Useiden riippumattomien tietoaineistojen mukaan vuosi 2025 sijoittuu toiseksi tai kolmanneksi lämpimimmäksi vuodeksi sitten 1800-luvun puolivälin alkaneiden mittausten . NOAA:n (Yhdysvaltain kansallinen valtameri- ja ilmakehähallinto) maailmanlaajuinen lämpötilarekisteri (alkaen vuodesta 1850) asettaa vuoden 2025 kolmanneksi lämpimimmäksi, vuoden keskilämpötilan ollessa 1,17 °C (2,11 °F) 1900-luvun keskiarvon yläpuolella . Vuosi oli hieman viileämpi kuin ennätyksellisen lämmin vuosi 2024, mikä johtuu osittain siirtymisestä pois El Niño -sääilmiöstä . Kaikki kymmenen historian lämpimintä vuotta ovat sattuneet vuoden 2015 jälkeen .
Valtamerten lämpösisältö saavutti ennätyskorkean tason vuonna 2025 . Valtameret imevät edelleen suurimman osan kasvihuonekaasujen sitomasta ylimääräisestä lämmöstä. Valtamerten lämpenemistahti viimeisten 20 vuoden aikana (2005–2025) on yli kaksinkertainen verrattuna ajanjaksoon 1960–2005 . Tämä kertynyt lämpö vastaa noin 18 kertaa vuotuista ihmiskunnan energiankulutusta viimeisten kahden vuosikymmenen aikana .
Maapallon keskimääräinen merenpinta saavutti ennätyskorkean tason vuonna 2025, mikä jatkaa vuosikymmeniä kestänyttä kiihtyvän nousun trendiä . Vuosina 2012–2025 merenpinta nousi 4,75 millimetriä vuodessa, kun vastaava luku vuosina 1993–2011 oli 2,65 millimetriä vuodessa . Tämä kiihtyminen johtuu sekä valtamerten lämpölaajenemisesta että jäätiköiden ja jääpeitteiden sulamisvesistä .
Arktinen merijää jatkoi pitkäaikaista vähenemistään. Maaliskuun 2021 vuotuinen maksimipeite oli pienin 47 vuoden satelliittihistoriassa, kun taas syyskuun (kesä) minimipeite oli 10. pienin . Kesän lopun jääpeite vuonna 2025 oli 28 prosenttia pienempi kuin vuonna 2005, ja jäljellä oleva jää oli huomattavasti nuorempaa ja ohuempaa . Pintailman lämpötilat Arktiksella lokakuusta 2024 syyskuuhun 2025 olivat korkeimmat mitatut sitten vuoden 1900, ja alue lämpenee yli kaksi kertaa nopeammin kuin maapallon keskiarvo . Raportti korostaa jatkuvia merkittäviä muutoksia, kuten 'atlantifikaatiota' – lämpimämpien ja suolaisempien Atlantin vesien virtausta – ja lisääntyneitä sademääriä .
Etelämantereen merijään laajuus pysyi vuonna 2025 selvästi pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, vaikka vuotuiset sijoitukset vaihtelevatkin tietoaineistosta riippuen . Alueella on edelleen vähemmän jääpeitettä verrattuna historiallisiin vertailuarvoihin, mikä jatkaa viime vuosina havaittua vähenemistrendiä .
Jäätiköt ympäri maailmaa menettivät huomattavasti massaa vuonna 2025, mikä jatkaa kiihtyvän vetäytymisen mallia . Edellinen vuosi 2024 oli jo asettanut ennätyksen jäätiköiden suurimmasta yksittäisen vuoden jäänhäviöstä . Arktiset jäätiköt ja jääpeitteet Grönlantia lukuun ottamatta kärsivät erityisen vakavia menetyksiä. Jäätiköillä arktisessa Skandinaviassa ja Huippuvuorilla oli ennätyksellisen huono massatasevuosi 2023/24 . Myös Grönlannin jääpeite jatkoi massan menetystä vuonna 2025, mikä on 29. peräkkäinen jäänhäviövuosi .
Maailmanlaajuisesti vuonna 2025 havaittiin 101 nimettyä trooppista myrskyä, mikä on yli vuosien 1991–2020 keskiarvon (88). Näistä 52 saavutti hurrikaani-/taifuunivahvuuden ja 24 oli vahvoja sykloneja .
Hurrikaani Melissa oli vuoden merkittävin myrsky ja laajan ilmastonmuutokseen liittyvän tutkimuksen kohde: