2. Hybridisodankäynnin alusta, ei enää pelkkä öljyn salakuljettaja

ACLED (Armed Conflict Location & Event Data) on arvioinut, ettei varjolaivasto ole "ainoastaan pakotteiden kiertomekanismi", vaan se on myös "hybridisodankäynnin alusta", jonka avulla Venäjä voi vahingoittaa merenalaisia kaapeleita ja lennättää drooneja sotilaskohteiden, lentokenttien ja muun kriittisen infrastruktuurin yllä Itämerellä ja Pohjanmerellä . Vuoden 2025 alun jälkeen Itämerellä on vaurioitunut neljä merenalaista kaapelia, ja samaan aikaan on havaittu kymmeniä droonien ylilentoja eurooppalaisen rannikkoinfrastruktuurin yllä .

3. Venäjän laivasto suojaa varjolaivastoa avoimesti

Vuoden 2025 lopusta lähtien Venäjän laivasto on toiminut Itämerellä "täysin avoimesti", ja sen päätehtävä on nykyään varjolaivaston tankkereiden saattaminen . Toukokuussa 2025 venäläinen hävittäjä rikkoi Viron ilmatilaa suojellakseen varjolaivaston tankkeria virolaisten yritykseltä pysäyttää se . Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov on julkisesti todennut, että Venäjä puolustaa varjolaivaston aluksia "kaikin käytettävissä olevin keinoin" .

4. Hybridi-iskujen kierre kiihtyy

Small Wars Journalin analyysin mukaan Venäjän valtioon kytköksissä olevat toimijat ovat syksystä 2024 lähtien olleet vastuussa yhä useammista häiriötapahtumista, kuten alueellisista loukkauksista, GPS-häirinnästä ja infrastruktuurin tutkimisesta, joita toteutetaan yhä sotilaallisemmalla varjolaivastolla . Lansing Institute huomauttaa, että varjolaivaston alukset toimivat nyt Venäjän tiedustelun ja voimannäytön eteenpäin sijoitettuina alustoina .

Keskeiset todisteet

Naton ja Britannian kuninkaallisen laivaston vastaus

Nato – Operaatio Baltic Sentry

Nato käynnisti Operaatio Baltic Sentryn tammikuussa 2025. Operaatioon kuuluu fregattien, merivalvontalentokoneiden ja merisotilaallisten droonien sijoittaminen suojaamaan kriittistä merenalaista infrastruktuuria . Small Wars Journalin analyysi kuitenkin arvioi, että Baltic Sentry on "merkittävä alku, mutta nykyiset valvonta- ja täytäntöönpanotoimet ovat edelleen riittämättömiä, sillä valtaosa varjolaivaston aluksista toimii alueella ilman häiriöitä" .

Britannian kuninkaallinen laivasto – seurannan tehostaminen

• Kuninkaallisen laivaston operatiiviset aktivoinnit venäläisalusten seuraamiseen lisääntyivät 25 prosenttia heinäkuussa 2026 verrattuna edellisvuoteen .
• Neljä sotalaivaa – rannikkopartioalukset HMS Tyne, HMS Mersey ja HMS Severn sekä Wildcat- ja Merlin-helikopterit 815. merilentolaivueesta – olivat 21 päivää jatkuvassa valvontaoperaatiossa seuraten venäläistoimintaa Britannian vesillä ja Pohjois-Atlantilla .
• Venäläiset sotalaivat Neustrashimy ja Admiral Grigorovich havaittiin saattamassa varjolaivaston tankkereita Doverin salmen ja Pohjanmeren läpi, ja Britannian kuninkaallinen laivasto seurasi niitä suoraan .
• Helmikuussa 2026 Britannian puolustuslähteet vahvistivat, että "sotilaalliset vaihtoehdot varjolaivaston tankkerin valtaamiseksi oli tunnistettu" viranomaisten välisissä keskusteluissa, vaikka yhtään maihinnousuoperaatiota ei ole vielä toteutettu .

Viron dilemma

Viro, Naton eturintaman jäsenmaa Itämerellä, on päättänyt olla pidättämättä Venäjän varjolaivaston aluksia Itämerellä. Syynä on huoli siitä, että öljytankkereiden valtaaminen voisi provosoida suoran sotilaallisen vastauksen Moskovasta – Reutersin raportti kuvasi riskejä liian suuriksi . Tämä korostaa sitä herkkää tasapainoilua, jota Naton jäsenmaat joutuvat tekemään täytäntöönpanon ja eskalaation välillä.

Arvio

Todisteet 2025–2026 ovat yhteneväisiä ja vakuuttavia: Venäjän varjolaivasto on siirtynyt taloudellisesta kiertoliikkeestä avoimeksi paramilitääri- ja hybridisodankäynnin välineeksi, ja Venäjän laivaston sotalaivat saattavat nyt fyysisesti kaupallisia tankkereita Naton vesillä. Naton Baltic Sentry ja Britannian kuninkaallisen laivaston tehostettu valvonta edustavat tärkeimpiä länsimaisia vastatoimia, mutta analyytikot huomauttavat, että täytäntöönpano on edelleen osittaista. Riski suorasta sotilaallisesta yhteenotosta – olipa kyseessä epäonnistunut miehitysyritys, tahaton yhteentörmäys tai tarkoituksellinen eskalaatio – on korkeampi kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen.

2. Hybridisodankäynnin alusta, ei enää pelkkä öljyn salakuljettaja

ACLED (Armed Conflict Location & Event Data) on arvioinut, ettei varjolaivasto ole "ainoastaan pakotteiden kiertomekanismi", vaan se on myös "hybridisodankäynnin alusta", jonka avulla Venäjä voi vahingoittaa merenalaisia kaapeleita ja lennättää drooneja sotilaskohteiden, lentokenttien ja muun kriittisen infrastruktuurin yllä Itämerellä ja Pohjanmerellä . Vuoden 2025 alun jälkeen Itämerellä on vaurioitunut neljä merenalaista kaapelia, ja samaan aikaan on havaittu kymmeniä droonien ylilentoja eurooppalaisen rannikkoinfrastruktuurin yllä .

3. Venäjän laivasto suojaa varjolaivastoa avoimesti

Vuoden 2025 lopusta lähtien Venäjän laivasto on toiminut Itämerellä "täysin avoimesti", ja sen päätehtävä on nykyään varjolaivaston tankkereiden saattaminen . Toukokuussa 2025 venäläinen hävittäjä rikkoi Viron ilmatilaa suojellakseen varjolaivaston tankkeria virolaisten yritykseltä pysäyttää se . Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov on julkisesti todennut, että Venäjä puolustaa varjolaivaston aluksia "kaikin käytettävissä olevin keinoin" .

4. Hybridi-iskujen kierre kiihtyy

Small Wars Journalin analyysin mukaan Venäjän valtioon kytköksissä olevat toimijat ovat syksystä 2024 lähtien olleet vastuussa yhä useammista häiriötapahtumista, kuten alueellisista loukkauksista, GPS-häirinnästä ja infrastruktuurin tutkimisesta, joita toteutetaan yhä sotilaallisemmalla varjolaivastolla . Lansing Institute huomauttaa, että varjolaivaston alukset toimivat nyt Venäjän tiedustelun ja voimannäytön eteenpäin sijoitettuina alustoina .

Keskeiset todisteet

Naton ja Britannian kuninkaallisen laivaston vastaus

Nato – Operaatio Baltic Sentry

Nato käynnisti Operaatio Baltic Sentryn tammikuussa 2025. Operaatioon kuuluu fregattien, merivalvontalentokoneiden ja merisotilaallisten droonien sijoittaminen suojaamaan kriittistä merenalaista infrastruktuuria . Small Wars Journalin analyysi kuitenkin arvioi, että Baltic Sentry on "merkittävä alku, mutta nykyiset valvonta- ja täytäntöönpanotoimet ovat edelleen riittämättömiä, sillä valtaosa varjolaivaston aluksista toimii alueella ilman häiriöitä" .

Britannian kuninkaallinen laivasto – seurannan tehostaminen

• Kuninkaallisen laivaston operatiiviset aktivoinnit venäläisalusten seuraamiseen lisääntyivät 25 prosenttia heinäkuussa 2026 verrattuna edellisvuoteen .
• Neljä sotalaivaa – rannikkopartioalukset HMS Tyne, HMS Mersey ja HMS Severn sekä Wildcat- ja Merlin-helikopterit 815. merilentolaivueesta – olivat 21 päivää jatkuvassa valvontaoperaatiossa seuraten venäläistoimintaa Britannian vesillä ja Pohjois-Atlantilla .
• Venäläiset sotalaivat Neustrashimy ja Admiral Grigorovich havaittiin saattamassa varjolaivaston tankkereita Doverin salmen ja Pohjanmeren läpi, ja Britannian kuninkaallinen laivasto seurasi niitä suoraan .
• Helmikuussa 2026 Britannian puolustuslähteet vahvistivat, että "sotilaalliset vaihtoehdot varjolaivaston tankkerin valtaamiseksi oli tunnistettu" viranomaisten välisissä keskusteluissa, vaikka yhtään maihinnousuoperaatiota ei ole vielä toteutettu .

Viron dilemma

Viro, Naton eturintaman jäsenmaa Itämerellä, on päättänyt olla pidättämättä Venäjän varjolaivaston aluksia Itämerellä. Syynä on huoli siitä, että öljytankkereiden valtaaminen voisi provosoida suoran sotilaallisen vastauksen Moskovasta – Reutersin raportti kuvasi riskejä liian suuriksi . Tämä korostaa sitä herkkää tasapainoilua, jota Naton jäsenmaat joutuvat tekemään täytäntöönpanon ja eskalaation välillä.

Arvio

Todisteet 2025–2026 ovat yhteneväisiä ja vakuuttavia: Venäjän varjolaivasto on siirtynyt taloudellisesta kiertoliikkeestä avoimeksi paramilitääri- ja hybridisodankäynnin välineeksi, ja Venäjän laivaston sotalaivat saattavat nyt fyysisesti kaupallisia tankkereita Naton vesillä. Naton Baltic Sentry ja Britannian kuninkaallisen laivaston tehostettu valvonta edustavat tärkeimpiä länsimaisia vastatoimia, mutta analyytikot huomauttavat, että täytäntöönpano on edelleen osittaista. Riski suorasta sotilaallisesta yhteenotosta – olipa kyseessä epäonnistunut miehitysyritys, tahaton yhteentörmäys tai tarkoituksellinen eskalaatio – on korkeampi kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen.