Fedorov kuvasi sodan keskeiseksi haasteeksi epäsymmetristä ohjuskaksintaistelua: Venäjä laukaisee enemmän ohjuksia yhdessä viikossa kuin Ukraina saa Patriot-ilmatorjuntaohjuksia useassa kuukaudessa . Hänen mukaansa ainoa toimiva strategia on siirtyä puhtaasti puolustuksellisesta Patriot-pohjaisesta torjunnasta hyökkäyksellisiin iskuihin venäläisiä ohjustenlaukaisuryhmiä ja -tukikohtia vastaan. Hän sanoi: ”Ballistisen ohjuksen laukaisualustan lähestymisen pitäisi merkitä kuolemaa 90 prosentissa tapauksista” .

Oman eronsa syyksi Fedorov kertoi pyrkimyksensä uudistaa armeijan läpinäkymätöntä hankintajärjestelmää . Hän myönsi julkisesti syvän erimielisyyden silloisen ylipäällikön Oleksandr Syrskyin kanssa strategisista prioriteeteista – erityisesti Fedorovin keskittyminen drone-sodankäyntiin, syviin iskuihin ja hankintauudistukseen verrattuna Syrskyin perinteisempään rintamalinjan johtamistapaan .

Tulevaisuudestaan Fedorov jätti oven raolleen. Hän sanoi olevansa edelleen sitoutunut Ukrainan puolustusinnovaatioihin ja että hänen työnsä drone- ja ohjusohjelmien parissa jatkuu epävirallisesti .

Ketjureaktio: Syrskyin erottaminen ja protestikriisi

Vain kuusi päivää Fedorovin erottamisen jälkeen presidentti Zelenskyi erotti ylipäällikkö Oleksandr Syrskyin 21. heinäkuuta 2026 . Ero tapahtui kasvavien mielenosoitusten keskellä – mielenosoittajat Kiovassa vaativat myös Syrskyin eroa . Zelenskyi korvasi Syrskyin kenraalimajuri Myh’ailo Drapatyilla . Eroja pidettiin laajalti toisiinsa kytkeytyneinä: Fedorovin lähtö laukaisi poliittisen kriisin, joka paljasti siviilien johtaman puolustusinnovaation ja perinteisen sotilasjohdon välisen kuilun, ja maksoi lopulta Syrskyillekin hänen työnsä .

BBC raportoi, että 60-vuotiasta Syrskyiä pidettiin Ukrainassa neuvostokoulun komentajana, joka oli haluton toteuttamaan radikaaleja muutoksia armeijassa . Hänet korvasi 43-vuotias Drapatyi, suosittu ja taisteluissa karaistunut kenraali . Zelenskyin päätös erottaa Syrskyi nähtiin täyskäännöksenä: vain päiviä aiemmin hän oli asettunut Syrskyin puolelle ja erottanut Fedorovin, mutta julkisen paineen alla jouduttiin tekemään toinen, laajempi muutos .

Flamingo-ohjusisku Venäjän avaruusteollisuuteen: uuden kyvyn osoitus

Elokuun 15. päivän yönä – vain päivää ennen Fedorovin CBS-haastattelua – Ukraina iski Progress-raketti- ja avaruuskeskukseen (TsSKB-Progress) Samaran alueella Venäjällä. Tämä on maan ainoa Sojuz-2-kantorakettien valmistaja, ja isku tehtiin uusilla FP-5 ”Flamingo” -risteilyohjuksilla, jotka ovat ukrainalaisen Fire Pointin valmistamia . Ukrainan pääesikunta vahvisti iskun, joka osui myös Savasleikan lentotukikohtaan . Presidentti Zelenskyi ylisti operaatiota osana sarjaa onnistuneita pitkän matkan iskuja, jotka kohdistuivat Venäjän ilmailu-, sotilas- ja energiainfrastruktuuriin . Flamingo-ohjus on uusi kotimainen risteilyohjus, eri ase kuin Fedorovin mainitsema ballistinen ohjusohjelma .

Fedorovin saavutukset: syvien iskujen kymmenkertaistaminen ennen eroa

Ennen kuutta kuukautta kestänyttä puolustusministerikauttaan (tammikuu–heinäkuu 2026) ja sen aikana Fedorovia kiitettiin Ukrainan pitkän matkan iskukyvyn dramaattisesta laajentamisesta. Ukrainan drone-sodankäyntiohjelman arkkitehtina (aloitettu digitalisaatioministeriön aikana) hän valvoi syvien iskuoperaatioiden skaalaamista. Raporttien mukaan häntä autettiin kymmenkertaistamaan syvien iskujen määrää massatuotannon pitkän matkan hyökkäysdroonien ja kotimaisten ohjusohjelmien vauhdittamisen kautta . Eropäivänään 15. heinäkuuta Fedorov paljasti, että Ukraina oli suorittanut onnistuneen testin uudesta ballistisesta ohjusjärjestelmästä, jonka tarkkuutta oli parannettu ja kustannuksia alennettu 30 prosentilla . Hän myös hankki sopimukset PAC-2 GEM-T -ohjuksista, pyysi PAC-3 -torjuntaohjuksia eurooppalaisen rahoituksen kautta ja allekirjoitti merkittävän sopimuksen halvemmista droonien torjuntaohjuksista .

Fedorov kuvasi sodan keskeiseksi haasteeksi epäsymmetristä ohjuskaksintaistelua: Venäjä laukaisee enemmän ohjuksia yhdessä viikossa kuin Ukraina saa Patriot-ilmatorjuntaohjuksia useassa kuukaudessa . Hänen mukaansa ainoa toimiva strategia on siirtyä puhtaasti puolustuksellisesta Patriot-pohjaisesta torjunnasta hyökkäyksellisiin iskuihin venäläisiä ohjustenlaukaisuryhmiä ja -tukikohtia vastaan. Hän sanoi: ”Ballistisen ohjuksen laukaisualustan lähestymisen pitäisi merkitä kuolemaa 90 prosentissa tapauksista” .

Oman eronsa syyksi Fedorov kertoi pyrkimyksensä uudistaa armeijan läpinäkymätöntä hankintajärjestelmää . Hän myönsi julkisesti syvän erimielisyyden silloisen ylipäällikön Oleksandr Syrskyin kanssa strategisista prioriteeteista – erityisesti Fedorovin keskittyminen drone-sodankäyntiin, syviin iskuihin ja hankintauudistukseen verrattuna Syrskyin perinteisempään rintamalinjan johtamistapaan .

Tulevaisuudestaan Fedorov jätti oven raolleen. Hän sanoi olevansa edelleen sitoutunut Ukrainan puolustusinnovaatioihin ja että hänen työnsä drone- ja ohjusohjelmien parissa jatkuu epävirallisesti .

Ketjureaktio: Syrskyin erottaminen ja protestikriisi

Vain kuusi päivää Fedorovin erottamisen jälkeen presidentti Zelenskyi erotti ylipäällikkö Oleksandr Syrskyin 21. heinäkuuta 2026 . Ero tapahtui kasvavien mielenosoitusten keskellä – mielenosoittajat Kiovassa vaativat myös Syrskyin eroa . Zelenskyi korvasi Syrskyin kenraalimajuri Myh’ailo Drapatyilla . Eroja pidettiin laajalti toisiinsa kytkeytyneinä: Fedorovin lähtö laukaisi poliittisen kriisin, joka paljasti siviilien johtaman puolustusinnovaation ja perinteisen sotilasjohdon välisen kuilun, ja maksoi lopulta Syrskyillekin hänen työnsä .

BBC raportoi, että 60-vuotiasta Syrskyiä pidettiin Ukrainassa neuvostokoulun komentajana, joka oli haluton toteuttamaan radikaaleja muutoksia armeijassa . Hänet korvasi 43-vuotias Drapatyi, suosittu ja taisteluissa karaistunut kenraali . Zelenskyin päätös erottaa Syrskyi nähtiin täyskäännöksenä: vain päiviä aiemmin hän oli asettunut Syrskyin puolelle ja erottanut Fedorovin, mutta julkisen paineen alla jouduttiin tekemään toinen, laajempi muutos .

Flamingo-ohjusisku Venäjän avaruusteollisuuteen: uuden kyvyn osoitus

Elokuun 15. päivän yönä – vain päivää ennen Fedorovin CBS-haastattelua – Ukraina iski Progress-raketti- ja avaruuskeskukseen (TsSKB-Progress) Samaran alueella Venäjällä. Tämä on maan ainoa Sojuz-2-kantorakettien valmistaja, ja isku tehtiin uusilla FP-5 ”Flamingo” -risteilyohjuksilla, jotka ovat ukrainalaisen Fire Pointin valmistamia . Ukrainan pääesikunta vahvisti iskun, joka osui myös Savasleikan lentotukikohtaan . Presidentti Zelenskyi ylisti operaatiota osana sarjaa onnistuneita pitkän matkan iskuja, jotka kohdistuivat Venäjän ilmailu-, sotilas- ja energiainfrastruktuuriin . Flamingo-ohjus on uusi kotimainen risteilyohjus, eri ase kuin Fedorovin mainitsema ballistinen ohjusohjelma .

Fedorovin saavutukset: syvien iskujen kymmenkertaistaminen ennen eroa

Ennen kuutta kuukautta kestänyttä puolustusministerikauttaan (tammikuu–heinäkuu 2026) ja sen aikana Fedorovia kiitettiin Ukrainan pitkän matkan iskukyvyn dramaattisesta laajentamisesta. Ukrainan drone-sodankäyntiohjelman arkkitehtina (aloitettu digitalisaatioministeriön aikana) hän valvoi syvien iskuoperaatioiden skaalaamista. Raporttien mukaan häntä autettiin kymmenkertaistamaan syvien iskujen määrää massatuotannon pitkän matkan hyökkäysdroonien ja kotimaisten ohjusohjelmien vauhdittamisen kautta . Eropäivänään 15. heinäkuuta Fedorov paljasti, että Ukraina oli suorittanut onnistuneen testin uudesta ballistisesta ohjusjärjestelmästä, jonka tarkkuutta oli parannettu ja kustannuksia alennettu 30 prosentilla . Hän myös hankki sopimukset PAC-2 GEM-T -ohjuksista, pyysi PAC-3 -torjuntaohjuksia eurooppalaisen rahoituksen kautta ja allekirjoitti merkittävän sopimuksen halvemmista droonien torjuntaohjuksista .