Berkeley Earth: Vuodesta 2026 voi tulla historian kuumin – todennäköisyys nousi räjähdysmäisesti 69 prosenttiin

Keskeiset ennustetiedot:

• Berkeley Earthin elokuun analyysi arvioi todennäköisyydeksi 69 prosenttia, että vuosi 2026 ohittaa vuoden 2024 kuumimpana vuotena .
• Vuoden 2026 alkupuolisko oli mittaushistorian kolmanneksi lämpimin, mutta El Niñon odotetaan nostavan lämpötiloja loppuvuodesta .
• El Niño alkoi kesäkuussa ja vahvistui poikkeuksellisen nopeasti, joten sen täysi lämmittävä vaikutus tuntuu vasta loppuvuodesta .

Miksi näin käy?

• Nopeasti voimistuva El Niño, joka on paljon voimakkaampi kuin alun perin ennustettiin .
• Ihmisen aiheuttama ilmastonlämpeneminen, joka luo pohjan korkeille lämpötiloille .
• Ennätyksellisen lämmin merivesi – heinäkuussa 2026 mitattiin korkein koskaan heinäkuulle kirjattu keskimääräinen merenpinnan lämpötila .
• Tutkijat puhuivat ”yhden kaksintaistelun” yhdistelmästä: kiihtyvä ilmastonlämpeneminen ja superkokoinen El Niño vievät lämpötiloja ennätyslukemiin .

Tärkeä huomio: Eri laitokset käyttävät erilaisia menetelmiä. Yhdysvaltain sää- ja valtamerentutkimuslaitos (NOAA) arvioi elokuussa, ettei vuodella 2026 ole mitään mahdollisuutta ohittaa vuotta 2024, vaan se todennäköisimmin on toiseksi tai kolmanneksi lämpimin . Ero johtuu siitä, miten eri ryhmät mallintavat El Niñon kehitystä ja sen viivästynyttä vaikutusta.

Euroopan pahimmat helleaallot ja maailmanlaajuinen kuumuus

Euroopassa koettiin ankarin helleaaltojen kausi koskaan:

• Länsi-Euroopassa oli mittaushistorian kuumin kesäkuu-heinäkuu, keskilämpötilan ollessa 21,62 °C (70,9 °F), mikä on noin 2,79 °C enemmän kuin vuosien 1991–2020 keskiarvo .
• Helleaallot alkoivat toukokuussa 2026 ja jatkuivat elokuuhun. Joillakin mailla oli elokuun alkuun mennessä neljäs helleaalto saman kauden aikana .
• Korkein mitattu lämpötila oli 46,5 °C (115,7 °F) Notossa, Sisiliassa, Italiassa 22. heinäkuuta 2026 .
• Äärimmäinen kuumuus aiheutti laajoja maastopaloja, pitkittynyttä kuivuutta ja tuhansien lämpöön liittyviä kuolemia .

Maailmanlaajuisesti:

• Heinäkuu 2026 oli maapallon toiseksi lämpimin heinäkuu koskaan, ja keskimääräinen ilman lämpötila oli 1,47 °C esiteollista aikaa korkeampi .
• Maailman ilmatieteen järjestö WMO raportoi, että äärimmäiset helteet yleistyvät, voimistuvat ja pitkittyvät ilmastonmuutoksen vuoksi, eivät yksinomaan El Niñon takia .
• Ennätykselliset maa- ja merenpinnan lämpötilat, kuivuus, maastopalot ja tulvat määrittelivät ilmaston tilaa heinä- ja elokuun vaihteessa 2026 .

Ilmastopolitiikka ja kansainväliset toimet

YK:n ilmastoneuvottelut:

• Bonnin ilmastokokous (8.–18. kesäkuuta 2026) kokosi lähes 200 maata keskustelemaan ilmastositoumusten käytännön toteuttamisesta, mutta keskeiset asiat – sopeutumisrahoitus, sopeutumisrahasto, päästövähennystavoitteet ja hiilimarkkinat – jäivät pitkälti ratkaisematta ennen COP31-kokousta .
• COP31 oli määrä järjestää marraskuussa 2026 Antalyassa, Turkissa .
• Globaalin ilmastotoiminnan väliarvio kertoi, että COP30-kokouksessa (marraskuu 2025) käynnistettyjä yli 120 ”kiihtyvien ratkaisujen suunnitelmaa” oli edistetty laajalti .
• Geneven ilmastohuippukokous (elokuu 2026): Yli 190 maata allekirjoitti uuden ilmastosopimuksen, jossa sitoudutaan puolittamaan hiilidioksidipäästöt vuoteen 2030 mennessä, luopumaan kivihiilestä ja lisäämään vihreän teknologian rahoitusta kehitysmallle .

Kansalliset toimet:

• Oman julkaisi uuden ilmastosuunnitelman, jonka tavoitteena on vähentää päästöjä jopa 33 % vuosina 2024–2035 kansainvälisen tuen mukaan .
• UNFCCC raportoi, että kesään 2026 mennessä se oli vastaanottanut 77 sopeutumisviestintää, 75 kansallista sopeutumissuunnitelmaa ja 170 kansallisesti määriteltyä panosta, jotka sisältävät sopeutumiselementtejä .
• Euroopan parlamentti julkaisi analyysin Pariisin ilmastosopimuksen 10-vuotispäivänä, todeten, että nykyisten sitoumusten täysi toteutus johtaisi yli 1,5 °C:n globaaliin lämpenemiseen .

WMO:n ja WHO:n varoitukset:

• WMO totesi, että äärimmäiset lämpöjaksot yleistyvät, voimistuvat ja pitkittyvät ilmaston lämmetessä .
• WMO painotti, että Euroopan helleaaltojen ensisijaisia syitä ovat ilmastonlämpeneminen ja korkeapainejärjestelmät, eivät yksin El Niño .