Kiina rakentaa Afrikkaan juan-pohjaista maksuverkostoa

Kiina rakentaa Afrikkaan juan-pohjaista rahoitusekosysteemiä, jonka ytimessä on rajat ylittävien pankkimaksujen CIPS-järjestelmä (Cross-Border Interbank Payment System). Sen ympärille kytkeytyvät kaupankäynnin tulliedut, verojen ja kaivosmaksujen suorittaminen, velkojen valuutan vaihtaminen sekä pääsy Kiinan joukkolainamarkkinoille.

Tavoite on tehdä Kiinan ja Afrikan välisestä kaupasta vähemmän riippuvaista Yhdysvaltain dollarista ja dollaripohjaisista kirjeenvaihtajapankeista. Juan ei kuitenkaan ole syrjäyttämässä dollaria Afrikan päävaluuttana, vaan sen käyttö laajenee ennen kaikkea Kiina-kaupan yhteydessä.

CIPS laajenee Afrikassa

CIPS on Kiinan ylläpitämä pankkien välinen maksu- ja selvitysjärjestelmä, jossa rajat ylittäviä renminbimääräisiä eli juanmääräisiä maksuja voidaan käsitellä suoremmin. Mitä useampi afrikkalainen pankki liittyy järjestelmään, sitä helpommaksi juanin käyttäminen yritysten ja pankkien välisissä maksuissa käy.

• Kiinan keskuspankki valtuutti eteläafrikkalaisen Standard Bankin ja kiinalaisen ICBC:n selvittämään renminbimaksuja 19 Afrikan maassa. Järjestely tarjoaa yrityksille väylän maksaa kiinalaisille kauppakumppaneille suoraan juaneissa ilman, että varat on ensin vaihdettava dollareiksi.

• Standard Bank on käsitellyt CIPS-järjestelmän kautta yli kahdeksan miljardin juanin eli noin 1,2 miljardin dollarin arvosta rajat ylittäviä maksuja. Pankki oli ensimmäinen afrikkalainen rahoituslaitos, joka sai suoran pääsyn järjestelmään.

• Angolassa Banco de Fomento Angola valmistautuu liittymään CIPS-järjestelmään. Pankista olisi määrä tulla ensimmäinen angolalainen CIPS-osallistuja, ja liittymistä valmistellaan vastaamaan asiakkaiden kasvavaan suoran juanmaksamisen tarpeeseen.

• Libya on sopinut periaatteessa kaupallisten pankkiensa kytkemisestä CIPS-järjestelmään. Yhteys mahdollistaisi suorat juanmaksut ja sitä on perusteltu dollaririippuvuuden vähentämisellä. Kyse on kuitenkin suunnitellusta liittymisestä, ei vielä vahvistetusta täysimääräisestä operatiivisesta käyttöönotosta.

• Libya on lisäksi ilmaissut kiinnostuksensa niin sanottuihin pandaobligaatioihin eli Kiinan joukkolainamarkkinoilla liikkeeseen laskettaviin juanmääräisiin velkakirjoihin. Tämä sopisi samaan kokonaisuuteen: juanvarannoille syntyisi sijoituskohde ja Libyalle mahdollinen rahoituskanava Kiinan markkinoilla. Käytettävissä olevat lähteet eivät kuitenkaan vahvista liikkeeseenlaskun ehtoja, määrää tai toteutunutta kauppaa, joten kyse on pidettävä suunnitelmana eikä valmiina transaktiona.

CIPS-jäsenyys ei ole ainoa tapa laajentaa juanmaksuja. Pan-afrikkalainen Ecobank neuvottelee Bank of Chinan kanssa palvelusta, jossa asiakkaat voisivat maksaa paikallisvaluutasta suoraan juaneiksi.

Tullipolitiikka kasvattaa juanille syntyvää kysyntää

Maksuverkoston rinnalla Kiina kasvattaa kaupankäynnin määrää. Reutersin mukaan Kiina poisti 1. toukokuuta 2026 tuontitullit 53 Afrikan maan tuotteilta. Yhdysvaltain kongressin tutkimuspalvelun raportissa tulliton pääsy kuvataan laajennetuksi kaikkiin Afrikan maihin Eswatinin lisäksi.

Tullien poistaminen ei itsessään pakota yrityksiä käyttämään juania. Se voi kuitenkin lisätä Kiinan ja Afrikan välistä vientiä, tuontia, laskutusta ja käyttöpääoman tarvetta. Kun kauppavirrat kasvavat, myös juaneissa hinnoiteltujen ja CIPS-järjestelmässä selvitettyjen maksujen määrä voi kasvaa.

Kauppa on jo ennätyksellisen suurta. Kongressin tutkimuspalvelun mukaan Kiinan ja Afrikan välinen kauppa oli vuonna 2025 nelinkertainen Yhdysvaltojen ja Afrikan väliseen kauppaan verrattuna. Kiinan tullitietojen mukaan Kiina–Afrikka-kauppa kasvoi viime vuonna lähes 18 prosenttia.

Juan siirtyy kaupasta valtioiden talouteen

Juanin käyttö ei rajoitu enää yritysten välisiin tuonti- ja vientimaksuihin. Se on alkanut näkyä myös julkisissa tuloissa ja valtioiden velanhoidossa.

• Sambia on alkanut ottaa kiinalaisilta kaivosyhtiöiltä veroja ja rojaltimaksuja juaneissa. Tämä tekee Kiinan valuutasta käyttökelpoisen myös valtion tulokanavassa, ei vain tuontimaksuissa.

• Kenia muutti vuonna 2025 osan Kiinalta otettujen lainojen valuutasta dollareista juaneiksi. Ratkaisun on raportoitu säästävän noin 215 miljoonaa dollaria vuodessa.

• Etiopia ja Mosambik kuuluvat maihin, joiden on raportoitu harkitsevan vastaavanlaisia lainavaluutan muutoksia. Käytettävissä olevat tiedot kuvaavat näitä toimia valmisteltavina tai harkinnassa olevina, eivät vahvistettuina toteutuneina velkajärjestelyinä.

Valuutan vaihtaminen voi pienentää velanhoitokuluja, jos juanmääräisen rahoituksen ehdot ovat dollariin sidottua rahoitusta edullisemmat. Samalla valuuttariski ei katoa, vaan siirtyy dollarista juaniin. Lisäksi valtiot voivat tulla aiempaa riippuvaisemmiksi Kiinan rahoitusoloista ja pankkijärjestelmästä.

Mikä on Kiinan strateginen tavoite?

Peking tavoittelee enemmän kuin nopeampia tai halvempia maksuja. Se pyrkii kansainvälistämään juania ja rakentamaan käytännön vaihtoehtoja dollaripohjaiselle maksuliikenteelle ja rahoitukselle.

Afrikan hallitukset ja yritykset voivat hyötyä pienemmistä valuutanvaihtokuluista, nopeammista selvityksistä ja rahoituksesta, joka sopii niiden Kiina-kauppaan. Kiina puolestaan saa juanille lisää kansainvälistä käyttöä, vahvemmat yhteydet afrikkalaisiin pankkeihin ja suuremman roolin joukkolainamarkkinoillaan.

Tullittomuus ei ratkaise kaupan perusongelmaa

Tullien poistaminen voi kasvattaa kauppaa, mutta se ei yksin korjaa Afrikan rakenteellista kauppavajetta Kiinan kanssa. Monien Afrikan maiden vienti koostuu edelleen suhteellisen suppeasta raaka-ainevalikoimasta, kun taas Kiinasta tuodaan enemmän jalostettuja ja korkeamman arvon tuotteita.

Pysyvämpi muutos edellyttäisi Afrikan omaa tuotantokapasiteettia, jalostusastetta, toimivaa logistiikkaa, kansainvälisten standardien täyttämistä, rahoitusta ja monipuolisempien tuotteiden pääsyä Kiinan markkinoille. Lähteet tukevat tullietujen laajentumista ja kaupan kasvua, mutta eivät itsessään määritä kauppavajeen tarkkaa suuruutta tai yksittäisen analyytikon arviota.

Kokonaisuutena Kiina siis rakentaa Afrikkaan asteittain juan-ekosysteemiä: maksut kulkevat CIPS:n kautta, kauppaa vauhditetaan tullieduilla, veroja voidaan maksaa juaneissa ja velkoja voidaan muuttaa samaan valuuttaan. Tämä vähentää joidenkin liiketoimien dollaririippuvuutta, mutta ei vielä muuta Afrikan valuuttajärjestyksen perusasetelmaa.