK:n varoituksen mukaan Jemen on lähempänä uutta laajamittaista sotaa kuin kertaakaan vuoden 2022 aselevon jälkeen. Konflikti uhkaa siten syventää sekä Jemenin humanitaarista kriisiä että Punaisenmeren alueen epävakautta.