Iranin valtionmedian mukaan sopimus kieltäisi Yhdysvaltojen ja Israelin aluksia käyttämästä salmea ja määräisi rikkojille jopa 20 prosentin sakon lastin arvosta . Reittiä kuvataan väliaikaiseksi, 2–4 kuukauden mittaiseksi järjestelyksi, joka on riippuvainen Yhdysvaltojen vastauksesta eikä tarkoita pysyvää avaamista . Iranin ulkoministeriön varaministeri Kazem Gharibabadi sanoi, että vaikka reitistä on sovittu, toimeenpanomekanismista ja muista asioista neuvotellaan yhä .
Iran – Teheranin mukaan sopimus on ”viimeistelyä vaille valmis”, mutta salmi ei aukea ennen kuin Yhdysvallat täyttää useita ehtoja, kuten purkaa satamasaartonsa Iranin aluksilta ja maksaa korvauksia . Iranin Persianlahden salmen viranomainen julisti 13. elokuuta, että ”Hormuzin salmi pysyy suljettuna eikä sitä avata ennen kuin Iranin ehdot on hyväksytty” .
Oman – Oman on toiminut sovittelijana ja ehdotti alun perin Persianlahden maiden tukemaa aluemallia vapaaehtoisine maksuineen, jonka Iran hylkäsi . Muscat jatkaa keskusteluja ja yhteisen ilmoituksen tavoittelua, mutta Omanin kanta on lähempänä Persianlahden maita, jotka vastustavat Iranin yksipuolista määräysvaltaa salmessa .
Yhdysvallat – Yhdysvallat ei ole osapuoli kahdenvälisessä sopimuksessa. Yhdysvaltalaisvirkamies kertoi Reutersille 9. elokuuta, että Iranin ja Omanin väliseen sopimukseen ”täytyy sisältyä Yhdysvallat” . Presidentti Trump on vastannut koventamalla omia vaatimuksiaan – mukaan lukien Iranin maksamat korvaukset sodissa ja iskuissa kuolleista – ja vaatimalla Yhdysvalloille sotilaallista määräysvaltaa salmessa .
Kriisi alkoi helmikuun 2026 lopussa, kun Yhdysvaltojen ja Israelin sotilasoperaatiot Irania vastaan johtivat Iranin vastatoimiin, mukaan lukien hyökkäykset kauppa-aluksia vastaan salmessa . Hyökkäykset kiihtyivät rajusti heinäkuussa 2026. 7. heinäkuuta qatarilainen LNG-säiliöalus oli räjähdysvaarassa ja saudiarabialainen raakaöljytankkeri vaurioitui lähellä salmea, mikä nosti uhan ”vakavaksi” . Vain kaksi säiliöalusta kulki salmen läpi 9. heinäkuuta . 17. heinäkuuta vain kolme hyödykealusta ylitti salmen – vähiten sitten toukokuun – ja useimmat alukset pysähtyivät tai tekivät U-käännöksen .
Elokuun 11. päivänä liikenne oli pudonnut kuuteen alukseen, kun 10 päivän keskiarvo oli ollut noin 11 . Elokuun 14. päivään mennessä liikenne oli yhä ”katossa” selvästi kuukausikeskiarvon alapuolella . Muutama alus on maksanut iranilaisille vallankumouskaartille (IRGC) tullimaksuja turvallisesta läpikulusta, mutta valtaosa kaupallisesta merenkulusta on lopettanut salmen käytön .
Suvereniteettikiista on kärjistynyt suoraksi, kiihtyväksi retoriikaksi elokuun 2026 puolivälissä:
Häiriötä on kuvattu historian suurimmaksi öljyntuotannon šokiksi . Brent-raakaöljyn hinta pomppasi 8 prosenttia heti Yhdysvaltojen ja Israelin operaatioiden alettua helmikuun lopussa, noin 71 dollarista 77 dollariin barrelilta, ja kävi huipussaan 144,42 dollarissa 7. huhtikuuta, ennen kuin romahti 69,35 dollariin heinäkuun alussa . Salmi normaalisti käsittelee noin 20 prosenttia maailman öljyntuotannosta ja merkittävän osan LNG:stä .
Kansainväinen energiajärjestö IEA leikkasi vuoden 2026 öljykysynnän ennustettaan 1,6 miljoonalla barrelilla päivässä Hormuzin häiriön vuoksi . Maailmanlaajuisia pullonkauloja on ilmaantunut: Brookings Institution kuvasi tilannetta ”historian suurimmaksi öljyntuotannon šokiksi”, ja puutteita on havaittu ympäri Aasiaa Thaimaasta Pakistaniin, ja Eurooppa kohtaa nousevia hintoja ja dieselpulaa . Elokuun 12. päivänä Brent-öljyä kaupattiin lähellä 90 dollaria barrelilta, nousten 2 prosenttia päivässä, kun hyökkäykset mursivat toiveita salmen uudelleenavaamisesta .
Yhdysvallat on ylläpitänyt laivastosaartoa Iraniin liittyvälle liikenteelle, ja Trump on vaatinut Iranilta korvauksia, vaikka Hormuz-kriisin erityisiä uusia pakotejärjestelmiä ei ole ilmoitettu olemassa olevien toimien lisäksi . Kongressin tutkimuspalvelun (CRS) raportti toteaa, että Yhdysvaltojen vaihtoehtoja ovat lisäpakotteet Iranille ja Hormuzin tullimaksuja helpottaville tahoille .
Yhteenveto: Elokuun 15. päivään 2026 mennessä Iranin ja Omanin sopimus on teknisesti ”loppusuoralla”, mutta sitä ei ole allekirjoitettu. Salmi on edelleen käytännössä suljettu suurimmalta osalta kaupallisesta liikenteestä, ja Trumpin ja Iranin vastakkaiset suvereniteettivaatimukset – mukaan lukien Trumpin uhkaus julistaa salmi Yhdysvaltojen alueeksi – ovat tehneet diplomaattisesta ratkaisusta entistä kaukaisemman. Laivaliikenne on historiallisen vähäistä, öljymarkkinat ovat erittäin epävakaat, ja maailmanlaajuinen energiansaantihäiriö on pahin koskaan mitattu.
Iranin valtionmedian mukaan sopimus kieltäisi Yhdysvaltojen ja Israelin aluksia käyttämästä salmea ja määräisi rikkojille jopa 20 prosentin sakon lastin arvosta . Reittiä kuvataan väliaikaiseksi, 2–4 kuukauden mittaiseksi järjestelyksi, joka on riippuvainen Yhdysvaltojen vastauksesta eikä tarkoita pysyvää avaamista . Iranin ulkoministeriön varaministeri Kazem Gharibabadi sanoi, että vaikka reitistä on sovittu, toimeenpanomekanismista ja muista asioista neuvotellaan yhä .
Iran – Teheranin mukaan sopimus on ”viimeistelyä vaille valmis”, mutta salmi ei aukea ennen kuin Yhdysvallat täyttää useita ehtoja, kuten purkaa satamasaartonsa Iranin aluksilta ja maksaa korvauksia . Iranin Persianlahden salmen viranomainen julisti 13. elokuuta, että ”Hormuzin salmi pysyy suljettuna eikä sitä avata ennen kuin Iranin ehdot on hyväksytty” .
Oman – Oman on toiminut sovittelijana ja ehdotti alun perin Persianlahden maiden tukemaa aluemallia vapaaehtoisine maksuineen, jonka Iran hylkäsi . Muscat jatkaa keskusteluja ja yhteisen ilmoituksen tavoittelua, mutta Omanin kanta on lähempänä Persianlahden maita, jotka vastustavat Iranin yksipuolista määräysvaltaa salmessa .
Yhdysvallat – Yhdysvallat ei ole osapuoli kahdenvälisessä sopimuksessa. Yhdysvaltalaisvirkamies kertoi Reutersille 9. elokuuta, että Iranin ja Omanin väliseen sopimukseen ”täytyy sisältyä Yhdysvallat” . Presidentti Trump on vastannut koventamalla omia vaatimuksiaan – mukaan lukien Iranin maksamat korvaukset sodissa ja iskuissa kuolleista – ja vaatimalla Yhdysvalloille sotilaallista määräysvaltaa salmessa .
Kriisi alkoi helmikuun 2026 lopussa, kun Yhdysvaltojen ja Israelin sotilasoperaatiot Irania vastaan johtivat Iranin vastatoimiin, mukaan lukien hyökkäykset kauppa-aluksia vastaan salmessa . Hyökkäykset kiihtyivät rajusti heinäkuussa 2026. 7. heinäkuuta qatarilainen LNG-säiliöalus oli räjähdysvaarassa ja saudiarabialainen raakaöljytankkeri vaurioitui lähellä salmea, mikä nosti uhan ”vakavaksi” . Vain kaksi säiliöalusta kulki salmen läpi 9. heinäkuuta . 17. heinäkuuta vain kolme hyödykealusta ylitti salmen – vähiten sitten toukokuun – ja useimmat alukset pysähtyivät tai tekivät U-käännöksen .
Elokuun 11. päivänä liikenne oli pudonnut kuuteen alukseen, kun 10 päivän keskiarvo oli ollut noin 11 . Elokuun 14. päivään mennessä liikenne oli yhä ”katossa” selvästi kuukausikeskiarvon alapuolella . Muutama alus on maksanut iranilaisille vallankumouskaartille (IRGC) tullimaksuja turvallisesta läpikulusta, mutta valtaosa kaupallisesta merenkulusta on lopettanut salmen käytön .
Suvereniteettikiista on kärjistynyt suoraksi, kiihtyväksi retoriikaksi elokuun 2026 puolivälissä:
Häiriötä on kuvattu historian suurimmaksi öljyntuotannon šokiksi . Brent-raakaöljyn hinta pomppasi 8 prosenttia heti Yhdysvaltojen ja Israelin operaatioiden alettua helmikuun lopussa, noin 71 dollarista 77 dollariin barrelilta, ja kävi huipussaan 144,42 dollarissa 7. huhtikuuta, ennen kuin romahti 69,35 dollariin heinäkuun alussa . Salmi normaalisti käsittelee noin 20 prosenttia maailman öljyntuotannosta ja merkittävän osan LNG:stä .
Kansainväinen energiajärjestö IEA leikkasi vuoden 2026 öljykysynnän ennustettaan 1,6 miljoonalla barrelilla päivässä Hormuzin häiriön vuoksi . Maailmanlaajuisia pullonkauloja on ilmaantunut: Brookings Institution kuvasi tilannetta ”historian suurimmaksi öljyntuotannon šokiksi”, ja puutteita on havaittu ympäri Aasiaa Thaimaasta Pakistaniin, ja Eurooppa kohtaa nousevia hintoja ja dieselpulaa . Elokuun 12. päivänä Brent-öljyä kaupattiin lähellä 90 dollaria barrelilta, nousten 2 prosenttia päivässä, kun hyökkäykset mursivat toiveita salmen uudelleenavaamisesta .
Yhdysvallat on ylläpitänyt laivastosaartoa Iraniin liittyvälle liikenteelle, ja Trump on vaatinut Iranilta korvauksia, vaikka Hormuz-kriisin erityisiä uusia pakotejärjestelmiä ei ole ilmoitettu olemassa olevien toimien lisäksi . Kongressin tutkimuspalvelun (CRS) raportti toteaa, että Yhdysvaltojen vaihtoehtoja ovat lisäpakotteet Iranille ja Hormuzin tullimaksuja helpottaville tahoille .
Yhteenveto: Elokuun 15. päivään 2026 mennessä Iranin ja Omanin sopimus on teknisesti ”loppusuoralla”, mutta sitä ei ole allekirjoitettu. Salmi on edelleen käytännössä suljettu suurimmalta osalta kaupallisesta liikenteestä, ja Trumpin ja Iranin vastakkaiset suvereniteettivaatimukset – mukaan lukien Trumpin uhkaus julistaa salmi Yhdysvaltojen alueeksi – ovat tehneet diplomaattisesta ratkaisusta entistä kaukaisemman. Laivaliikenne on historiallisen vähäistä, öljymarkkinat ovat erittäin epävakaat, ja maailmanlaajuinen energiansaantihäiriö on pahin koskaan mitattu.