Tämä harvinainen kaksoistapahtuma paljasti kipeästi, kuinka haavoittuva Euroopan yhä aurinkovoimavetoisempi sähköjärjestelmä on. Kun aurinko katoaa kriittisellä hetkellä ja muut tuotantomuodot ovat samanaikaisesti äärimmäisen helteen rajoittamia, järjestelmällä on vain vähän pelivaraa.

Miten hintaralli syntyi

Aurinkovoima romahti ruuhka-aikaan – Pimennys vähensi aurinkosähkön tuotantoa jyrkästi noin kello 19.00–20.00 CET, eli juuri silloin, kun illan jäähdytyskysyntä on huipussaan ja aurinkovoima luonnostaan laskussa. Saksassa spot-hinnat kaksinkertaistuivat 15 minuutin jakson aikana noin 461 euroon MWh:lta ; toisten raporttien mukaan Saksan hinnat liikkuivat lähellä 500 euroa MWh:lta . Ranskassa ja Saksassa sisäpäivähinnat olivat yli 450 euroa MWh:lta kello 19.45 CET .

Helle kuritti myös muita tuotantomuotoja – Äärimmäiset lämpötilat rajoittivat Ranskan ydinvoiman tuotantoa, koska jokien korkea vedenlämpötila heikensi jäähdytyskapasiteettia, ja Saksan tuulivoima jäi vähille tyynen sään vuoksi . Tämä oli jo viides helleaalto kesän aikana, ja päivää edeltävät hinnat olivat nousseet yli 20 prosenttia .

Jäähdytyksen kysyntä räjähti – Helleaalto lisäsi ilmanvaihdon ja jäähdytyksen sähkönkäyttöä, mikä pahensi tarjontapulaa .

Lopputulos: tarjonta–kysyntä-pihtiliike – Vähemmän aurinkoa, vähemmän ydinvoimaa, vähemmän tuulta ja enemmän kysyntää loivat lähes täydellisen tarjontavajeen, ja tukkumarkkinat hinnoittelivat sen äärimmäisillä hinnoilla. Nopeasti käynnistettävät varavoimalat (kaasuturbiinit) olivat jo venyneet äärirajoilleen pitkittyneen helleaallon vuoksi .

Mitä tämä kertoo verkon haavoittuvuudesta

Aurinkoriippuvuus luo akuutin ajoitusriskin – Eurooppa on lisännyt valtavasti aurinkokapasiteettia, mutta kun pimennys pudottaa sen pois kapean, kovan kysynnän ikkunan aikana, järjestelmä tarvitsee nopeita korvaavia lähteitä. Se, että hinnat kaksinkertaistuivat 15 minuutissa, osoittaa, kuinka vähän pelivaraa on tällaisissa tilanteissa .

Äärimmäinen helle pahentaa uusiutuvan energian vaihtelevuutta – Helleaallot eivät lisää vain jäähdytyskysyntää. Ne heikentävät ydinvoiman tuotantoa (jokiveden lämpötilojen asettamat rajoitukset), vähentävät kaasuturbiinien hyötysuhdetta ja voivat osua samaan aikaan vähätuulisten jaksojen kanssa . Tavalliset "varavoimat" ovat siis samanaikaisesti vajaatehoisia.

Lyhyen aikavälin volatiliteetti on kovaa, mutta järjestelmä pysyi vakaana – Euroopan komission sähkön koordinaatioryhmä totesi, ettei lyhyen aikavälin riittävyysriskejä ollut, ja järjestelmä pysyi vakaana, vaikka tilanteen ennakoitiin pysyvän tiukkana . Rajat ylittävä koordinaatio ja EU:n yhtenäinen sähkömarkkina auttoivat pitämään valot päällä, mutta hinnat kantoivat koko stressin .

Tämä on esimakua kasvavasta ongelmasta – Kun Euroopan sähkösekoituksesta tulee yhä sääriippuvaisempi, keskihintojen ja ääritapahtumien hintojen välinen kuilu levenee, ellei käytössä ole paljon enemmän säädettävää varastointia, kysyntäjoustoa ja siirtoyhteyksiä tasoittamaan näitä minuuttien mittaisia tarjontashokkeja.

Tämä harvinainen kaksoistapahtuma paljasti kipeästi, kuinka haavoittuva Euroopan yhä aurinkovoimavetoisempi sähköjärjestelmä on. Kun aurinko katoaa kriittisellä hetkellä ja muut tuotantomuodot ovat samanaikaisesti äärimmäisen helteen rajoittamia, järjestelmällä on vain vähän pelivaraa.

Miten hintaralli syntyi

Aurinkovoima romahti ruuhka-aikaan – Pimennys vähensi aurinkosähkön tuotantoa jyrkästi noin kello 19.00–20.00 CET, eli juuri silloin, kun illan jäähdytyskysyntä on huipussaan ja aurinkovoima luonnostaan laskussa. Saksassa spot-hinnat kaksinkertaistuivat 15 minuutin jakson aikana noin 461 euroon MWh:lta ; toisten raporttien mukaan Saksan hinnat liikkuivat lähellä 500 euroa MWh:lta . Ranskassa ja Saksassa sisäpäivähinnat olivat yli 450 euroa MWh:lta kello 19.45 CET .

Helle kuritti myös muita tuotantomuotoja – Äärimmäiset lämpötilat rajoittivat Ranskan ydinvoiman tuotantoa, koska jokien korkea vedenlämpötila heikensi jäähdytyskapasiteettia, ja Saksan tuulivoima jäi vähille tyynen sään vuoksi . Tämä oli jo viides helleaalto kesän aikana, ja päivää edeltävät hinnat olivat nousseet yli 20 prosenttia .

Jäähdytyksen kysyntä räjähti – Helleaalto lisäsi ilmanvaihdon ja jäähdytyksen sähkönkäyttöä, mikä pahensi tarjontapulaa .

Lopputulos: tarjonta–kysyntä-pihtiliike – Vähemmän aurinkoa, vähemmän ydinvoimaa, vähemmän tuulta ja enemmän kysyntää loivat lähes täydellisen tarjontavajeen, ja tukkumarkkinat hinnoittelivat sen äärimmäisillä hinnoilla. Nopeasti käynnistettävät varavoimalat (kaasuturbiinit) olivat jo venyneet äärirajoilleen pitkittyneen helleaallon vuoksi .

Mitä tämä kertoo verkon haavoittuvuudesta

Aurinkoriippuvuus luo akuutin ajoitusriskin – Eurooppa on lisännyt valtavasti aurinkokapasiteettia, mutta kun pimennys pudottaa sen pois kapean, kovan kysynnän ikkunan aikana, järjestelmä tarvitsee nopeita korvaavia lähteitä. Se, että hinnat kaksinkertaistuivat 15 minuutissa, osoittaa, kuinka vähän pelivaraa on tällaisissa tilanteissa .

Äärimmäinen helle pahentaa uusiutuvan energian vaihtelevuutta – Helleaallot eivät lisää vain jäähdytyskysyntää. Ne heikentävät ydinvoiman tuotantoa (jokiveden lämpötilojen asettamat rajoitukset), vähentävät kaasuturbiinien hyötysuhdetta ja voivat osua samaan aikaan vähätuulisten jaksojen kanssa . Tavalliset "varavoimat" ovat siis samanaikaisesti vajaatehoisia.

Lyhyen aikavälin volatiliteetti on kovaa, mutta järjestelmä pysyi vakaana – Euroopan komission sähkön koordinaatioryhmä totesi, ettei lyhyen aikavälin riittävyysriskejä ollut, ja järjestelmä pysyi vakaana, vaikka tilanteen ennakoitiin pysyvän tiukkana . Rajat ylittävä koordinaatio ja EU:n yhtenäinen sähkömarkkina auttoivat pitämään valot päällä, mutta hinnat kantoivat koko stressin .

Tämä on esimakua kasvavasta ongelmasta – Kun Euroopan sähkösekoituksesta tulee yhä sääriippuvaisempi, keskihintojen ja ääritapahtumien hintojen välinen kuilu levenee, ellei käytössä ole paljon enemmän säädettävää varastointia, kysyntäjoustoa ja siirtoyhteyksiä tasoittamaan näitä minuuttien mittaisia tarjontashokkeja.