UNIFILin mandaatti päättyy – Mitä Etelä-Libanonissa tapahtuu, kun rauhanturvaajat lähtevät?

Elokuun 28. päivänä 2025 YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi yksimielisesti päätöslauselman 2790, joka jatkaa UNIFILin mandaattia viimeisen kerran 31. joulukuuta 2026 asti. Tämän jälkeen lähes 50 vuotta vanha rauhanturvaoperaatio – jossa on tällä hetkellä noin 7 500 henkilöstöä lähes 50 maasta – aloittaa asteittaisen vetäytymisen ja saattaa sen päätökseen vuoden 2027 aikana . Päätöstä ajoi Yhdysvaltojen painostus, ja se on linjassa Israelin operaatiota vastustavan kannan kanssa. Päätös on herättänyt kiireellisiä varoituksia siviilien suojelun aukoista, erityisesti sen jälkeen, kun Israelin ja Hizbollahin välillä käytiin täysimittainen sota maaliskuusta kesäkuuhun 2026 .

Päätöslauselma 2790: Viimeinen jatkoaika

Turvallisuusneuvosto päätti, että UNIFIL lopettaa toimintansa 31. joulukuuta 2026 ja aloittaa vuoden mittaisen hallitun vetäytymisen . Yhdysvallat, jolla on veto-oikeus neuvostossa, toivotti äänestyksen tervetulleeksi ja sanoi sen tuovan "UNIFILin mandaatin päätökseen vastuullisella, järjestelmällisellä ja aikataulutetulla tavalla" . Päätöslauselman laati Ranska sen jälkeen, kun se oli päässyt kompromissiin Yhdysvaltojen kanssa. Yhdysvallat oli alun perin vaatinut operaation lopettamista kuuden kuukauden kuluessa, mutta tuki lopulta 16 kuukauden mandaattia . Neuvosto vaati myös päätöslauselman 1701 (2006) täysimääräistä täytäntöönpanoa ja toisti vahvan tukensa Sinisen linjan kunnioittamiselle .

Yhdysvaltojen vastustus jatkolle

Yhdysvallat, Israelin tukemana, painosti operaation lopettamista. Analyytikoiden mukaan Washington omaksui Israelin kannan, jonka mukaan UNIFIL oli tehoton ja Israelin sotilasoperaatioita Libanonissa tulisi jatkaa ilman valvontaelintä . Vaikka Libanonin hallitus ja monet kansainväliset jäsenet halusivat jatkoa, Yhdysvallat esti sen . Pääsihteeri António Guterres on sanonut, että rauhanturvaajia tarvitaan Libanonissa edelleen mandaatin päätyttyä, mutta kanta todennäköisesti kohtaa Yhdysvaltojen ja Israelin vastustusta .

Turvallisuustilanteen heikkeneminen maaliskuusta 2026 alkaen

Täysimittainen sota Israelin ja Hizbollahin välillä syttyi 2. maaliskuuta 2026, mikä johti laajaan siviilien pakkosiirtoon ja mahdollisiin sotarikoksiin . Tulitauko julistettiin 20. kesäkuuta 2026 . YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto (OHCHR) tutkii parhaillaan molempien osapuolten konfliktin aikana tekemiä kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksia . UNIFIL joutui hyökkäysten kohteeksi, jotka loukkasivat useita rauhanturvaajia tänä aikana . Sotaoikeuden mukaan tahalliset hyökkäykset rauhanturvaajia ja rauhanturvaamistiloja vastaan ovat laittomia ja voivat olla sotarikoksia . Washingtonissa 26. kesäkuuta 2026 allekirjoitettu Israelin ja Libanonin välinen puitesopimus on saanut osakseen kritiikkiä Human Rights Watchilta ja muilta järjestöiltä, koska se käytännössä suostuu kymmenien tuhansien Etelä-Libanonin asukkaiden pitkäaikaiseen ja toistaiseksi jatkuvaan pakkosiirtoon .

Human Rights Watchin varoitukset siviilivahingoista

Human Rights Watch vaati 13. elokuuta 2026 kiireellisesti turvallisuusneuvostoa varmistamaan, että kansainvälinen joukko pysyy Etelä-Libanonissa suojelemassa siviilejä ja ehkäisemässä sekä Israelin armeijan että Hizbollahin tekemiä väärinkäytöksiä . HRW:n mukaan UNIFIL on keskeinen pelote, ja se varoittaa, että "UNIFILin lakkauttaminen ilman vahvaa kansainvälistä vaihtoehtoa jättää siviilit vakavaan vaaraan" . Järjestö kehotti viivästyttämään UNIFILin lähtöä ja jatkamaan operaation mandaattia 31. joulukuuta 2026 jälkeen, kunnes turvallisuustilanne on parantunut riittävästi, jotta joukkojen vähentämistä voidaan harkita . Louis Charbonneau, HRW:n YK-johtaja, varoitti, että UNIFILin lopettaminen ilman vahvaa kansainvälistä joukkoa "käytännössä hylkäisi miljoonat libanonilaiset siviilit epävarman ja mahdollisesti katastrofaalisen kohtalon armoille" .

Ehdotukset korvaaviksi kansainvälisiksi joukoiksi

UNIFILin lähdön luoman turvallisuustyhjiön täyttämiseksi on esitetty useita ehdotuksia:

• Saksa ehdotti EU:n mandaatilla toimivaa vakauttamisjoukkoa: heinäkuussa 2026 Saksan ulkoministeri Johann Wadephul ehdotti EU:n johtamaa joukkoa turvallisuustyhjiön estämiseksi. Joukko saattaisi käsittää tuhansia sotilaita, jotka toimisivat yhteistyössä Libanonin asevoimien kanssa . Saksan viranomaiset ovat toistaneet ehdotuksen ja perustelleet, että joukkoa tarvitaan, jotta Israelin armeija voi vetäytyä Etelä-Libanonista ja samalla estää Hizbollahia palaamasta . Ranska, Italia ja EU:n ulkosuhdehallinto ovat johtaneet ehdotuksen valmistelua .

• Libanonin presidentti Joseph Aoun tuki EU:n johtamaa korvaavaa joukkoa: Presidentti Aoun ehdotti eurooppalaista joukkoa korvaamaan UNIFILin, jos operaatio ei voi jatkua. Hän totesi, että jos UNIFILin ylläpitäminen osoittautuu mahdottomaksi, "voitaisiin perustaa korvaava joukko" .

• YK:n pääsihteerin kolme vaihtoehtoa: Guterres toimitti turvallisuusneuvostolle kesäkuussa 2026 kolme vaihtoehtoa – kevyt, keskitasoinen tai vahvempi läsnäolo – joissa henkilöstömäärät vaihtelevat noin 1 980:sta 5 525:een sotilashenkilöön . Ensimmäinen vaihtoehto perustaisi aseettoman sotilastarkkailijajoukon, jossa on 350 henkilöä, ja sitä tukisi neljä jalkaväkipataljoonaa, joissa on yhteensä 3 000 aseistettua sotilasta ja 700 miehen reservijoukko. Vahvin vaihtoehto sisältäisi laajemmat valvonta- ja eskalaationpurkuvalmiudet . Toinen ehdotus koskee YK:n tulitauon valvontajärjestön (UNTSO) ottamista hoitaakseen joitakin tehtäviä, vaikka UNTSO olisi huomattavasti pienempi joukko .

• Turvallisuusneuvostossa ei vielä yksimielisyyttä: heinäkuun 2026 puolivälissä neuvosto ei ollut aloittanut sisällöllisiä keskusteluja korvaajasta. Diplomaatit odottivat Yhdysvaltojen välittämien Israelin ja Libanonin välisten neuvottelujen tuloksia . Turvallisuusneuvosto ei ole vielä tehnyt päätöstä, ja se saattaa päätyä eri toimintalinjaan kuin kolme ehdotettua vaihtoehtoa .