Islanti äänestää EU-neuvottelujen jatkamisesta, ei vielä jäsenyydestä

Mitä äänestys koskee?

Islannin 29. elokuuta 2026 järjestettävässä kansanäänestyksessä on yksi kysymys: aloitetaanko Euroopan unionin jäsenyysneuvottelut uudelleen? Äänestäjät eivät siis vielä päätä EU-jäsenyydestä.

Jos enemmistö äänestää kyllä, vuonna 2013 keskeytetty prosessi voidaan käynnistää uudelleen. Mahdollinen lopullinen liittymissopimus pitäisi hyväksyä myöhemmin erillisessä kansanäänestyksessä. Ei-ääni puolestaan pysäyttäisi neuvottelujen uudelleenaloittamisen.

Kansanäänestys on Islannin vaaliviranomaisten mukaan neuvoa-antava.

Miksi Islanti haki jäsenyyttä vuonna 2009?

Islanti jätti jäsenhakemuksensa vuonna 2009, pian maan pankkijärjestelmän romahduksen jälkeen. EU-jäsenyyden ja mahdollisen euroon siirtymisen nähtiin tuolloin voivan tuoda talouteen vakautta.

Neuvottelut etenivät useilla aloilla. Kaikkiaan 27 neuvottelulukua oli avattu, ja niistä 11 oli väliaikaisesti suljettu, kun prosessi keskeytettiin.

Ratkaisevat kiistakysymykset jäivät kuitenkin auki. Maataloutta koskevaa lukua ei koskaan avattu, ja kalastusneuvottelut pysähtyivät jo ennen varsinaisten neuvottelujen alkamista. Taustalla olivat Islannin erityispiirteet: kalakantojen hallinta, maatalouden suojaaminen, talouspoliittinen liikkumavara ja huoli siitä, että EU:n säännöt kaventaisivat kansallista päätösvaltaa.

Miksi prosessi keskeytettiin?

Vuoden 2013 parlamenttivaalien jälkeen valtaan nousi keskustaoikeistolainen ja EU-jäsenyyteen kriittisesti suhtautunut hallitus. Se päätti jäädyttää liittymisneuvottelut aikana, jolloin kiinnostus EU-jäsenyyttä ja euroaluetta kohtaan oli Islannissa laskussa.

Jäsenyyden vastustajien keskeinen viesti oli, että Islanti menettäisi liikaa päätösvaltaa saamatta vastaavaa hyötyä. Erityisen herkkä kysymys oli kalastus, joka on maalle sekä taloudellisesti että kansallisesti merkittävä luonnonvara.

Miksi EU-kysymys on palannut?

Tilanne Pohjois-Atlantilla on muuttunut tuntuvasti. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, arktisen alueen kasvava strateginen merkitys ja epävarmuus Yhdysvaltojen luotettavuudesta ovat vahvistaneet niitä perusteluja, joiden mukaan Islannin pitäisi ankkuroida itsensä nykyistä tiiviimmin Eurooppaan.

Myös Grönlanti on noussut keskusteluun. Yhdysvaltojen painostus ja puheet Tanskaan kuuluvan strategisesti tärkeän alueen asemasta ovat korostaneet Grönlannin, Islannin ja Ison-Britannian muodostaman Pohjois-Atlantin turvallisuustilan merkitystä ja haavoittuvuutta.

Islanti on jo Naton jäsen. EU-jäsenyyden kannattajat katsovat, että unioni voisi tuoda sotilasliiton rinnalle poliittista ja taloudellista painoarvoa. Vastustajien mukaan turvallisuustakuu kuuluu ennen kaikkea Natolle, ei EU:lle.

Geopolitiikka ei silti ole syrjäyttänyt arjen talouskysymyksiä. Kalastus, hintataso, valuutan vakaus ja kansallinen päätösvalta ovat kampanjassa monille äänestäjille konkreettisempia asioita kuin suurvaltapolitiikka.

Mitä mielipidemittaukset kertovat?

Mielipidemittausten perusteella tukea näyttää olevan enemmän itse kansanäänestyksen järjestämiselle ja neuvottelujen ehtojen selvittämiselle kuin varmistuneelle EU-jäsenyydelle. Euroopan parlamentin tuore katsaus kuvaa enemmistön kannattavan äänestystä neuvottelujen aloittamisesta, mutta suhtautuminen varsinaiseen jäsenyyteen on edelleen jakautunutta.

Tämä ero on tärkeä. Äänestäjä voi kannattaa neuvottelujen aloittamista sitoutumatta vielä jäsenyyteen. Toinen kansanäänestys toimisi suojamekanismina: silloin äänestäjät voisivat arvioida konkreettista sopimusta, mukaan lukien kalastusjärjestelyt, eivätkä vain abstraktia EU-jäsenyyttä.

Saatavilla olevien mittausten perusteella vaalia ei ole syytä pitää ratkaistuna EU-myönteisenä käänteenä. Tulokset vaihtelevat kysymyksenasettelun ja sen mukaan, lasketaanko epävarmat äänestäjät mukaan. Käytettävissä olevat yhteenvedot eivät tue yhtä varmaa prosenttilukua.

Islanti on jo lähellä EU:n sisämarkkinoita

Islanti kuuluu Euroopan talousalueeseen eli ETA:an. Sen kautta maa osallistuu laajasti EU:n sisämarkkinoille ja soveltaa merkittävää osaa asiaankuuluvasta EU-lainsäädännöstä, mukaan lukien henkilöiden vapaan liikkuvuuden säännöt.

Islanti kuuluu myös Schengen-alueeseen, joten maalla on passiton matkustusyhteys Schengen-alueen muihin valtioihin.

ETA ei kuitenkaan kata EU:n yhteistä maatalous- ja kalastuspolitiikkaa. Islanti ei myöskään kuulu EU:n tulliliittoon tai yhteiseen kauppapolitiikkaan. Se ei valitse edustajia Euroopan parlamenttiin eikä nimitä EU-komissaaria, eikä sillä ole muodollista äänivaltaa EU:n lainsäädäntöprosessissa.

Jäsenyys merkitsisi normaalisti edustusta ja äänioikeutta EU:n toimielimissä, osallistumista EU:n talousarvioon, yhteisen ulkoisen kauppapolitiikan soveltamista sekä EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ja yhteisen kalastuspolitiikan noudattamista.

Kannattajien ja vastustajien pääargumentit

Miksi neuvottelut pitäisi avata?

Kannattajien mukaan Islanti omaksuu jo nyt ETA:n kautta monia EU:n sääntöjä, mutta ilman suoraa vaikutusvaltaa niiden laatimiseen. Jäsenyys voisi heidän näkemyksensä mukaan muuttaa sääntöjen ottamisen sääntöihin vaikuttamiseksi.

Kannattajat näkevät EU:n myös laajempana poliittisena yhteisönä ja vakaampana taloudellisena kehyksenä aikana, jolloin Pohjois-Atlantin turvallisuusympäristö on epävarma. He korostavat, että Islannin erityistarpeista – kuten kalastuksesta, maataloudesta, valuutasta ja jäsenmaksuista – voidaan ottaa selvää vain neuvottelemalla.

Miksi jäsenyyttä vastustetaan?

Vastustajien mukaan Islanti saa jo sisämarkkinoiden keskeiset kaupalliset hyödyt ilman täysjäsenyyden poliittista hintaa. He pelkäävät EU:n talousarvioon maksettavaa nettomaksua sekä kansallisen sääntely- ja talouspoliittisen liikkumavaran kaventumista.

Täysjäsenyys veisi Islannilta myös mahdollisuuden neuvotella omia kauppasopimuksia, koska ulkoinen kauppapolitiikka kuuluu EU:n toimivaltaan.

Maanviljelijät puolestaan pelkäävät kilpailun kiristymistä EU:n maataloustuonnin kanssa ja kotimaisten suojamekanismien heikkenemistä. Tämä auttaa selittämään, miksi maatalous jäi avaamatta jo ensimmäisellä neuvottelukierroksella.

Miksi makrilli on kiistan symboli?

Makrillista on tullut lyhenne koko kalastuskiistalle. Kalakannan levinneisyydessä tapahtuneet muutokset ja niitä seuranneet kiistat saaliskiintiöistä tekivät lajista erityisen kiistanalaisen Islannin ja EU:n välisissä suhteissa.

Jäsenyyden vastustajat pelkäävät, että EU:n alukset voisivat saada pääsyn Islannin vesille ja että Islannin itsenäisesti määrittämiä saalisosuuksia rajoitettaisiin EU:n yhteisen kalastuspolitiikan kautta.

Kannattajat vastaavat, että liittymisneuvotteluissa voitaisiin tavoitella siirtymäaikoja tai Islannille räätälöityjä suojia. Tämä on kuitenkin neuvottelutavoite, ei varma lopputulos.

Islannin hallitus on pyrkinyt tekemään kalastuksesta selvän kynnyskysymyksen. Ulkoministeri Þorgerður Katrín Gunnarsdóttir on sanonut, että Islanti vaatisi mahdollisessa sopimuksessa ”täysivaltaista määräysvaltaa kaikkeen kalastukseen”.

EU:n laajentumiskomissaari Marta Kos on puolestaan arvioinut, että kalastukseen voitaisiin löytää ”luovia ratkaisuja” liittymisneuvotteluissa, mutta hän ei ole luvannut etukäteen hyväksyä Islannin vaatimuksia.

Bryssel seuraa sivusta

Islannin hallitus kuvaa äänestystä kaksivaiheiseksi demokraattiseksi prosessiksi: ensin pyydetään lupa neuvotteluille, ja vasta myöhemmin kansa päättäisi mahdollisen lopullisen liittymissopimuksen hyväksymisestä.

EU:ssa suhtaudutaan Islannin äänestykseen julkisesti varovaisesti, jotta unioni ei vaikuttaisi puuttuvan maan sisäiseen keskusteluun. Brysselissä myönteinen tulos nähtäisiin kuitenkin mahdollisesti merkittävänä laajentumisen onnistumisena aikana, jolloin uusien jäsenmaiden hyväksyminen on muualla vaikeaa.

Äänestyksen todellinen kysymys on siksi rajattu mutta poliittisesti painava: haluaako Islanti selvittää EU-jäsenyyden ehdot neuvottelupöydässä – vaikka se tarkoittaisi, että kalastus, suvereniteetti ja talouden liikkumavara joutuvat jälleen perusteelliseen puntariin?