Hormuzin sulku ja lentopetrolikriisi: Vuoden 2026 Iranin sota maadoitti lennot ja muutti ilmailua

Ennen konfliktia Lähi-idän jalostamot lähettivät noin 470 000 barrelia lentopetrolia päivässä salmen kautta Euroopan ja muiden alueiden lentokentille – tämä virta on käytännössä pysähtynyt .

Lentopetrolin hinta kaksinkertaistui

Huhtikuun puoliväliin 2026 mennessä lentopetrolin hinta oli kaksinkertaistunut sotaa edeltäneeseen tasoon verrattuna . IATA ennusti lentopetrolin keskihinnaksi noin 152 dollaria barrelilta vuonna 2026, kun se vuonna 2025 oli 90 dollaria – vuoden 2026 huhtikuussa hinta oli 121 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin . Yhdysvalloissa lentopetrolin hinta nousi noin 2,50 dollarista gallon alta 27. helmikuuta 4,88 dollariin gallonalta 2. huhtikuuta mennessä S&P Globalin CNBC:lle lainaamien tietojen mukaan .

Maat, jotka ovat voimakkaasti riippuvaisia Persianlahden lentopetrolin tuonnista – kuten Iso-Britannia, Australia ja Meksiko – kärsivät pahimmin . Eurooppa, joka tuo noin kolmanneksen lentopetrolistaan pääasiassa Lähi-idästä, joutui systeemiseen kriisiin. Hätätuonti Yhdysvalloista ei riittänyt, ja lentokenttien polttoaineen säännöstely alkoi heinäkuussa .

Lentoyhtiöiden toiminta: massiiviset peruutukset ja keskusten sulkemiset

Välitön vaikutus lentoyhtiöiden toimintaan oli vakava. Suuret Lähi-idän lentokentät – mukaan lukien Dubai (maailman vilkkain kansainvälinen solmukohta), Abu Dhabi ja Doha – suljettiin tai niitä rajoitettiin voimakkaasti heti helmikuun 28. päivän iskujen jälkeen . Ilmailuanalyysiyhtiö Ciriumin mukaan yli puolet 51 600:sta Lähi-itään tai sieltä lähtevästä kaupallisesta lennosta, jotka oli aikataulutettu iskujen jälkeisille päiville, peruttiin .

Eurooppalaiset lentoyhtiöt leikkasivat tuhansia lentoja kesän vilkkaimman matkailukauden ajaksi . Lufthansa-konserni yksin leikkasi 20 000 lentoa kuuden kuukauden aikana säästääkseen lentopetrolia, mikä säästi arviolta 40 000 tonnia polttoainetta . Monet lentoyhtiöt keskeyttivät Lähi-idän reittinsä kokonaan; Kreikan suurin lentoyhtiö perui lentonsa Dubaihin elokuun 31. päivään ja Erbiliin sekä Bagdadiin syyskuun 30. päivään saakka . Ilmatilarajoitukset pakottivat pidentämään lentoreittejä Euroopan, Aasian ja Afrikan välillä, mikä lisäsi polttoaine- ja miehistökustannuksia .

Lentoyhtiöt nostivat hintoja, lisäsivät polttoainelisämaksuja ja korottivat matkatavaramaksuja kaksinkertaistuneiden polttoainekustannusten kattamiseksi . Kesäkuun loppuun mennessä akuutti pelko matkustajien jäämisestä jumiin kesälomakaudella oli suurelta osin poistunut, mutta hinnat pysyivät selvästi historian keskiarvon yläpuolella . IATA varoitti, että vaikka salmi avattaisiin kokonaan, tarjonnan palautuminen saattaisi kestää kuukausia Lähi-idän jalostuskapasiteetin vaurioitumisen vuoksi .

Lentokonetilaukset: toistaiseksi vakaita

Vakavista käyttöhäiriöistä huolimatta Persianlahden lentoyhtiöt eivät ole vielä peruneet tai muuttaneet lentokonetilauksiaan. Elokuun 2026 alkuun mennessä Boeing vahvisti, etteivät Persianlahden lentoyhtiöt olleet pyrkineet viivästyttämään tai uudelleenjärjestämään toimituksia, sillä pitkän aikavälin kasvunäkymät ovat edelleen vakaat . Airbus ilmoitti huhtikuun 2026 lopussa, ettei se ollut saanut peruutuksia tai lykkäyksiä .

IATA:n varatoimitusjohtaja neuvoi Lähi-idän lentoyhtiöitä olemaan lykkäämättä koneiden tilauksia, koska se olisi pitkällä aikavälillä kallista markkinoiden epävarmuuden ja uusien koneiden pitkien toimitusaikojen vuoksi . Analyytikot kuitenkin varoittivat, että pitkittynyt kriisi saattaa lopulta painaa tilauskantoja, ja jotkut lentoyhtiöt alkoivat hidastaa uusia tilauksia kriisin ensimmäisten viikkojen aikana .

Hallitusten ja lentoyhtiöiden vastatoimet

Kansainvälinen hätätoimi: Merkittävin koordinoitu toimi tapahtui 11. maaliskuuta 2026, kun IEA ilmoitti historian suurimmasta strategisten öljyvarantojen vapautuksesta – 400 miljoonaa barrelia – 32 jäsenmaansa toimesta. Yhdysvallat osallistui 172 miljoonalla barrelilla ja Japani lupasi 80 miljoonaa barrelia .

Useat hallitukset ottivat käyttöön kysyntää rajoittavia toimenpiteitä: polttoainekorttijärjestelmiä, nopeusrajoitusten alentamista, etätyösuosituksia ja siirtymistä kaasusta kivihiileen sähköntuotannossa . IEA kehotti itse vähentämään lentomatkustusta ja alentamaan ajonopeuksia .

Lentoyhtiöiden toimet:

• Aikataulujen ja reittien aggressiivinen karsiminen, Lufthansan 20 000 lennon leikkaus etunenässä .
• Lentopetrolin hankinta vaihtoehtoisilta, kaukaisilta toimittajilta – esimerkiksi lähetykset Baton Rougesta Louisianasta Melbourneen Australiaan kulkivat ennennäkemättömiä matkoja huomattavasti korkeammilla kustannuksilla .
• Lippujen, matkatavaramaksujen ja muiden lisäpalveluiden hintojen korottaminen .
• ”Tankkaus” eli ylimääräisen polttoaineen ottaminen pidemmille lento-osuuksille, jotta vältyttiin tankkaamasta polttoainepulasta kärsivillä lentokentillä.
• Joidenkin Lähi-idän lentojen varovainen palauttaminen ilmatilan osittaisen avautumisen myötä, mutta keskeytysten säilyttäminen riskialttiilla reiteillä .

Jatkuva riski ja epävarma tulevaisuus

Elokuussa 2026 salmi oli edelleen osittain tukossa. Iranin parlamentti käsitteli lainsäädäntöä, joka pysyvästi kieltäisi Yhdysvaltojen ja Israelin aluksia kulkemasta salmen läpi ja asettaisi maksuja, jotka voivat olla jopa 7 prosenttia lastin arvosta muille kauppa-aluksille . Tämä tarkoittaa, että kriisi saattaa jatkua pitkälle mahdollisen aselevon jälkeen, millä on pitkäaikaisia seurauksia maailmanlaajuisille ilmailun polttoainetoimituksille.

IATA ja alan asiantuntijat korostivat, että jopa parhaassa tapauksessa lentopetrolin saannin palauttaminen kriisiä edeltäneelle tasolle kestäisi kuukausia Lähi-idän jalostuskapasiteetin vaurioitumisen vuoksi . IEA:n Global Outlook for Air Transport -raportti totesi, että häiriö oli ”murskannut vakiintuneet toimitusketjut” ja että jopa netto-viejäalueet kärsivät alueellisista hintojen vääristymistä .