Yhdysvaltain kritiikki 14. elokuuta

Yhdysvaltain EU-suurlähettiläs Andrew Puzder julkaisi X-viestipalvelussa, että "EU:n on aika toimia" ja täyttää sitoumuksensa – eli vihreät sääntelyt eivät saisi haitata EU–USA-kauppaa . Kriittiset huomiot:

• CSDDD ja CSRD asettavat edelleen kohtuuttoman taakan yhdysvaltalaisyrityksille EU:n vuoden 2025 kevennysten jälkeen .
• Joulukuun 2025 muutokset vähensivät yhdysvaltalaisyritysten kustannuksia arviolta 27–36 %, mutta mitattavissa olevat alkuvaiheen kustannukset ovat yhä 637–1 093 miljardia dollaria Yhdysvaltain edustajainhuoneen tutkimuksen mukaan .
• Edustajainhuoneen valiokuntien puheenjohtajat (Guthrie, Hill, Jordan) lähettivät kirjeen EU-komissaareille ja vaativat lisäkevennyksiä, väittäen sääntöjen loukkaavan EU–USA-kauppaneuvoston (TTC) henkeä .
• Puzder kutsui CBAM:ia "naamioiduksi tulliksi", joka kohdistuu epäoikeudenmukaisesti yhdysvaltalaisiin vientituotteisiin .

Yhdysvaltain hallitus myönsi EU:n tehneen "joitakin myönteisiä uudistuksia", mutta sanoi niiden "epäonnistuneen vastaamaan täysin Yhdysvaltain huoliin" ja varoitti "ryhtyvänsä kaikkiin tarvittaviin toimiin korjatakseen kohtuuttomat rasitteet USA:n kaupalle" .

Omnibus I -myönnytykset joulukuussa 2025

9. joulukuuta 2025 Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät alustavaan sopimukseen, jonka parlamentti hyväksyi 16. joulukuuta 2025 ja neuvosto viimeisteli 24. helmikuuta 2026 . Omnibus I -muutokset julkaistiin EU:n virallisessa lehdessä 26. helmikuuta 2026 ja ne tulivat voimaan 18. maaliskuuta 2026 .

Keskeiset myönnytykset:

Omnibus I vapautti noin 80 % yrityksistä, jotka olisivat kuuluneet alkuperäisten direktiivien piiriin . Yhdysvaltain edustajainhuoneen tutkimuksen mukaan muutokset vähensivät yhdysvaltalaisyritysten kustannuksia vain 27–35 % .

Laajemmat kauppajännitteet: CBAM ja Kiina

CBAM (Carbon Border Adjustment Mechanism):

• CBAM siirtyi lopulliseen vaiheeseensa 1. tammikuuta 2026, mikä tarkoittaa, että EU:n maahantuojien on ostettava sertifikaatteja, jotka vastaavat EU:n hiilidioksidipäästöjen hintaa sementin, raudan/teräksen, alumiinin, lannoitteiden, sähkön ja vedyn tuonnissa .
• Yhdysvallat pitää CBAM:ia naamioituneena tullina, joka nousee jyrkästi: esimerkiksi 10 000 tonnin teräslähetyksen hiilikustannus on tänään noin 66 000 €, mutta täydellä teholla vuonna 2034 se voisi ylittää 2,6 miljoonaa euroa .
• Brysseli puolustaa CBAM:ia välttämättömänä ilmastotyökaluna hiilivuodon estämiseksi ja vakuuttaa sen olevan WTO-yhteensopiva .

Kiinan transshipment eli tullikiertely:

• Yhdysvallat syytti EU:ta Kiinan tullikiertelyn mahdollistamisesta; kiinalaisia tuotteita väitetään ohjattavan EU:n satamien kautta kiertämään Yhdysvaltain tulleja .
• Yhdysvaltain mukaan EU:n avoin kauppapolitiikka ja kestävyyssäännöt (jotka lisäävät kustannuksia yhdysvaltalaisille yrityksille, mutta eivät kiinalaisille valtionyhtiöille) luovat epätasapainoisen pelikentän .
• Tämä syytös lisää kitkaa: Yhdysvallat haluaa EU:n tiukentavan tullivalvontaa Kiinan osalta, mutta samalla vaatii EU:ta keventämään omia vihreitä sääntöjään .

Yhteenveto

Sopimusta ei syntynyt 15. elokuuta 2026. EU piti pintansa ja totesi Omnibus I -myönnytysten olevan lopulliset. Yhdysvallat nosti kriittistä äänenpainoa CSRD:n, CSDDD:n ja CBAM:n suhteen, eikä transshipment-kiista ole ratkennut. Molemmat osapuolet syyttävät toisiaan epäreiluudesta ja WTO-yhteensopimattomuudesta, ja uusien kauppatoimien riski on edelleen korkea.

Yhdysvaltain kritiikki 14. elokuuta

Yhdysvaltain EU-suurlähettiläs Andrew Puzder julkaisi X-viestipalvelussa, että "EU:n on aika toimia" ja täyttää sitoumuksensa – eli vihreät sääntelyt eivät saisi haitata EU–USA-kauppaa . Kriittiset huomiot:

• CSDDD ja CSRD asettavat edelleen kohtuuttoman taakan yhdysvaltalaisyrityksille EU:n vuoden 2025 kevennysten jälkeen .
• Joulukuun 2025 muutokset vähensivät yhdysvaltalaisyritysten kustannuksia arviolta 27–36 %, mutta mitattavissa olevat alkuvaiheen kustannukset ovat yhä 637–1 093 miljardia dollaria Yhdysvaltain edustajainhuoneen tutkimuksen mukaan .
• Edustajainhuoneen valiokuntien puheenjohtajat (Guthrie, Hill, Jordan) lähettivät kirjeen EU-komissaareille ja vaativat lisäkevennyksiä, väittäen sääntöjen loukkaavan EU–USA-kauppaneuvoston (TTC) henkeä .
• Puzder kutsui CBAM:ia "naamioiduksi tulliksi", joka kohdistuu epäoikeudenmukaisesti yhdysvaltalaisiin vientituotteisiin .

Yhdysvaltain hallitus myönsi EU:n tehneen "joitakin myönteisiä uudistuksia", mutta sanoi niiden "epäonnistuneen vastaamaan täysin Yhdysvaltain huoliin" ja varoitti "ryhtyvänsä kaikkiin tarvittaviin toimiin korjatakseen kohtuuttomat rasitteet USA:n kaupalle" .

Omnibus I -myönnytykset joulukuussa 2025

9. joulukuuta 2025 Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät alustavaan sopimukseen, jonka parlamentti hyväksyi 16. joulukuuta 2025 ja neuvosto viimeisteli 24. helmikuuta 2026 . Omnibus I -muutokset julkaistiin EU:n virallisessa lehdessä 26. helmikuuta 2026 ja ne tulivat voimaan 18. maaliskuuta 2026 .

Keskeiset myönnytykset:

Omnibus I vapautti noin 80 % yrityksistä, jotka olisivat kuuluneet alkuperäisten direktiivien piiriin . Yhdysvaltain edustajainhuoneen tutkimuksen mukaan muutokset vähensivät yhdysvaltalaisyritysten kustannuksia vain 27–35 % .

Laajemmat kauppajännitteet: CBAM ja Kiina

CBAM (Carbon Border Adjustment Mechanism):

• CBAM siirtyi lopulliseen vaiheeseensa 1. tammikuuta 2026, mikä tarkoittaa, että EU:n maahantuojien on ostettava sertifikaatteja, jotka vastaavat EU:n hiilidioksidipäästöjen hintaa sementin, raudan/teräksen, alumiinin, lannoitteiden, sähkön ja vedyn tuonnissa .
• Yhdysvallat pitää CBAM:ia naamioituneena tullina, joka nousee jyrkästi: esimerkiksi 10 000 tonnin teräslähetyksen hiilikustannus on tänään noin 66 000 €, mutta täydellä teholla vuonna 2034 se voisi ylittää 2,6 miljoonaa euroa .
• Brysseli puolustaa CBAM:ia välttämättömänä ilmastotyökaluna hiilivuodon estämiseksi ja vakuuttaa sen olevan WTO-yhteensopiva .

Kiinan transshipment eli tullikiertely:

• Yhdysvallat syytti EU:ta Kiinan tullikiertelyn mahdollistamisesta; kiinalaisia tuotteita väitetään ohjattavan EU:n satamien kautta kiertämään Yhdysvaltain tulleja .
• Yhdysvaltain mukaan EU:n avoin kauppapolitiikka ja kestävyyssäännöt (jotka lisäävät kustannuksia yhdysvaltalaisille yrityksille, mutta eivät kiinalaisille valtionyhtiöille) luovat epätasapainoisen pelikentän .
• Tämä syytös lisää kitkaa: Yhdysvallat haluaa EU:n tiukentavan tullivalvontaa Kiinan osalta, mutta samalla vaatii EU:ta keventämään omia vihreitä sääntöjään .

Yhteenveto

Sopimusta ei syntynyt 15. elokuuta 2026. EU piti pintansa ja totesi Omnibus I -myönnytysten olevan lopulliset. Yhdysvallat nosti kriittistä äänenpainoa CSRD:n, CSDDD:n ja CBAM:n suhteen, eikä transshipment-kiista ole ratkennut. Molemmat osapuolet syyttävät toisiaan epäreiluudesta ja WTO-yhteensopimattomuudesta, ja uusien kauppatoimien riski on edelleen korkea.