Microsoftin vetäytyminen Kiinasta ja uusi suunta: Miten tekoälybuumi piti oven raollaan

Viimeisen viiden vuoden aikana Microsoft on sulkenut vähintään 15 haarakonttoria ja yhteisyritystä Kiinassa. Kyseessä on tosiasiallinen vetäytyminen, jonka taustalla ovat Pekingin kotimaisia ohjelmistoja suosivat määräykset, Yhdysvaltain vientirajoitukset ja Washingtonin ja Pekingin välisen luottamuksen jatkuva heikkeneminen . Vuonna 2024 Kiinan osuus Microsoftin maailmanlaajuisesta liikevaihdosta oli enää 1,5 prosenttia – luku, joka sai jotkut johtajat vuonna 2023 väittämään, ettei geopoliittinen riski enää vastannut taloudellista tuottoa . Yhtiö harkitsi vakavasti koko markkinoilta poistumista .

Microsoft ei kuitenkaan lähtenyt. Syynä on tekoälybuumi. Azure-tekoälypalveluiden liikevaihto kasvoi Kiinassa nopeammin kuin millään muulla markkina-alueella: se lähes kolminkertaistui tilivuonna 2025, jota edelsi 400 prosentin harppaus edellisvuonna . Kiinalaiset suuryritykset, kuten TikTokin omistaja ByteDance, nousivat merkittäviksi asiakkaiksi, ja niiden kulutus lähestyi miljardia dollaria . Microsoft suuntasi strategiansa uusiksi: sen sijaan, että se olisi palvellut laajaa kotimaan markkinaa, se keskittyi tukemaan suuria, globaalisti laajentuvia kiinalaisyrityksiä pilvi- ja tekoälytyökaluillaan. Yhtiön johto kuvaili tätä "ikkunaksi, joka pidetään auki" tekoälypalveluiden avulla .

Mikä ajoi vetäytymiseen?

• Pekingin kotimaisen ohjelmiston suosiminen. Vuodesta 2017 lähtien Kiina on aktiivisesti edistänyt kotimaisia vaihtoehtoja Windowsille ja Officelle, joita pidetään turvallisempina ja laadultaan yhä kilpailukykyisempinä . Reuters tarkasteli kuutta Kiinan valtion hankintaohjeistusta aikavälillä joulukuu 2023 – toukokuu 2026, ja viidessä niistä Microsoftin tuotteita ei suositeltu .
• Yhdysvaltain vientirajoitukset. Washingtonin kiristyneet vientivalvontatoimet koskien kehittyneitä puolijohteita, tekoälyteknologiaa ja ohjelmistolisenssejä rajoittivat sitä, mitä Microsoft pystyi laillisesti myymään tai huoltamaan Kiinassa .
• Luottamuksen mureneminen. Viisi yhtiön lähdettä kuvasi Washingtonin ja Pekingin välisen luottamuksen jatkuvaa heikkenemistä, mikä teki toiminnasta Kiinassa riskialttiimpaa ja arvaamattomampaa .
• Geopoliittinen riski vs. taloudellinen tuotto. Vuonna 2023 osa Microsoftin johtajista oli sitä mieltä, että yhtiö otti liikaa geopoliittista riskiä liian pienellä taloudellisella hyödyllä .

Miksi Microsoft jäi, vaikka Kiinan osuus liikevaihdosta on vain 1,5 prosenttia?

Kiinan osuus Microsoftin maailmanlaajuisesta liikevaihdosta oli vuonna 2024 vain 1,5 prosenttia . Tuo luku sinänsä olisi riittänyt perusteeksi lähdölle. Pelin muutti tekoälybuumi.

• Microsoftin Azure-tekoälyliikevaihto kasvoi Kiinassa nopeammin kuin millään muulla alueella – se kolminkertaistui tilivuonna 2025 edellisvuoden 400 prosentin kasvun jälkeen .
• Kiinalaisjätit, kuten ByteDance (TikTomin emoyhtiö) , nousivat suuriksi Azure-tekoälyasiakkaiksi, ja niiden kulutus lähestyi miljardia dollaria .
• Microsoft siirtyi palvelemaan laajan kotimarkkinan sijaan globaalisti laajentuvia suuria kiinalaisyrityksiä pilvi- ja tekoälytyökaluillaan . Se piti "ikkunan auki" tekoälypalveluilla sen sijaan, että olisi säilyttänyt koko vähittäis- ja julkishallintotoimintansa.

Miten Microsoftin Kiinan julkishallinnon liiketoiminta tyrehtyi?

• Maaliskuussa 2024 uutisoitiin, että Peking kehotti virastoja lopettamaan Microsoft Windowsin ja Intel/AMD-prosessoreiden käytön virallisissa tietokoneissa .
• Vuonna 2025 Microsoftin Windows-lisenssisopimus Huawein kanssa päättyi, eikä sitä uusittu . Yksikään ulkomainen käyttöjärjestelmä, mukaan lukien Windows, ei ole saanut hyväksyntää Kiinan valtion hankintoihin vuoden 2024 jälkeen .
• Yhteisyritys Wicresoft, joka hoiti Microsoftin jälkimarkkinointitukea Kiinassa, lopetti toimintansa huhtikuussa 2025 ja irtisanoi noin 2 000 työntekijää .
• Microsoftin Kiinan julkishallinnon liiketoiminta – joka oli aikoinaan sen läsnäolon kulmakivi – on käytännössä lakkautettu, kun Peking on määrännyt käyttöön kotimaisia ohjelmistopinoja .

Miten tämä heijastaa laajempaa USA:n ja teknologian irtikytkentää?

Microsoftin tapaus ei ole yksittäinen. Laajempi kuvio kattaa:

• Nvidia – yhtiön Kiinan tekoälypiirimyynti on laskemassa noin 17 miljardista dollarista kohti nollaa, kun Peking kieltäytyy jopa hyväksytyistä piireistä ja Washington lisää uusia tulleja .
• IBM – sulki muodollisesti T&K-toimintansa Kiinassa elokuussa 2024 ja vähensi 1 000–1 800 työpaikkaa .
• Vientivalvonta – Yhdysvallat ylläpitää ja vahvisti vuonna 2026 rajoituksia kehittyneiden puolijohteiden, tekoälyn ja droonien viennille Kiinaan .
• Kiinan vastatoimet – Peking rajoittaa nyt huipputason tekoäly-startuppeja ottamasta vastaan yhdysvaltalaista pääomaa ilman hallituksen hyväksyntää ja määrää kotimaiseen laskentatehoon perustuvan lokalisoinnin tekoälymalleille .

Irtikytkentä ei kuitenkaan ole täydellistä. Monet yhdysvaltalaiset yritykset pitävät Kiinaa yhä tärkeänä maailmanlaajuiselle kilpailukyvylleen , ja jakautuminen on voimakkaampaa laitteistossa ja julkishallinnon ohjelmistoissa kuin yritys-pilvi- ja tekoälypalveluissa, joissa kysyntä kiinalaisilta monikansallisilta yrityksiltä on edelleen vahvaa . Microsoftin strategia – karsi fyysistä jalanjälkeä, palvele kiinalaisia suuryrityksiä ulkomailla, tavoittele tekoälytuottoja – on esimerkki valikoivasta, riskien hallitsemasta irtikytkennästä, joka määrittää nykyistä USA:n ja Kiinan välistä teknologiasuhdetta.