Euroopan viides helleaalto kesällä 2026: Manner kriisissä

Euroopan kesää 2026 on leimannut toukokuusta lähtien viisi peräkkäistä helleaaltoa, joista viimeisin (viides) elokuussa on syventänyt mantereenlaajuista kriisiä. Tutkijat katsovat tämän äärimmäisen kesän johtuvan ensisijaisesti fossiilisten polttoaineiden aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta . Tässä ovat tärkeimmät vaikutukset ja ennätykset.

Ennätyslämpötilat ja laajuus

Viides helleaalto, jota ohjasi lämpökupu, nosti lämpötiloja yli 35 °C laajoilla alueilla. Yli 135 miljoonaa ihmistä kohtasi yli 35 °C lämpötiloja yhden päivän aikana, ja lähes 340 miljoonaa eurooppalaista – noin kolme viidestä – koki lämpötiloja yli 30 °C . Isossa-Britanniassa mitattiin vuoden 2026 kuumin päivä 13. elokuuta, 38,1 °C Kew Gardensissa . Britannia on matkalla kohti kuuminta kesää koskaan, ja siellä on jo mitattu neljä päivää yli 36 °C .

Lämpötilaennätyksiä rikottiin ainakin 18 maassa kesän aikana, mukaan lukien Itävalta, Belgia, Tšekki, Tanska, Ranska, Saksa, Unkari, Irlanti, Italia, Alankomaat, Puola, Romania, Slovakia, Slovenia, Espanja, Sveitsi ja Iso-Britannia . Puola asetti kaikkien aikojen kansallisen ennätyksen 40,5 °C kesäkuussa . Länsi-Euroopassa koettiin lämpimin kesä-heinäkuun jakso koskaan, EU:n Copernicus-ilmastonmuutospalvelun mukaan .

Britannian ennätyksellinen maastopalokausi

Iso-Britannia on kokenut historiallisen maastopalokauden. 10. elokuuta mennessä yli 23 359 hehtaaria oli palanut, ja 72 yli 30 hehtaarin paloa oli kirjattu . Maastopalot Englannissa ja Walesissa saavuttivat ennätystason, ja palopäälliköt varoittivat, että pelastuspalvelut kamppailivat pysyäkseen perässä – liekit levisivät kuivan pellon läpi ja nielaisivat taloja West Midlandsissa vuoden kuumimpana päivänä . National Fire Chiefs Council raportoi, että heinäkuu oli vilkkain kuukausi maastopaloissa koskaan, kun palokunnat vastasivat 966 maastopaloon tänä vuonna, joista 458 pelkästään heinäkuussa .

Vakava kuivuus ja lamaantuneet joet

EU:n yhteinen tutkimuskeskus raportoi, että Euroopan neljä suurta jokea – Loire, Po, Rein ja Tonava – olivat elokuussa ennätyksellisen alhaisella tasolla . Rein laski ennätyksellisen alas Kölnissä, Saksassa, ja Lobithissa, Alankomaissa – alemmaksi kuin koskaan sitten mittausten alun . Tasot olivat niin alhaiset, että suuret osat joesta uhkasivat muuttua rahtiproomuille kulkukelvottomiksi, ja alukset lastasivat Kaubin keskeisellä pullonkaulalla vain viidenneksen normaalista kapasiteetista . Myös Tonava laski historiallisen alas, millä oli vakavia seurauksia energialle ja liikenteelle Keski-Euroopassa . Risteilyalus Viking Ullur ajoi karille hiekkasärkälle Tonavalla, mikä pakotti 186 matkustajan evakuoinnin .

Ydinvoima ja energiahäiriöt

Unkari joutui lähelle ainoan ydinvoimalaitoksensa (Paks) pakkosulkemista, koska Tonavan alhainen vedenpinta uhkasi reaktorin jäähdytystä . Tämän jälkeen laitos toimi vain 80 %:n kapasiteetilla . Äärimmäisen alhaiset vedenpinnat sekä Reinillä että Tonavalla häiritsivät energiantuotantoa, rahtiliikennettä ja teollisia toimitusketjuja – proomuliikennettä kemikaalien, öljytuotteiden ja muiden tavaroiden kuljetuksessa vähennettiin merkittävästi . Ensimmäistä kertaa historiassaan Unkari ja Romania joutuivat sammuttamaan atomireaktoreita, joita normaalisti jäähdytetään Tonavalla .

Viljasadot

Laajalle levinnyt kuivuus, jota pahensivat toistuvat helleaallot, vahingoitti pahoin maataloustuotantoa koko mantereella. EU:n yhteinen tutkimuskeskus totesi, että pitkittynyt vähäsateisuus ja ankarat helleaallot toukokuusta lähtien olivat pahentaneet kuivuusoloja Euroopassa koko kasvukauden ajan . Britannian hallitus asetti kastelurajoituksia maanviljelijöille ja otti käyttöön letkukieltoja joillakin alueilla, ja yli 27 miljoonaa ihmistä eli vedenkäyttörajoitusten alaisina .

Ylimääräiset kuolemat

EuroMOMO-tiedot (joita tukee Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus) osoittivat yli 10 000 ylimääräistä kuolemaa Länsi-Euroopassa pelkästään kesäkuun lopun helleaallon aikana . Yli 9 000 näistä oli 65-vuotiaita tai vanhempia . Isossa-Britanniassa Englannissa ja Walesissa arvioitiin kuolleen yli 2 700 ihmistä helteeseen liittyvistä syistä viimeaikaisten helleaaltojen aikana . Ranska raportoi noin 1 000 ylimääräistä kuolemaa pelkästään kesäkuun helleaallossa . WHO:n pääjohtaja totesi, että yli 1 300 korkeisiin lämpötiloihin liittyvää ylimääräistä kuolemaa oli kirjattu 21. kesäkuuta lähtien . Imperial College Londonin tutkimus osoitti, että ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos lähes kolminkertaisti helteeseen liittyvien kuolemien määrän alkukesän helleaallon aikana 12 eurooppalaisessa kaupungissa, mikä vastasi noin 1 500 ylimääräistä kuolemaa . Britannian meteorologinen laitos arvioi ilmastonmuutoksen olevan vastuussa 42 %:sta helteeseen liittyvistä kuolemista Englannissa ja Walesissa .

Tieteellinen syy-yhteys

Vuoden 2026 helleaallot liitettiin yksiselitteisesti ihmisen aiheuttamaan, fossiilisten polttoaineiden polttamisesta johtuvaan ilmastonmuutokseen . Tutkijat varoittivat, että Eurooppa lämpenee nopeammin kuin mikään muu maanosa . Attribuutiotutkimus osoitti, että ilmastonmuutos tehosti helleaaltoja ja "lähes kolminkertaisti" helteeseen liittyviä kuolemia verrattuna maailmaan ilman ihmisen aiheuttamaa lämpenemistä . World Weather Attribution -tutkijaryhmä totesi, että kesäkuun lopun helleaalto olisi ollut "käytännössä mahdoton" ilman ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta .