EU:n tiukka kanta: kestävyysraportointia ei heikennetä enää

14.–15. elokuuta 2026 EU torjui jyrkästi Yhdysvaltain uudistuneet vaatimukset yrityskestävyyssääntöjen edelleen heikentämiseksi, eikä tehnyt uusia myönnytyksiä. Kiista koskee nyt laajemmin paitsi Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) ja Corporate Sustainability Due Diligence Directive (CSDDD) -direktiivejä, myös EU:n hiilirajamekanismia (CBAM) ja Kiinan kautta tapahtuvaa tullikiertelyä.

Tässä yhteenveto tapahtumista ja taustoista.

EU:n päätös: jyrkkä ei

EU ei tehnyt uutta lainsäädäntöpäätöstä 15. elokuuta, vaan se hylkäsi Yhdysvaltain vaatimukset. Euroopan komission edustaja sanoi, että unioni on jo merkittävästi keventänyt sääntöjä eikä aio mennä pidemmälle; CBAM on ilmastotyökalu, ei protektionistinen tulli . EU viittasi siihen, että helmikuussa 2026 hyväksytty ja 18. maaliskuuta 2026 voimaan tullut Omnibus I -paketti on sen lopullinen kanta kestävyysdirektiivien kaventamisesta .

Yhdysvaltain kritiikki 14. elokuuta

Yhdysvaltain EU-suurlähettiläs Andrew Puzder julkaisi X-viestipalvelussa, että "EU:n on aika toimia" ja täyttää sitoumuksensa – eli vihreät sääntelyt eivät saisi haitata EU–USA-kauppaa . Kriittiset huomiot:

• CSDDD ja CSRD asettavat edelleen kohtuuttoman taakan yhdysvaltalaisyrityksille EU:n vuoden 2025 kevennysten jälkeen .
• Joulukuun 2025 muutokset vähensivät yhdysvaltalaisyritysten kustannuksia arviolta 27–36 %, mutta mitattavissa olevat alkuvaiheen kustannukset ovat yhä 637–1 093 miljardia dollaria Yhdysvaltain edustajainhuoneen tutkimuksen mukaan .
• Edustajainhuoneen valiokuntien puheenjohtajat (Guthrie, Hill, Jordan) lähettivät kirjeen EU-komissaareille ja vaativat lisäkevennyksiä, väittäen sääntöjen loukkaavan EU–USA-kauppaneuvoston (TTC) henkeä .
• Puzder kutsui CBAM:ia "naamioiduksi tulliksi", joka kohdistuu epäoikeudenmukaisesti yhdysvaltalaisiin vientituotteisiin .

Yhdysvaltain hallitus myönsi EU:n tehneen "joitakin myönteisiä uudistuksia", mutta sanoi niiden "epäonnistuneen vastaamaan täysin Yhdysvaltain huoliin" ja varoitti "ryhtyvänsä kaikkiin tarvittaviin toimiin korjatakseen kohtuuttomat rasitteet USA:n kaupalle" .

Omnibus I -myönnytykset joulukuussa 2025

9. joulukuuta 2025 Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät alustavaan sopimukseen, jonka parlamentti hyväksyi 16. joulukuuta 2025 ja neuvosto viimeisteli 24. helmikuuta 2026 . Omnibus I -muutokset julkaistiin EU:n virallisessa lehdessä 26. helmikuuta 2026 ja ne tulivat voimaan 18. maaliskuuta 2026 .

Keskeiset myönnytykset:

Muutos	CSRD	CSDDD
Kynnysarvo	>1 000 työntekijää ja >450 M€ liikevaihto; pk-yritykset vapautettu	>5 000 työntekijää ja >1,5 mrd € liikevaihto
Vapautetut yritykset	~80 % aiemmin kuuluneista yrityksistä	Vain suurimmat yritykset velvollisia
Määräaika	Kaksivuotinen pidennys, raportoinnit kesäkuuhun 2029 mennessä	Vastaava pidennys
Ilmastosiirtymäsuunnitelmat	Pakollinen vaatimus poistettu	Poistettu due diligence -velvoitteista
Vaiheittainen raportointi	"Stop the clock" -helpotus vuoden 2026 raportointivelvollisille	Vastaava helpotus

Omnibus I vapautti noin 80 % yrityksistä, jotka olisivat kuuluneet alkuperäisten direktiivien piiriin . Yhdysvaltain edustajainhuoneen tutkimuksen mukaan muutokset vähensivät yhdysvaltalaisyritysten kustannuksia vain 27–35 % .

Laajemmat kauppajännitteet: CBAM ja Kiina

CBAM (Carbon Border Adjustment Mechanism):

• CBAM siirtyi lopulliseen vaiheeseensa 1. tammikuuta 2026, mikä tarkoittaa, että EU:n maahantuojien on ostettava sertifikaatteja, jotka vastaavat EU:n hiilidioksidipäästöjen hintaa sementin, raudan/teräksen, alumiinin, lannoitteiden, sähkön ja vedyn tuonnissa .
• Yhdysvallat pitää CBAM:ia naamioituneena tullina, joka nousee jyrkästi: esimerkiksi 10 000 tonnin teräslähetyksen hiilikustannus on tänään noin 66 000 €, mutta täydellä teholla vuonna 2034 se voisi ylittää 2,6 miljoonaa euroa .
• Brysseli puolustaa CBAM:ia välttämättömänä ilmastotyökaluna hiilivuodon estämiseksi ja vakuuttaa sen olevan WTO-yhteensopiva .

Kiinan transshipment eli tullikiertely:

• Yhdysvallat syytti EU:ta Kiinan tullikiertelyn mahdollistamisesta; kiinalaisia tuotteita väitetään ohjattavan EU:n satamien kautta kiertämään Yhdysvaltain tulleja .
• Yhdysvaltain mukaan EU:n avoin kauppapolitiikka ja kestävyyssäännöt (jotka lisäävät kustannuksia yhdysvaltalaisille yrityksille, mutta eivät kiinalaisille valtionyhtiöille) luovat epätasapainoisen pelikentän .
• Tämä syytös lisää kitkaa: Yhdysvallat haluaa EU:n tiukentavan tullivalvontaa Kiinan osalta, mutta samalla vaatii EU:ta keventämään omia vihreitä sääntöjään .

Yhteenveto

Sopimusta ei syntynyt 15. elokuuta 2026. EU piti pintansa ja totesi Omnibus I -myönnytysten olevan lopulliset. Yhdysvallat nosti kriittistä äänenpainoa CSRD:n, CSDDD:n ja CBAM:n suhteen, eikä transshipment-kiista ole ratkennut. Molemmat osapuolet syyttävät toisiaan epäreiluudesta ja WTO-yhteensopimattomuudesta, ja uusien kauppatoimien riski on edelleen korkea.