Bolsonaro on kiistänyt syytökset. Hänen kannattajansa ovat arvostelleet Moraesia ja väittäneet oikeusprosessin olevan poliittisesti motivoitunut, kun taas Yhdysvallat on perustellut toimiaan väitetyillä ihmisoikeusloukkauksilla ja sensuurilla.
Yhdysvaltain valtiovarainministeriön alainen ulkomaisten varojen valvontavirasto OFAC asetti Moraesin Global Magnitsky -ohjelman pakotelistalle 30. heinäkuuta 2025. Yhdysvaltain mukaan hän oli käyttänyt asemaansa mielivaltaisten tutkintavankeuksien sallimiseen ja sananvapauden rajoittamiseen.
Tällainen nimeäminen merkitsee yleensä sitä, että Yhdysvaltain lainkäyttövallan piirissä oleva omaisuus ja omaisuusedut jäädytetään. Lisäksi yhdysvaltalaisia henkilöitä ja yrityksiä kielletään tavallisesti tekemästä liiketoimia pakotelistalla olevan tahon kanssa.
Syyskuun 22. päivänä 2025 toimet laajennettiin Moraesin vaimoon Viviane Barci de Moraesiin sekä perheen holdingyhtiöön Lex Instituto de Estudos Jurídicosiin. Yhdysvallat kuvasi niitä Moraesin tukiverkostoksi.
Brasiliassa toimia pidettiin poikkeuksellisena yrityksenä painostaa tai rangaista istuvaa korkeimman oikeuden tuomaria hänen Brasilian oikeusjärjestelmässä tekemistään ratkaisuista. Arvostelijoiden mukaan ihmisoikeuspakotteita käytettiin toisen demokratian oikeudelliseen ja poliittiseen kiistaan puuttumiseen. Washingtonin näkemyksen mukaan kyse oli puolestaan tuomiovallan väärinkäytöstä ja sensuurista.
Pakotteet heikensivät jo ennestään hapertunutta diplomatiaa ja vaikeuttivat neuvotteluja Yhdysvaltojen kauppatoimista. Tähän kokonaisuuteen kuuluivat myös Brasilian tuotteille asetetut 50 prosentin tullit. Analyytikot arvioivat, että poliittisen ja kauppapoliittisen vuoropuhelun tila oli erittäin rajallinen, kun Bolsonaroa koskevat rajoitukset ja Moraesiin kohdistetut pakotteet osuivat samaan ajankohtaan.
OFAC poisti 12. joulukuuta 2025 Moraesin ja Lex Instituten pakotelistalta. Samanaikaisen uutisoinnin mukaan myös hänen vaimoonsa kohdistuneet pakotteet kumottiin.
Yhdysvaltain virallinen poistamista koskeva ilmoitus vahvistaa nimien poistamisen, mutta ei esitä päätökselle yksityiskohtaista julkista perustelua. Pakotteiden kumoamisen tarkkaa motiivia ei siksi voida saatavilla olevan virallisen aineiston perusteella varmistaa.
Pakotteiden palauttaminen – mahdollisesti omaisuuden jäädyttämisen ja liiketoimirajoitusten muodossa – olisi ennen kaikkea poliittinen kärjistys, ei tavanomainen oikeudellinen toimi.
Brasilian todennäköinen lähtökohta olisi, että maan tuomioistuimet ja rikosprosessit kuuluvat Brasilian suvereniteetin piiriin eivätkä ole Yhdysvaltojen painostuksen kohteita. Uusi nimeäminen voisi siten johtaa vastatoimien harkintaan ja syventää kiistaa entisestään. Tarkkaa Brasilian reaktiota ei kuitenkaan ole vahvistettu.
Laajempi riski liittyy siihen, että poliittiset vastatoimet kytkeytyvät tulleihin, sijoitusten epävarmuuteen, rahoitusalan yrityksille kasvaviin sääntelykustannuksiin ja kahdenvälisen kaupan häiriöihin.