Microsoft ei kuitenkaan lähtenyt. Syynä on tekoälybuumi. Azure-tekoälypalveluiden liikevaihto kasvoi Kiinassa nopeammin kuin millään muulla markkina-alueella: se lähes kolminkertaistui tilivuonna 2025, jota edelsi 400 prosentin harppaus edellisvuonna . Kiinalaiset suuryritykset, kuten TikTokin omistaja ByteDance, nousivat merkittäviksi asiakkaiksi, ja niiden kulutus lähestyi miljardia dollaria . Microsoft suuntasi strategiansa uusiksi: sen sijaan, että se olisi palvellut laajaa kotimaan markkinaa, se keskittyi tukemaan suuria, globaalisti laajentuvia kiinalaisyrityksiä pilvi- ja tekoälytyökaluillaan. Yhtiön johto kuvaili tätä "ikkunaksi, joka pidetään auki" tekoälypalveluiden avulla .

Mikä ajoi vetäytymiseen?

• Pekingin kotimaisen ohjelmiston suosiminen. Vuodesta 2017 lähtien Kiina on aktiivisesti edistänyt kotimaisia vaihtoehtoja Windowsille ja Officelle, joita pidetään turvallisempina ja laadultaan yhä kilpailukykyisempinä . Reuters tarkasteli kuutta Kiinan valtion hankintaohjeistusta aikavälillä joulukuu 2023 – toukokuu 2026, ja viidessä niistä Microsoftin tuotteita ei suositeltu .
• Yhdysvaltain vientirajoitukset. Washingtonin kiristyneet vientivalvontatoimet koskien kehittyneitä puolijohteita, tekoälyteknologiaa ja ohjelmistolisenssejä rajoittivat sitä, mitä Microsoft pystyi laillisesti myymään tai huoltamaan Kiinassa .
• Luottamuksen mureneminen. Viisi yhtiön lähdettä kuvasi Washingtonin ja Pekingin välisen luottamuksen jatkuvaa heikkenemistä, mikä teki toiminnasta Kiinassa riskialttiimpaa ja arvaamattomampaa .
• Geopoliittinen riski vs. taloudellinen tuotto. Vuonna 2023 osa Microsoftin johtajista oli sitä mieltä, että yhtiö otti liikaa geopoliittista riskiä liian pienellä taloudellisella hyödyllä .

Miksi Microsoft jäi, vaikka Kiinan osuus liikevaihdosta on vain 1,5 prosenttia?

Kiinan osuus Microsoftin maailmanlaajuisesta liikevaihdosta oli vuonna 2024 vain 1,5 prosenttia . Tuo luku sinänsä olisi riittänyt perusteeksi lähdölle. Pelin muutti tekoälybuumi.

• Microsoftin Azure-tekoälyliikevaihto kasvoi Kiinassa nopeammin kuin millään muulla alueella – se kolminkertaistui tilivuonna 2025 edellisvuoden 400 prosentin kasvun jälkeen .
• Kiinalaisjätit, kuten ByteDance (TikTomin emoyhtiö) , nousivat suuriksi Azure-tekoälyasiakkaiksi, ja niiden kulutus lähestyi miljardia dollaria .
• Microsoft siirtyi palvelemaan laajan kotimarkkinan sijaan globaalisti laajentuvia suuria kiinalaisyrityksiä pilvi- ja tekoälytyökaluillaan . Se piti "ikkunan auki" tekoälypalveluilla sen sijaan, että olisi säilyttänyt koko vähittäis- ja julkishallintotoimintansa.

Miten Microsoftin Kiinan julkishallinnon liiketoiminta tyrehtyi?

• Maaliskuussa 2024 uutisoitiin, että Peking kehotti virastoja lopettamaan Microsoft Windowsin ja Intel/AMD-prosessoreiden käytön virallisissa tietokoneissa .
• Vuonna 2025 Microsoftin Windows-lisenssisopimus Huawein kanssa päättyi, eikä sitä uusittu . Yksikään ulkomainen käyttöjärjestelmä, mukaan lukien Windows, ei ole saanut hyväksyntää Kiinan valtion hankintoihin vuoden 2024 jälkeen .
• Yhteisyritys Wicresoft, joka hoiti Microsoftin jälkimarkkinointitukea Kiinassa, lopetti toimintansa huhtikuussa 2025 ja irtisanoi noin 2 000 työntekijää .
• Microsoftin Kiinan julkishallinnon liiketoiminta – joka oli aikoinaan sen läsnäolon kulmakivi – on käytännössä lakkautettu, kun Peking on määrännyt käyttöön kotimaisia ohjelmistopinoja .

Miten tämä heijastaa laajempaa USA:n ja teknologian irtikytkentää?

Microsoftin tapaus ei ole yksittäinen. Laajempi kuvio kattaa:

• Nvidia – yhtiön Kiinan tekoälypiirimyynti on laskemassa noin 17 miljardista dollarista kohti nollaa, kun Peking kieltäytyy jopa hyväksytyistä piireistä ja Washington lisää uusia tulleja .
• IBM – sulki muodollisesti T&K-toimintansa Kiinassa elokuussa 2024 ja vähensi 1 000–1 800 työpaikkaa .
• Vientivalvonta – Yhdysvallat ylläpitää ja vahvisti vuonna 2026 rajoituksia kehittyneiden puolijohteiden, tekoälyn ja droonien viennille Kiinaan .
• Kiinan vastatoimet – Peking rajoittaa nyt huipputason tekoäly-startuppeja ottamasta vastaan yhdysvaltalaista pääomaa ilman hallituksen hyväksyntää ja määrää kotimaiseen laskentatehoon perustuvan lokalisoinnin tekoälymalleille .

Irtikytkentä ei kuitenkaan ole täydellistä. Monet yhdysvaltalaiset yritykset pitävät Kiinaa yhä tärkeänä maailmanlaajuiselle kilpailukyvylleen , ja jakautuminen on voimakkaampaa laitteistossa ja julkishallinnon ohjelmistoissa kuin yritys-pilvi- ja tekoälypalveluissa, joissa kysyntä kiinalaisilta monikansallisilta yrityksiltä on edelleen vahvaa . Microsoftin strategia – karsi fyysistä jalanjälkeä, palvele kiinalaisia suuryrityksiä ulkomailla, tavoittele tekoälytuottoja – on esimerkki valikoivasta, riskien hallitsemasta irtikytkennästä, joka määrittää nykyistä USA:n ja Kiinan välistä teknologiasuhdetta.

Microsoft ei kuitenkaan lähtenyt. Syynä on tekoälybuumi. Azure-tekoälypalveluiden liikevaihto kasvoi Kiinassa nopeammin kuin millään muulla markkina-alueella: se lähes kolminkertaistui tilivuonna 2025, jota edelsi 400 prosentin harppaus edellisvuonna . Kiinalaiset suuryritykset, kuten TikTokin omistaja ByteDance, nousivat merkittäviksi asiakkaiksi, ja niiden kulutus lähestyi miljardia dollaria . Microsoft suuntasi strategiansa uusiksi: sen sijaan, että se olisi palvellut laajaa kotimaan markkinaa, se keskittyi tukemaan suuria, globaalisti laajentuvia kiinalaisyrityksiä pilvi- ja tekoälytyökaluillaan. Yhtiön johto kuvaili tätä "ikkunaksi, joka pidetään auki" tekoälypalveluiden avulla .

Mikä ajoi vetäytymiseen?

• Pekingin kotimaisen ohjelmiston suosiminen. Vuodesta 2017 lähtien Kiina on aktiivisesti edistänyt kotimaisia vaihtoehtoja Windowsille ja Officelle, joita pidetään turvallisempina ja laadultaan yhä kilpailukykyisempinä . Reuters tarkasteli kuutta Kiinan valtion hankintaohjeistusta aikavälillä joulukuu 2023 – toukokuu 2026, ja viidessä niistä Microsoftin tuotteita ei suositeltu .
• Yhdysvaltain vientirajoitukset. Washingtonin kiristyneet vientivalvontatoimet koskien kehittyneitä puolijohteita, tekoälyteknologiaa ja ohjelmistolisenssejä rajoittivat sitä, mitä Microsoft pystyi laillisesti myymään tai huoltamaan Kiinassa .
• Luottamuksen mureneminen. Viisi yhtiön lähdettä kuvasi Washingtonin ja Pekingin välisen luottamuksen jatkuvaa heikkenemistä, mikä teki toiminnasta Kiinassa riskialttiimpaa ja arvaamattomampaa .
• Geopoliittinen riski vs. taloudellinen tuotto. Vuonna 2023 osa Microsoftin johtajista oli sitä mieltä, että yhtiö otti liikaa geopoliittista riskiä liian pienellä taloudellisella hyödyllä .

Miksi Microsoft jäi, vaikka Kiinan osuus liikevaihdosta on vain 1,5 prosenttia?

Kiinan osuus Microsoftin maailmanlaajuisesta liikevaihdosta oli vuonna 2024 vain 1,5 prosenttia . Tuo luku sinänsä olisi riittänyt perusteeksi lähdölle. Pelin muutti tekoälybuumi.

• Microsoftin Azure-tekoälyliikevaihto kasvoi Kiinassa nopeammin kuin millään muulla alueella – se kolminkertaistui tilivuonna 2025 edellisvuoden 400 prosentin kasvun jälkeen .
• Kiinalaisjätit, kuten ByteDance (TikTomin emoyhtiö) , nousivat suuriksi Azure-tekoälyasiakkaiksi, ja niiden kulutus lähestyi miljardia dollaria .
• Microsoft siirtyi palvelemaan laajan kotimarkkinan sijaan globaalisti laajentuvia suuria kiinalaisyrityksiä pilvi- ja tekoälytyökaluillaan . Se piti "ikkunan auki" tekoälypalveluilla sen sijaan, että olisi säilyttänyt koko vähittäis- ja julkishallintotoimintansa.

Miten Microsoftin Kiinan julkishallinnon liiketoiminta tyrehtyi?

• Maaliskuussa 2024 uutisoitiin, että Peking kehotti virastoja lopettamaan Microsoft Windowsin ja Intel/AMD-prosessoreiden käytön virallisissa tietokoneissa .
• Vuonna 2025 Microsoftin Windows-lisenssisopimus Huawein kanssa päättyi, eikä sitä uusittu . Yksikään ulkomainen käyttöjärjestelmä, mukaan lukien Windows, ei ole saanut hyväksyntää Kiinan valtion hankintoihin vuoden 2024 jälkeen .
• Yhteisyritys Wicresoft, joka hoiti Microsoftin jälkimarkkinointitukea Kiinassa, lopetti toimintansa huhtikuussa 2025 ja irtisanoi noin 2 000 työntekijää .
• Microsoftin Kiinan julkishallinnon liiketoiminta – joka oli aikoinaan sen läsnäolon kulmakivi – on käytännössä lakkautettu, kun Peking on määrännyt käyttöön kotimaisia ohjelmistopinoja .

Miten tämä heijastaa laajempaa USA:n ja teknologian irtikytkentää?

Microsoftin tapaus ei ole yksittäinen. Laajempi kuvio kattaa:

• Nvidia – yhtiön Kiinan tekoälypiirimyynti on laskemassa noin 17 miljardista dollarista kohti nollaa, kun Peking kieltäytyy jopa hyväksytyistä piireistä ja Washington lisää uusia tulleja .
• IBM – sulki muodollisesti T&K-toimintansa Kiinassa elokuussa 2024 ja vähensi 1 000–1 800 työpaikkaa .
• Vientivalvonta – Yhdysvallat ylläpitää ja vahvisti vuonna 2026 rajoituksia kehittyneiden puolijohteiden, tekoälyn ja droonien viennille Kiinaan .
• Kiinan vastatoimet – Peking rajoittaa nyt huipputason tekoäly-startuppeja ottamasta vastaan yhdysvaltalaista pääomaa ilman hallituksen hyväksyntää ja määrää kotimaiseen laskentatehoon perustuvan lokalisoinnin tekoälymalleille .

Irtikytkentä ei kuitenkaan ole täydellistä. Monet yhdysvaltalaiset yritykset pitävät Kiinaa yhä tärkeänä maailmanlaajuiselle kilpailukyvylleen , ja jakautuminen on voimakkaampaa laitteistossa ja julkishallinnon ohjelmistoissa kuin yritys-pilvi- ja tekoälypalveluissa, joissa kysyntä kiinalaisilta monikansallisilta yrityksiltä on edelleen vahvaa . Microsoftin strategia – karsi fyysistä jalanjälkeä, palvele kiinalaisia suuryrityksiä ulkomailla, tavoittele tekoälytuottoja – on esimerkki valikoivasta, riskien hallitsemasta irtikytkennästä, joka määrittää nykyistä USA:n ja Kiinan välistä teknologiasuhdetta.