Ukrainan ehdotukset Yhdysvalloille

Zelenskyi sanoi päivittäisessä videopuheessaan: "Olemme toimittaneet ehdotuksemme amerikkalaiselle osapuolelle" . Ehdotukset luovutettiin Yhdysvaltain neuvotteluryhmälle osana pyrkimystä käynnistää rauhanprosessi uudelleen. Zelenskyi varoitti myös, että Venäjä saattaa käyttää syyskuun 2026 parlamenttivaalejaan tekosyynä uuden liikekannallepanon julistamiselle . Vaikka täydellisiä yksityiskohtia ei ole paljastettu, Ukraina on johdonmukaisesti pitänyt kiinni kannastaan olla tekemättä alueellisia myönnytyksiä. Zelenskyi on todennut, ettei hänellä ole Ukrainan tai kansainvälisen oikeuden mukaan toimivaltaa luovuttaa maata . Elokuun puolivälissä julkaistujen raporttien mukaan ehdotettu kehys pysäyttäisi taistelut nykyisellä rintamalinjalla ilman, että Ukraina virallisesti tunnustaisi Venäjän miehittämiä alueita .

Venäjän vastaus

Moskova on suhtautunut ehdotuksiin tyrmäävästi eikä ole muuttanut jyrkkää kantaansa:

• Kiistää vastaanottaneensa ehdotuksia suoraan. Venäjän ulkoministeriön apulaisjohtaja Sergei Rjabkov väitti 13. elokuuta, ettei Moskova ollut saanut Yhdysvalloilta mitään tietoa uusista ehdotuksista .
• Pitää kiinni maksimalistisista vaatimuksista. Kreml toisti, ettei sen kanta rauhanehtoihin ole muuttunut sitten Putinin vuoden 2024 vaatimusten – joiden mukaan Ukrainan on luovutettava kokonaan neljä aluetta (Donetsk, Luhansk, Zaporižžja, Herson) ja Krim, luovuttava Nato-pyrkimyksistä ja hyväksyttävä demilitarisointi .
• Ei enää halua palauttaa miehitettyä aluetta. Bloomberg uutisoi heinäkuussa 2026 Kremlin lähteisiin viitaten, ettei Venäjä enää aio palauttaa yhtäkään valloittamaansa Ukrainan aluetta osana sopimusta; Putinin kerrotaan haluavan pitää vallatut osat Sumyn ja Harkovan alueista "puskurivyöhykkeinä" .
• Hylkäsi osittaiset tulitauot. Venäjän ulkoministeriö hylkäsi 14. elokuuta Turkin ehdottaman Mustanmeren tulitauon sanoen, ettei se "näe perusteita" sille .
• Ulkoministeri Lavrov korosti 14. elokuuta, ettei Venäjä hyväksy tulitaukoa, joka jäädyttäisi nykyisen rintamalinjan, ja vahvisti Venäjän sitoutumisen jatkamaan sotaa, kunnes se voi saavuttaa "pitkäaikaisen, luotettavan ja kestävän" ratkaisun omilla ehdoillaan .

Sodan tutkimuksen instituutti (Institute for the Study of War) arvioi 14. elokuuta, että "Kremlin virkamiehet toistavat edelleen Venäjän haluttomuutta osallistua mihinkään merkityksellisiin rauhanneuvotteluihin, jotka eivät täytä Venäjän vaatimuksia Ukrainan täydellisestä antautumisesta" .

Zelenskyin toivoma Yhdysvaltojen rooli

Zelenskyi haluaa Yhdysvaltojen ottavan keskeisen, aktiivisen roolin sekä välittäjänä että takaajana. Hän on vedonnut Washingtoniin:

• Vahvistamaan Ukrainan ilmapuolustusta edellytyksenä neuvotteluratkaisulle .
• Lisäämään painostusta Moskovaan diplomaattisin keinoin saadakseen Venäjän neuvottelupöytään .
• Isännöimään korkean tason neuvotteluja. Ukraina odottaa Yhdysvaltain delegaation saapumista – mukana ovat ilmeisesti lähettiläät Steve Witkoff ja Jared Kushner – edistääkseen keskusteluja .
• Palauttamaan huomionsa Ukrainaan Yhdysvaltojen ja Iranin konfliktin jälkeen. Rauhaneuvottelut pysähtyivät merkittävästi, kun Yhdysvaltain huomio siirtyi Iranin konfliktiin, ja Kiova haluaa Washingtonin keskittyvän uudelleen Venäjän–Ukrainan sodan päättämiseen .

Ukrainan ulkoministeri Andri Sybiha vahvisti elokuun alussa, että rauhanneuvotteluprosessi Yhdysvaltojen kanssa on tällä hetkellä "jäädytetty" ja että Kiova odottaa Yhdysvaltain delegaation saapumista .

Keskeiset kiistakohdat jumittuneissa neuvotteluissa

Seuraava taulukko tiivistää ydinerimielisyydet, jotka ovat estäneet kaiken olennaisen edistymisen:

Molempien osapuolten linnoittauduttua kantoihinsa ja Moskovan osoittaessa joustamattomuutta diplomaattinen läpimurto lähitulevaisuudessa näyttää epätodennäköiseltä. Yhdysvaltain lähettiläiden tuleva vierailu Ukrainaan ja Venäjälle testaa, pystyykö Washington muuttamaan dynamiikkaa.

Ukrainan ehdotukset Yhdysvalloille

Zelenskyi sanoi päivittäisessä videopuheessaan: "Olemme toimittaneet ehdotuksemme amerikkalaiselle osapuolelle" . Ehdotukset luovutettiin Yhdysvaltain neuvotteluryhmälle osana pyrkimystä käynnistää rauhanprosessi uudelleen. Zelenskyi varoitti myös, että Venäjä saattaa käyttää syyskuun 2026 parlamenttivaalejaan tekosyynä uuden liikekannallepanon julistamiselle . Vaikka täydellisiä yksityiskohtia ei ole paljastettu, Ukraina on johdonmukaisesti pitänyt kiinni kannastaan olla tekemättä alueellisia myönnytyksiä. Zelenskyi on todennut, ettei hänellä ole Ukrainan tai kansainvälisen oikeuden mukaan toimivaltaa luovuttaa maata . Elokuun puolivälissä julkaistujen raporttien mukaan ehdotettu kehys pysäyttäisi taistelut nykyisellä rintamalinjalla ilman, että Ukraina virallisesti tunnustaisi Venäjän miehittämiä alueita .

Venäjän vastaus

Moskova on suhtautunut ehdotuksiin tyrmäävästi eikä ole muuttanut jyrkkää kantaansa:

• Kiistää vastaanottaneensa ehdotuksia suoraan. Venäjän ulkoministeriön apulaisjohtaja Sergei Rjabkov väitti 13. elokuuta, ettei Moskova ollut saanut Yhdysvalloilta mitään tietoa uusista ehdotuksista .
• Pitää kiinni maksimalistisista vaatimuksista. Kreml toisti, ettei sen kanta rauhanehtoihin ole muuttunut sitten Putinin vuoden 2024 vaatimusten – joiden mukaan Ukrainan on luovutettava kokonaan neljä aluetta (Donetsk, Luhansk, Zaporižžja, Herson) ja Krim, luovuttava Nato-pyrkimyksistä ja hyväksyttävä demilitarisointi .
• Ei enää halua palauttaa miehitettyä aluetta. Bloomberg uutisoi heinäkuussa 2026 Kremlin lähteisiin viitaten, ettei Venäjä enää aio palauttaa yhtäkään valloittamaansa Ukrainan aluetta osana sopimusta; Putinin kerrotaan haluavan pitää vallatut osat Sumyn ja Harkovan alueista "puskurivyöhykkeinä" .
• Hylkäsi osittaiset tulitauot. Venäjän ulkoministeriö hylkäsi 14. elokuuta Turkin ehdottaman Mustanmeren tulitauon sanoen, ettei se "näe perusteita" sille .
• Ulkoministeri Lavrov korosti 14. elokuuta, ettei Venäjä hyväksy tulitaukoa, joka jäädyttäisi nykyisen rintamalinjan, ja vahvisti Venäjän sitoutumisen jatkamaan sotaa, kunnes se voi saavuttaa "pitkäaikaisen, luotettavan ja kestävän" ratkaisun omilla ehdoillaan .

Sodan tutkimuksen instituutti (Institute for the Study of War) arvioi 14. elokuuta, että "Kremlin virkamiehet toistavat edelleen Venäjän haluttomuutta osallistua mihinkään merkityksellisiin rauhanneuvotteluihin, jotka eivät täytä Venäjän vaatimuksia Ukrainan täydellisestä antautumisesta" .

Zelenskyin toivoma Yhdysvaltojen rooli

Zelenskyi haluaa Yhdysvaltojen ottavan keskeisen, aktiivisen roolin sekä välittäjänä että takaajana. Hän on vedonnut Washingtoniin:

• Vahvistamaan Ukrainan ilmapuolustusta edellytyksenä neuvotteluratkaisulle .
• Lisäämään painostusta Moskovaan diplomaattisin keinoin saadakseen Venäjän neuvottelupöytään .
• Isännöimään korkean tason neuvotteluja. Ukraina odottaa Yhdysvaltain delegaation saapumista – mukana ovat ilmeisesti lähettiläät Steve Witkoff ja Jared Kushner – edistääkseen keskusteluja .
• Palauttamaan huomionsa Ukrainaan Yhdysvaltojen ja Iranin konfliktin jälkeen. Rauhaneuvottelut pysähtyivät merkittävästi, kun Yhdysvaltain huomio siirtyi Iranin konfliktiin, ja Kiova haluaa Washingtonin keskittyvän uudelleen Venäjän–Ukrainan sodan päättämiseen .

Ukrainan ulkoministeri Andri Sybiha vahvisti elokuun alussa, että rauhanneuvotteluprosessi Yhdysvaltojen kanssa on tällä hetkellä "jäädytetty" ja että Kiova odottaa Yhdysvaltain delegaation saapumista .

Keskeiset kiistakohdat jumittuneissa neuvotteluissa

Seuraava taulukko tiivistää ydinerimielisyydet, jotka ovat estäneet kaiken olennaisen edistymisen:

Molempien osapuolten linnoittauduttua kantoihinsa ja Moskovan osoittaessa joustamattomuutta diplomaattinen läpimurto lähitulevaisuudessa näyttää epätodennäköiseltä. Yhdysvaltain lähettiläiden tuleva vierailu Ukrainaan ja Venäjälle testaa, pystyykö Washington muuttamaan dynamiikkaa.