Isku 16. kesäkuuta

Aamulla 16. kesäkuuta 2026 Ukrainan lennokit osuivat Gazprom Neftin jalostamoon Kapotnjan kaupunginosassa Kaakkois-Moskovassa, noin 15 kilometrin päässä Kremlistä. Moskovan pormestari Sergei Sobjanin vahvisti, että ainakin yksi lennokki vaurioitti tehdasta ja että 25 lennokkia oli pudotettu kaupungin yllä. Isku sytytti tulipalon, jonka seurauksena tehdas – joka on Moskovan suurin polttoainetoimittaja – jouduttiin sulkemaan. Kaksi Reutersin lainaamaa teollisuuden lähdettä vahvisti, että koko tuotanto pysähtyi. Kaikille Moskovan neljälle lentokentälle määrättiin lentokieltoja. Uhreja ei raportoitu.

OSINT-analyysi (Defense Express) osoitti, että lennokit läpäisivät vähintään neljä Venäjän ilmapuolustuksen kerrosta päästäkseen kohteeseen.

Isku 18. kesäkuuta

Vain kaksi päivää myöhemmin Ukraina iski samaan jalostamoon uudelleen yhdessä sodan suurimmista Moskovaan kohdistuneista lennokkihyökkäyksistä. Venäjän viranomaisten mukaan vähintään 194 lennokkia torjuttiin lähestymässä Moskovaa. Varmennetut videot osoittivat useita tulipaloja tehdasalueella, ja OSINT-analyytikot raportoivat osumista useisiin keskeisiin prosessointiyksiköihin. Isku pakotti Venäjän suurimman lentokentän evakuointiin ja häiritsi lentoja kaikilla Moskovan lentokentillä. Uhreja ei raportoitu.

Vahinkoarvio: Euro+-kompleksi meni käyttökelvottomaksi kuukausiksi

Kahden iskun yhteisvaikutus oli tuhoisa tehtaan tuotantokapasiteetille.

• Molemmat raakaöljyn käsittely-yksiköt (ELOU-AVT-6 ja Euro+) tuhoutuivat – kesäkuun 16. päivän isku tuhosi toisen, ja kesäkuun 18. päivän isku tuhosi toisen, pysäyttäen täysin raakaöljyn käsittelyn.
• 24. kesäkuuta Reuters uutisoi teollisuuslähteisiin viitaten, että korjaukset veisivät vähintään kuusi kuukautta ja että tuotantoa ei todennäköisesti saataisi käyntiin ennen vuotta 2027. Euro+-kompleksi (integroitu jalostusyksikkö, johon kuuluu raakaöljyn tislausta, katalyyttistä reformointia ja dieselin vetykäsittelyä) kärsi kriittisiä vaurioita.
• Vielä 27. heinäkuuta – yli kuusi viikkoa iskujen jälkeen – tehdas oli edelleen täysin pysähdyksissä ilman osittaista toimintaa. Reutersin viikkokatsauksessa Moskovan jalostamo oli listattu: ”toiminta pysäytetty”, eikä yksiköiden uudelleenkäynnistyksestä ollut tietoa.

Tehdas toimitti noin 40 prosenttia Moskovan polttoaineesta, ja tämä saanti poistettiin markkinoilta.

Presidentti Zelenskyin perustelut

Presidentti Volodymyr Zelenskyi vahvisti Ukrainan olevan molempien iskujen takana ja kuvasi ne suoriksi, oikeutetuiksi vastatoimiksi Venäjän Ukrainan kaupunkeihin kohdistamille pommituksille.

• Kesäkuun 16. päivänä hän totesi iskun osoittavan Ukrainan ulottuvuutta, ja että tällaiset iskut jatkuisivat ”pitkän kantaman pakotteina” Venäjän sotakoneistoa vastaan.
• Kesäkuun 18. päivänä hän kirjoitti sosiaalisessa mediassa: ”Tämä on täysin oikeutettu vastaus Venäjän hyökkäyksiin kaupunkejamme ja yhteisöjämme vastaan.” Kiova nimesi erityisesti Venäjän iskun, joka oli vaurioittanut lähes 1000 vuotta vanhaa Kiovan Petšerskin luostaria (Petserski Lavra) samalla viikolla, välittömäksi laukaisijaksi. Venäjä kiisti iskeneensä luostariin.

Zelenskyi kuvasi koko kampanjaa ”pitkän kantaman pakotteiksi”, jotka on suunniteltu pakottamaan Moskova neuvottelupöytään ja riistämään Venäjältä tuloja sodan rahoittamiseen.

Moskovan reaktio

Venäjä tuomitsi iskut ja uhkasi eskalaatiolla. Kreml kuvasi hyökkäyksiä ”terroriteoiksi” siviili-infrastruktuuria vastaan ja varoitti, että Ukraina kohtaisi seurauksia. Venäjän viranomaiset antoivat ymmärtää, että vastaisku oli välittömästi edessä.

Venäjän kostoiskut Ukrainaan

Venäjä vastasi merkittävällä pitkän kantaman iskujen eskalaatiolla Ukrainan puolustus- ja energiainfrastruktuuria vastaan.

• Yön 1.–2. heinäkuuta aikana Venäjä laukaisi massiivisen, koordinoidun lennokki- ja ohjushyökkäyksen Kiovaan, joka tappoi vähintään 17 siviiliä ja haavoitti kymmeniä muita. Moskova kuvasi tätä nimenomaan kostoksi Ukrainan iskuista öljylaitoksiin, jotka olivat aiheuttaneet polttoainepulaa ja painostaneet presidentti Putinia.
• Viikkojen ajan kesäkuun iskujen jälkeen Venäjä tehosti tarkkuusiskujaan Ukrainan energiainfrastruktuuriin ja puolustuslaitoksiin, kohdistuen sähköverkkoihin, sähköasemiin ja sotateollisuuden kohteisiin ympäri maata.

Iskut Moskovan öljynjalostamoon merkitsivät strategista eskalaatiota Ukrainan syvälle ulottuvassa iskukampanjassa: se onnistui sammuttamaan merkittävän polttoaineen toimittajan teollisuuslähteiden arvion mukaan vähintään kuudeksi kuukaudeksi, ja samalla se sai aikaan merkittävän Venäjän kostoiskun aallon Ukrainan kaupunkeihin ja kriittiseen infrastruktuuriin.

Isku 16. kesäkuuta

Aamulla 16. kesäkuuta 2026 Ukrainan lennokit osuivat Gazprom Neftin jalostamoon Kapotnjan kaupunginosassa Kaakkois-Moskovassa, noin 15 kilometrin päässä Kremlistä. Moskovan pormestari Sergei Sobjanin vahvisti, että ainakin yksi lennokki vaurioitti tehdasta ja että 25 lennokkia oli pudotettu kaupungin yllä. Isku sytytti tulipalon, jonka seurauksena tehdas – joka on Moskovan suurin polttoainetoimittaja – jouduttiin sulkemaan. Kaksi Reutersin lainaamaa teollisuuden lähdettä vahvisti, että koko tuotanto pysähtyi. Kaikille Moskovan neljälle lentokentälle määrättiin lentokieltoja. Uhreja ei raportoitu.

OSINT-analyysi (Defense Express) osoitti, että lennokit läpäisivät vähintään neljä Venäjän ilmapuolustuksen kerrosta päästäkseen kohteeseen.

Isku 18. kesäkuuta

Vain kaksi päivää myöhemmin Ukraina iski samaan jalostamoon uudelleen yhdessä sodan suurimmista Moskovaan kohdistuneista lennokkihyökkäyksistä. Venäjän viranomaisten mukaan vähintään 194 lennokkia torjuttiin lähestymässä Moskovaa. Varmennetut videot osoittivat useita tulipaloja tehdasalueella, ja OSINT-analyytikot raportoivat osumista useisiin keskeisiin prosessointiyksiköihin. Isku pakotti Venäjän suurimman lentokentän evakuointiin ja häiritsi lentoja kaikilla Moskovan lentokentillä. Uhreja ei raportoitu.

Vahinkoarvio: Euro+-kompleksi meni käyttökelvottomaksi kuukausiksi

Kahden iskun yhteisvaikutus oli tuhoisa tehtaan tuotantokapasiteetille.

• Molemmat raakaöljyn käsittely-yksiköt (ELOU-AVT-6 ja Euro+) tuhoutuivat – kesäkuun 16. päivän isku tuhosi toisen, ja kesäkuun 18. päivän isku tuhosi toisen, pysäyttäen täysin raakaöljyn käsittelyn.
• 24. kesäkuuta Reuters uutisoi teollisuuslähteisiin viitaten, että korjaukset veisivät vähintään kuusi kuukautta ja että tuotantoa ei todennäköisesti saataisi käyntiin ennen vuotta 2027. Euro+-kompleksi (integroitu jalostusyksikkö, johon kuuluu raakaöljyn tislausta, katalyyttistä reformointia ja dieselin vetykäsittelyä) kärsi kriittisiä vaurioita.
• Vielä 27. heinäkuuta – yli kuusi viikkoa iskujen jälkeen – tehdas oli edelleen täysin pysähdyksissä ilman osittaista toimintaa. Reutersin viikkokatsauksessa Moskovan jalostamo oli listattu: ”toiminta pysäytetty”, eikä yksiköiden uudelleenkäynnistyksestä ollut tietoa.

Tehdas toimitti noin 40 prosenttia Moskovan polttoaineesta, ja tämä saanti poistettiin markkinoilta.

Presidentti Zelenskyin perustelut

Presidentti Volodymyr Zelenskyi vahvisti Ukrainan olevan molempien iskujen takana ja kuvasi ne suoriksi, oikeutetuiksi vastatoimiksi Venäjän Ukrainan kaupunkeihin kohdistamille pommituksille.

• Kesäkuun 16. päivänä hän totesi iskun osoittavan Ukrainan ulottuvuutta, ja että tällaiset iskut jatkuisivat ”pitkän kantaman pakotteina” Venäjän sotakoneistoa vastaan.
• Kesäkuun 18. päivänä hän kirjoitti sosiaalisessa mediassa: ”Tämä on täysin oikeutettu vastaus Venäjän hyökkäyksiin kaupunkejamme ja yhteisöjämme vastaan.” Kiova nimesi erityisesti Venäjän iskun, joka oli vaurioittanut lähes 1000 vuotta vanhaa Kiovan Petšerskin luostaria (Petserski Lavra) samalla viikolla, välittömäksi laukaisijaksi. Venäjä kiisti iskeneensä luostariin.

Zelenskyi kuvasi koko kampanjaa ”pitkän kantaman pakotteiksi”, jotka on suunniteltu pakottamaan Moskova neuvottelupöytään ja riistämään Venäjältä tuloja sodan rahoittamiseen.

Moskovan reaktio

Venäjä tuomitsi iskut ja uhkasi eskalaatiolla. Kreml kuvasi hyökkäyksiä ”terroriteoiksi” siviili-infrastruktuuria vastaan ja varoitti, että Ukraina kohtaisi seurauksia. Venäjän viranomaiset antoivat ymmärtää, että vastaisku oli välittömästi edessä.

Venäjän kostoiskut Ukrainaan

Venäjä vastasi merkittävällä pitkän kantaman iskujen eskalaatiolla Ukrainan puolustus- ja energiainfrastruktuuria vastaan.

• Yön 1.–2. heinäkuuta aikana Venäjä laukaisi massiivisen, koordinoidun lennokki- ja ohjushyökkäyksen Kiovaan, joka tappoi vähintään 17 siviiliä ja haavoitti kymmeniä muita. Moskova kuvasi tätä nimenomaan kostoksi Ukrainan iskuista öljylaitoksiin, jotka olivat aiheuttaneet polttoainepulaa ja painostaneet presidentti Putinia.
• Viikkojen ajan kesäkuun iskujen jälkeen Venäjä tehosti tarkkuusiskujaan Ukrainan energiainfrastruktuuriin ja puolustuslaitoksiin, kohdistuen sähköverkkoihin, sähköasemiin ja sotateollisuuden kohteisiin ympäri maata.

Iskut Moskovan öljynjalostamoon merkitsivät strategista eskalaatiota Ukrainan syvälle ulottuvassa iskukampanjassa: se onnistui sammuttamaan merkittävän polttoaineen toimittajan teollisuuslähteiden arvion mukaan vähintään kuudeksi kuukaudeksi, ja samalla se sai aikaan merkittävän Venäjän kostoiskun aallon Ukrainan kaupunkeihin ja kriittiseen infrastruktuuriin.