Iranin kerroksellinen reaktio: Tervetulotoivotuksesta 'paperisopimukseen' ja punaiseen viivaan

Teheranin reaktio ei ollut yhtenäinen. Eri virkamiehet ja tiedotusvälineet lähettivät ristiriitaisia signaaleja ensimmäisten päivien aikana sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.

Ulkoministeri Abbas Araghchi toivotti sopimuksen tervetulleeksi 7. elokuuta ja kehotti muslimienemmistöisiä maita suurempaan yhtenäisyyteen ja luottamaan omiin kykyihinsä. Hän myös ylisti Iranin asevoimia ja liitti sopimuksen laajempaan alueellisen omavaraisuuden vaatimukseen .

Muutaman tunnin sisällä allekirjoituksesta Iranin kansanedustaja Ebrahim Rezaei, joka on parlamentin kansallisen turvallisuuden ja ulkopolitiikan valiokunnan jäsen, julkaisi X-palvelussa jyrkän tyrmäyksen. Hän väheksyi sopimusta "paperisopimukseksi", joka ei tuo Saudi-Arabialle turvallisuutta, ja väitti, että Riadin tulisi muuttaa politiikkaansa .

Elokuun 10. päivään mennessä virallinen sävy pehmeni. Ulkoministeriön tiedottaja Esmaeil Baghaei kertoi toimittajille, että Teheran näkee "ei syytä huoleen, että tämä sopimus olisi Irania vastaan" ja kutsui sopimusta myönteiseksi askeleeksi kohti muslimien solidaarisuutta. Hän myös kehysti sopimuksen todisteeksi siitä, että Lähi-idän maat ovat ymmärtäneet, ettei "turvallisuus ole hyödyke, jota voidaan ostaa väärennetyiltä turvallisuuden välittäjiltä" .

Ankarin varoituksen esitti Iranin kovan linjan Kayhan-lehti 10. elokuuta, joka veti selkeän punaisen viivan: mikä tahansa sopimuksen käyttö Iraniin liittyviä ryhmiä – mukaan lukien Jemenin huthit – vastaan johtaisi "päättäväiseen vastaukseen" taistelukentällä .

Iranin valtion lehdistö puolestaan esitti sopimuksen eri valossa, kuvaten sitä "allianssina Suur-Israelia vastaan" ja siirtymänä pois Yhdysvaltojen dominoimasta turvallisuusarkkitehtuurista alueella .

Kokonaisuudessaan Iranin virallinen linja vähätteli sopimusta ei-uhkaavana, kun taas kovan linjan äänet olivat jyrkän kriittisiä, ja analyytikot huomauttivat, että monet Iranissa uskovat allianssin tähtäävän myös Teheraniin .

Sopimuksen keskeiset puolustukselliset ja rakenteelliset piirteet

Mekan yhteispuolustussopimus perustuu alle vuotta aiemmin allekirjoitettuun Saudi-Arabian ja巴基斯坦in väliseen kahdenväliseen sopimukseen ja laajentaa sen koskemaan Turkkia . Sen keskeisiä elementtejä ovat:

• Kollektiivinen puolustuslauseke: Yhteisessä julkilausumassa todetaan, että aseellinen hyökkäys yhtä allekirjoittajaa vastaan "katsotaan hyökkäykseksi kaikkia vastaan" . Turkin ulkoministeri Hakan Fidan sanoi tämän olevan teknisesti sama asia kuin Naton 5. artikla .
• Ei konkreettisia sitoumuksia: Yhteinen julkilausuma ei anna yksityiskohtia joukkojen lähettämisestä, sitovista vastausvelvoitteista tai aktivoimiskynnyksistä . Analyytikot huomauttivat, että sanamuoto "katsotaan" ei ole pakottava laukaisin sotilaalliselle toimelle .
• Institutionaalinen rakenne: Sopimus perustaa ministerikomitean ja Saudi-Arabiaan sijoitettavan pääsihteeristön valvomaan täytäntöönpanoa .
• Avoin laajentumiselle: Turkin presidentti Erdogan on sanonut haluavansa allianssin laajenevan, ja Egyptiä pidetään mahdollisena tulevana jäsenenä .
• Nato-yhteensopivuus: Turkki on todennut, ettei sopimus ole ristiriidassa sen Nato-sitoumusten kanssa .

Turkin ja Pakistanin virkamiesten rauhoittelupuheet

Ankara ja Islamabad molemmat selvensivät julkisissa lausunnoissaan, ettei sopimus ole suunnattu Irania tai mitään tiettyä maata vastaan.

• Turkin ulkoministeri Hakan Fidan sanoi sopimuksen olevan "puolustuksellinen, ei Iraniin kohdistuva" ja teknisesti sama kuin Naton 5. artikla, mutta korosti Saudi-Arabian hakevan lopetusta Hormuzinsalmen väkivallalle, ei konfliktia Teheranin kanssa .
• Turkin varapresidentti Cevdet Yilmaz sanoi, ettei sopimusta "saa ehdottomasti nähdä Iraniin kohdistuvana rakenteena", ja kuvasi sitä puhtaasti pelotteeksi .
• Ankaran virallinen lausunto totesi, että sopimus "ei ole suunnattu mitään tiettyä maata vastaan" .
• Presidentti Erdogan sanoi sosiaalisessa mediassa, ettei sopimus "kohdistu mihinkään maahan" ja on avoin kaikkien rauhaa ja vakautta hakevien maiden osallistumiselle .
• Pakistanin ulkoministeri Ishaq Dar kutsui sopimusta "puhtaasti puolustukselliseksi", sanoi sen olevan suunnattu ketään maata vastaan ja vahvisti sen olevan avoin muille alueellisille maille, jotka ovat valmiita noudattamaan sen periaatteita .

Iranin kerroksellinen reaktio: Tervetulotoivotuksesta 'paperisopimukseen' ja punaiseen viivaan

Teheranin reaktio ei ollut yhtenäinen. Eri virkamiehet ja tiedotusvälineet lähettivät ristiriitaisia signaaleja ensimmäisten päivien aikana sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.

Ulkoministeri Abbas Araghchi toivotti sopimuksen tervetulleeksi 7. elokuuta ja kehotti muslimienemmistöisiä maita suurempaan yhtenäisyyteen ja luottamaan omiin kykyihinsä. Hän myös ylisti Iranin asevoimia ja liitti sopimuksen laajempaan alueellisen omavaraisuuden vaatimukseen .

Muutaman tunnin sisällä allekirjoituksesta Iranin kansanedustaja Ebrahim Rezaei, joka on parlamentin kansallisen turvallisuuden ja ulkopolitiikan valiokunnan jäsen, julkaisi X-palvelussa jyrkän tyrmäyksen. Hän väheksyi sopimusta "paperisopimukseksi", joka ei tuo Saudi-Arabialle turvallisuutta, ja väitti, että Riadin tulisi muuttaa politiikkaansa .

Elokuun 10. päivään mennessä virallinen sävy pehmeni. Ulkoministeriön tiedottaja Esmaeil Baghaei kertoi toimittajille, että Teheran näkee "ei syytä huoleen, että tämä sopimus olisi Irania vastaan" ja kutsui sopimusta myönteiseksi askeleeksi kohti muslimien solidaarisuutta. Hän myös kehysti sopimuksen todisteeksi siitä, että Lähi-idän maat ovat ymmärtäneet, ettei "turvallisuus ole hyödyke, jota voidaan ostaa väärennetyiltä turvallisuuden välittäjiltä" .

Ankarin varoituksen esitti Iranin kovan linjan Kayhan-lehti 10. elokuuta, joka veti selkeän punaisen viivan: mikä tahansa sopimuksen käyttö Iraniin liittyviä ryhmiä – mukaan lukien Jemenin huthit – vastaan johtaisi "päättäväiseen vastaukseen" taistelukentällä .

Iranin valtion lehdistö puolestaan esitti sopimuksen eri valossa, kuvaten sitä "allianssina Suur-Israelia vastaan" ja siirtymänä pois Yhdysvaltojen dominoimasta turvallisuusarkkitehtuurista alueella .

Kokonaisuudessaan Iranin virallinen linja vähätteli sopimusta ei-uhkaavana, kun taas kovan linjan äänet olivat jyrkän kriittisiä, ja analyytikot huomauttivat, että monet Iranissa uskovat allianssin tähtäävän myös Teheraniin .

Sopimuksen keskeiset puolustukselliset ja rakenteelliset piirteet

Mekan yhteispuolustussopimus perustuu alle vuotta aiemmin allekirjoitettuun Saudi-Arabian ja巴基斯坦in väliseen kahdenväliseen sopimukseen ja laajentaa sen koskemaan Turkkia . Sen keskeisiä elementtejä ovat:

• Kollektiivinen puolustuslauseke: Yhteisessä julkilausumassa todetaan, että aseellinen hyökkäys yhtä allekirjoittajaa vastaan "katsotaan hyökkäykseksi kaikkia vastaan" . Turkin ulkoministeri Hakan Fidan sanoi tämän olevan teknisesti sama asia kuin Naton 5. artikla .
• Ei konkreettisia sitoumuksia: Yhteinen julkilausuma ei anna yksityiskohtia joukkojen lähettämisestä, sitovista vastausvelvoitteista tai aktivoimiskynnyksistä . Analyytikot huomauttivat, että sanamuoto "katsotaan" ei ole pakottava laukaisin sotilaalliselle toimelle .
• Institutionaalinen rakenne: Sopimus perustaa ministerikomitean ja Saudi-Arabiaan sijoitettavan pääsihteeristön valvomaan täytäntöönpanoa .
• Avoin laajentumiselle: Turkin presidentti Erdogan on sanonut haluavansa allianssin laajenevan, ja Egyptiä pidetään mahdollisena tulevana jäsenenä .
• Nato-yhteensopivuus: Turkki on todennut, ettei sopimus ole ristiriidassa sen Nato-sitoumusten kanssa .

Turkin ja Pakistanin virkamiesten rauhoittelupuheet

Ankara ja Islamabad molemmat selvensivät julkisissa lausunnoissaan, ettei sopimus ole suunnattu Irania tai mitään tiettyä maata vastaan.

• Turkin ulkoministeri Hakan Fidan sanoi sopimuksen olevan "puolustuksellinen, ei Iraniin kohdistuva" ja teknisesti sama kuin Naton 5. artikla, mutta korosti Saudi-Arabian hakevan lopetusta Hormuzinsalmen väkivallalle, ei konfliktia Teheranin kanssa .
• Turkin varapresidentti Cevdet Yilmaz sanoi, ettei sopimusta "saa ehdottomasti nähdä Iraniin kohdistuvana rakenteena", ja kuvasi sitä puhtaasti pelotteeksi .
• Ankaran virallinen lausunto totesi, että sopimus "ei ole suunnattu mitään tiettyä maata vastaan" .
• Presidentti Erdogan sanoi sosiaalisessa mediassa, ettei sopimus "kohdistu mihinkään maahan" ja on avoin kaikkien rauhaa ja vakautta hakevien maiden osallistumiselle .
• Pakistanin ulkoministeri Ishaq Dar kutsui sopimusta "puhtaasti puolustukselliseksi", sanoi sen olevan suunnattu ketään maata vastaan ja vahvisti sen olevan avoin muille alueellisille maille, jotka ovat valmiita noudattamaan sen periaatteita .