Miksi Hormuzinsalmen laivaliikenne on lähes pysähtynyt?

Mikä pysäyttää laivaliikenteen?

Hormuzinsalmen kautta kulkeva liikenne on painunut lähelle pysähdystilaa, koska Yhdysvaltojen ja Iranin konflikti on tehnyt reitistä sekä kaupallisesti että fyysisesti vaarallisen. Tankkereihin kohdistuneet iskut, Yhdysvaltojen Iran-yhteyksien vastainen merisaarto ja kariutuneet neuvottelut ovat saaneet laivanomistajat ja vakuutusyhtiöt pidättelemään aluksia tai ohjaamaan niitä riskialttiimmille reiteille.

Välitön huolenaihe syntyi, kun kolme ADNOC:iin, eli Yhdistyneiden arabiemiirikuntien valtiolliseen Abu Dhabi National Oil Companyyn, liittyvää tankkeria joutui tiettävästi hyökkäyksen kohteeksi. Arabiemiirikunnat syyttivät iskuista Irania. Lisäksi Saudi Aramcon Jazan-jalostamoon kohdistunut isku vahvisti pelkoa siitä, että häiriöt voisivat levitä laajemmalle energiasektorille. ADNOC on erikseen kertonut, että ohjus- ja droneiskut sen aluksiin ovat vaikuttaneet merkittävästi yhtiön toimintaan.

Kplerin luvut näyttävät liikenteen romahtamisen

Alusten liikennettä seuraavan Kplerin mukaan Hormuzinsalmen kautta kulki lauantaina viisi hyödykekuljetuksiin käytettävää alusta, mutta sunnuntailta ei rekisteröity yhtään ylitystä. Edeltävänä viikonloppuna ylityksiä oli 31.

Lauantain harvoihin ylityksiin kuului tyhjä erittäin suuri raakaöljytankkeri, jonka AIS-paikannus oli kytketty pois päältä, sekä Intian lipun alla purjehtinut erittäin suuri kaasunkuljetusalus, joka seurasi Iranin käyttämää reittiä. Tämä viittaa siihen, että liikennettä jatkavat alukset turvautuvat poikkeuksellisiin varotoimiin tai vaihtoehtoisiin menettelytapoihin.

AIS-järjestelmän, eli alusten automaattisen tunnistusjärjestelmän, sammuttaminen tekee reaaliaikaisesta seurannasta puutteellista. Siksi se, ettei Kpler rekisteröi yhtään ylitystä, ei todista ehdottomasti, ettei salmen kautta kulkenut lainkaan aluksia. Se kertoo kuitenkin, että havaittava kaupallinen liikenne on pudonnut poikkeuksellisen vähäiseksi. Aiemmissa raporteissa on lisäksi kerrottu alusten pysähtyneen tai kääntyneen takaisin iskujen ja saarron vuoksi.

Miten öljyn hinta reagoi?

Liikenteen häiriintyminen ja Jazan-jalostamoon kohdistunut isku vauhdittivat öljyn hinnan nousua. Brent-öljyn hinta päätyi 9. elokuuta noin viisi prosenttia korkeammalle, 87,72 dollariin barrelilta. Yhdysvaltalainen West Texas Intermediate -öljy eli WTI kallistui noin 5,1 prosenttia 82,13 dollariin.

Tämän jälkeen hinnat muuttuivat vain vähän. Se voi tarkoittaa, että markkinat olivat jo hinnoitelleet suuren osan välittömästä riskistä tai odottivat osan toimituksista ja liikenteestä jatkuvan. Riski nopeasta lisänoususta ei kuitenkaan ole poistunut: pitkä sulku tai uusien iskujen laajeneminen voisi nostaa hintoja tuntuvasti.

Miksi Hormuzinsalmi on niin tärkeä?

Hormuzinsalmen kautta kulki aiemmin noin viidennes meritse kuljetettavasta raakaöljystä ja nesteytetystä maakaasusta eli LNG:stä. Salmi on Persianlahden suulla sijaitseva maailman keskeisiä energiakuljetusten pullonkauloja.

Jos häiriö jatkuu, Persianlahden öljyntuottajien vienti vaikeutuu ja LNG:n saatavuus kiristyy. Samalla rahti- ja vakuutuskustannukset nousevat. Vaikutukset voivat heijastua polttoaineen, sähkön, kuljetusten, elintarvikkeiden ja teollisuuden hintoihin eri puolilla maailmaa.

Ratkaisua ei näy nopeasti

Neuvottelujen ollessa jumissa Iranin kerrotaan sitovan laivaliikenteen jatkumisen Yhdysvaltojen myönnytyksiin. Washington puolestaan on ilmoittanut pystyvänsä ylläpitämään saartoa toistaiseksi. Näin ollen uskottavaa nopeaa ratkaisua ei tällä hetkellä ole näköpiirissä.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kehotus amerikkalaisille hyväksyä hieman korkeammat bensiinin hinnat kuvastaa konfliktin kotimaista hintaa. Tuontiriippuvaisille talouksille riskit voivat olla vielä suurempia. Raporteissa on esimerkiksi viitattu Filippiinien vuoden 2026 kasvuennusteiden jyrkkään heikkenemiseen.

Ratkaiseva tekijä on häiriön kesto. Lyhyt katkos voidaan ehkä hallita varastojen ja vaihtoehtoisten reittien avulla. Pitkittynyt saarto voisi sen sijaan muuttua laajemmaksi inflaatio- ja kasvushokiksi.