EU:n teollisuusstrategiassa unohdetaan ydinasia: Christina Rebelin mukaan ”Made in EU” ei ala tehtaalta vaan piirustuspöydältä

Rebelin mukaan keskustelu ”Made in EU” -vaatimuksista on aloitettava paljon aikaisemmin – piirustuspöydältä, suunnitteluohjelmistoista, datan hallinnasta ja insinöörien osaamisesta . Hän varoittaa, että IAA riskoi jäädä ontoksi, jos se pureutuu vain lopputuotteiden alkuperävaatimuksiin eikä ota huomioon kehitystyön mahdollistavaa infrastruktuuria .

Rebel tunnistaa neljä keskeistä haastetta :

• Vanhat suunnitteluohjelmistot – Eurooppalaiset laitteistotiimit käyttävät edelleen lähes yksinomaan EU:n ulkopuolella kehitettyjä CAD- ja suunnitteluohjelmistoja. ”Made in EU” -etiketti ei ratkaise tätä piiloriippuvuutta.
• Laitteistojen rahoituksen puutteet – Eurooppa on vahva varhaisen vaiheen T&K-rahoituksessa, mutta heikko myöhemmän vaiheen pääomassa, jota laitteistostartupit tarvitsevat tuotannon skaalaamiseen ja kotimaisten markkinoiden luomiseen.
• Kiinan ekosysteemietu – Kiinassa työkalut, toimitusketjut, tuotantokapasiteetti ja osaaminen ovat tiiviisti kytköksissä, mikä antaa sille rakenteellisen nopeus- ja kustannusedun, johon EU ei yllä pelkillä kysyntäpuolen toimilla.
• Startupien ja pk-yritysten välinen kuilu – Rebel korostaa, että laitteistostartupien ja pienten ja keskisuurten valmistajien yhteyksien vahvistaminen on elintärkeää kestävälle laitteistokehitykselle Euroopassa, mutta kanava on heikko ja alirahoitettu, joten monet innovaatiot jäävät prototyyppivaiheeseen.

Rebelin keskeinen viesti on, että todellinen teollinen itsemääräämisoikeus edellyttää koko laitteistokehityspinon – suunnittelutyökalut, datainfrastruktuuri, insinööritaidot ja toimitusketjut – vahvistamista, ei pelkästään loppukokoonpanoa tai materiaaliperää .