'Sinä aamuna, kun he käyttävät pommia, kaikki Yhdysvaltain sotilastukikohdat ympäri maailmaa on vallattu. Tänään asiat ovat toisin kuin toisessa maailmansodassa', Naqdi sanoi PBS:n haastattelussa .
Varoitus heijastaa pitkäaikaista IRGC:n oppia: Yhdysvalloilla on maailmanlaajuisia haavoittuvuuksia, joita Iran voi hyödyntää epäsymmetrisin keinoin, vaikkei se pystykään vastaamaan Yhdysvaltain ydinasekapasiteettiin.
Naqdi perusteli, ettei Iran tarvitse ydinpommia, koska se luottaa kansan tukeen ja julkiseen mobilisaatioon ensisijaisena pelotteen välineenä . PBS:n haastattelussa hän totesi: 'Meidän on saavutettava pelote, jotta vihollinen ei koskaan uskalla hyökätä kimppuumme, jotta voimme elää turvassa' – mutta tämä pelote perustuu Iranin kykyyn käydä pitkitettyä epäsymmetristä sodankäyntiä ja aiheuttaa kustannuksia, ei ydinaseiden hallussapitoon .
Tämä kanta on linjassa Iranin virallisen politiikan kanssa, jossa ydinasetta ei tavoitella, vaikka kansainväliset huolet Iranin ydinohjelmasta ovat jatkuneet vuosikymmeniä.
Naqdi hahmotteli avoimesti strategian, jossa sota Yhdysvaltoja vastaan venytetään tarkoituksella presidentti Donald Trumpin toimikauden yli, joka päättyy tammikuussa 2029 . Suunnitelman keskeisiä elementtejä ovat:
'Yksi tapa on pitkittää tätä sotaa, kunnes pääsemme seuraavalle presidenttikaudelle ja aiheutamme kulumista, jotta jos joku muu haluaa hyökätä Iraniin, he tietävät, että sillä on hintansa', Naqdi sanoi .
Naqdin lausunnot eivät ole irrallista retoriikkaa. Ne kytkeytyvät sarjaan koordinoituja Iranin toimia kolmella rintamalla: Hormuzinsalmi, öljyn öljyvahinko-korvausvaatimukset ja pysähtyneet diplomaattiset neuvottelut.
Hormuzinsalmen hallinta: Iranin parlamentti käsittelee lakia, joka kieltäisi Yhdysvaltain ja Israelin aluksia käyttämästä salmea ja veloittaisi muita maita tullia, kunnes Teheran saa korvauksia sodan aiheuttamista vahingoista . Iran kertoi viimeistelevänsä Omanin kanssa sopimusta uusista meriväylistä, jotka kieltäisivät Yhdysvaltain ja Israelin alukset, ja sakko olisi enintään 20 prosenttia lastin arvosta . Iran on kytkenyt salmen avaamisen Yhdysvaltain myönnytyksiin, kuten korvauksiin, pakotteiden purkamiseen ja merisaarron lopettamiseen .
Öljyvahinkokorvaukset: 13. elokuuta 2026 Iran vaati korvauksia laivaliikenteeltä, kun öljylautta saavutti eteläisen Qeshm-saaren, vedoten ympäristön pilaantumiseen Hormuzinsalmella . Iranin ulkoministeriön mukaan öljyvuoto on 'pilaantanut Persianlahden ja Omaninmeren vesiä' . Yhdysvalloissa toimiva TankerTrackers-seurantapalvelu kertoi, että öljyvuoto näytti johtuvan Iranin hyökkäyksestä Minoan Pioneer -bulkkialusta vastaan Omain vesillä 3. elokuuta .
Pysähtyneet diplomaattiset neuvottelut: Yhdysvaltain ja Iranin väliaikainen sopimus – 14-kohtainen 'Islamabadin yhteisymmärryspöytäkirja' (Memorandum of Understanding), joka allekirjoitettiin kesäkuussa 2026 ja julisti sodan päättyneeksi ja 60 päivän tulitauon – on käytännössä romahtanut . Korkea-arvoinen iranilainen lähde kertoo, ettei neuvotteluissa sen elvyttämiseksi ole 'ollut minkäänlaista edistystä', eikä Teheran keskustele tulitauon jatkamisesta . Iran sanoo, että Washingtonin on ensin palattava kesäkuun väliaikaiseen sopimukseen ja asetettava sitoumusten aikataulu ennen kuin jatkoneuvottelut ovat mahdollisia . Molemmat osapuolet esittävät toisilleen korvausvaatimuksia, mikä heikentää entisestään mahdollisuuksia avata Hormuzinsalmi ja lopettaa konflikti .
Naqdin PBS-haastattelu on yksi suorimmista kuvauksista Iranin nykyisestä sotilas- ja diplomaattisesta strategiasta. Ydinasevaroituksen, kansan mobilisaatioon perustuvan pelotedoktriinin ja Trumpin hallinnon uuvuttamiseen tähtäävän kulutussodan aikataulun yhdistelmä viittaa siihen, että Teheran valmistautuu pitkäkestoiseen yhteenottoon eikä etsi nopeaa diplomaattista ulospääsyä. Kesäkuun väliaikaisen sopimuksen romahdus, Hormuzinsalmen jatkuva sulku ja molemminpuoliset korvausvaatimukset Washingtonin ja Teheranin välillä vahvistavat kaikki tätä kehityskulkua.
'Sinä aamuna, kun he käyttävät pommia, kaikki Yhdysvaltain sotilastukikohdat ympäri maailmaa on vallattu. Tänään asiat ovat toisin kuin toisessa maailmansodassa', Naqdi sanoi PBS:n haastattelussa .
Varoitus heijastaa pitkäaikaista IRGC:n oppia: Yhdysvalloilla on maailmanlaajuisia haavoittuvuuksia, joita Iran voi hyödyntää epäsymmetrisin keinoin, vaikkei se pystykään vastaamaan Yhdysvaltain ydinasekapasiteettiin.
Naqdi perusteli, ettei Iran tarvitse ydinpommia, koska se luottaa kansan tukeen ja julkiseen mobilisaatioon ensisijaisena pelotteen välineenä . PBS:n haastattelussa hän totesi: 'Meidän on saavutettava pelote, jotta vihollinen ei koskaan uskalla hyökätä kimppuumme, jotta voimme elää turvassa' – mutta tämä pelote perustuu Iranin kykyyn käydä pitkitettyä epäsymmetristä sodankäyntiä ja aiheuttaa kustannuksia, ei ydinaseiden hallussapitoon .
Tämä kanta on linjassa Iranin virallisen politiikan kanssa, jossa ydinasetta ei tavoitella, vaikka kansainväliset huolet Iranin ydinohjelmasta ovat jatkuneet vuosikymmeniä.
Naqdi hahmotteli avoimesti strategian, jossa sota Yhdysvaltoja vastaan venytetään tarkoituksella presidentti Donald Trumpin toimikauden yli, joka päättyy tammikuussa 2029 . Suunnitelman keskeisiä elementtejä ovat:
'Yksi tapa on pitkittää tätä sotaa, kunnes pääsemme seuraavalle presidenttikaudelle ja aiheutamme kulumista, jotta jos joku muu haluaa hyökätä Iraniin, he tietävät, että sillä on hintansa', Naqdi sanoi .
Naqdin lausunnot eivät ole irrallista retoriikkaa. Ne kytkeytyvät sarjaan koordinoituja Iranin toimia kolmella rintamalla: Hormuzinsalmi, öljyn öljyvahinko-korvausvaatimukset ja pysähtyneet diplomaattiset neuvottelut.
Hormuzinsalmen hallinta: Iranin parlamentti käsittelee lakia, joka kieltäisi Yhdysvaltain ja Israelin aluksia käyttämästä salmea ja veloittaisi muita maita tullia, kunnes Teheran saa korvauksia sodan aiheuttamista vahingoista . Iran kertoi viimeistelevänsä Omanin kanssa sopimusta uusista meriväylistä, jotka kieltäisivät Yhdysvaltain ja Israelin alukset, ja sakko olisi enintään 20 prosenttia lastin arvosta . Iran on kytkenyt salmen avaamisen Yhdysvaltain myönnytyksiin, kuten korvauksiin, pakotteiden purkamiseen ja merisaarron lopettamiseen .
Öljyvahinkokorvaukset: 13. elokuuta 2026 Iran vaati korvauksia laivaliikenteeltä, kun öljylautta saavutti eteläisen Qeshm-saaren, vedoten ympäristön pilaantumiseen Hormuzinsalmella . Iranin ulkoministeriön mukaan öljyvuoto on 'pilaantanut Persianlahden ja Omaninmeren vesiä' . Yhdysvalloissa toimiva TankerTrackers-seurantapalvelu kertoi, että öljyvuoto näytti johtuvan Iranin hyökkäyksestä Minoan Pioneer -bulkkialusta vastaan Omain vesillä 3. elokuuta .
Pysähtyneet diplomaattiset neuvottelut: Yhdysvaltain ja Iranin väliaikainen sopimus – 14-kohtainen 'Islamabadin yhteisymmärryspöytäkirja' (Memorandum of Understanding), joka allekirjoitettiin kesäkuussa 2026 ja julisti sodan päättyneeksi ja 60 päivän tulitauon – on käytännössä romahtanut . Korkea-arvoinen iranilainen lähde kertoo, ettei neuvotteluissa sen elvyttämiseksi ole 'ollut minkäänlaista edistystä', eikä Teheran keskustele tulitauon jatkamisesta . Iran sanoo, että Washingtonin on ensin palattava kesäkuun väliaikaiseen sopimukseen ja asetettava sitoumusten aikataulu ennen kuin jatkoneuvottelut ovat mahdollisia . Molemmat osapuolet esittävät toisilleen korvausvaatimuksia, mikä heikentää entisestään mahdollisuuksia avata Hormuzinsalmi ja lopettaa konflikti .
Naqdin PBS-haastattelu on yksi suorimmista kuvauksista Iranin nykyisestä sotilas- ja diplomaattisesta strategiasta. Ydinasevaroituksen, kansan mobilisaatioon perustuvan pelotedoktriinin ja Trumpin hallinnon uuvuttamiseen tähtäävän kulutussodan aikataulun yhdistelmä viittaa siihen, että Teheran valmistautuu pitkäkestoiseen yhteenottoon eikä etsi nopeaa diplomaattista ulospääsyä. Kesäkuun väliaikaisen sopimuksen romahdus, Hormuzinsalmen jatkuva sulku ja molemminpuoliset korvausvaatimukset Washingtonin ja Teheranin välillä vahvistavat kaikki tätä kehityskulkua.