Presidentti Volodymyr Zelenskyi paljasti saman tien syyn: Ukraina on saanut torjuntaohjuksia tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla vain kolmasosan siitä, mitä se sai vastaavana ajanjaksona vuonna 2025 .
Euroopan komission vastaus ei ollut lupaus välittömästä avusta, vaan vaatimus paperityöstä. Komissio sanoi, että Ukrainan on tehtävä virallinen hakemus ja toimitettava lista tarvitsemistaan varusteista . Tämä paljasti syvän kolmikantaisen luottamuspulan lännen tuessa.
Euroopan komission vastaus oli tarkkaan harkittu proseduuri. Komission edustaja Balázs Ujvári totesi, että Ukraina itse määrittelee puolustustarpeensa ja voi pyytää torjuntaohjuksia EU:n rahoituskanavien kautta, joita käsitellään nopeutetulla menettelyllä . Ujvári korosti, että EU on jo tänä vuonna osoittanut 8,5 miljardia euroa yhteisiin asehankintoihin, mukaan lukien ohjukset ja droonit .
Kriitikot kuitenkin väittävät, että vastaus oli tapa vältellä suoraa myöntämistä siitä, että toimitukset ovat jo romahtaneet. Vaatimalla erikseen kirjallista pyyntöä komissio siirsi vastuun takaisin Kiovalle. Zelenskyi oli jo aiemmin sanonut, että kumppanimailla on varastoja, mutta ne eivät yksinkertaisesti lähetä niitä – eli pullonkaula on poliittinen tahto, ei byrokratia .
Ohjuspula ei ole pelkästään EU:n ongelma. Viime viikolla presidentti Donald Trump hylkäsi Zelenskyin pyynnön sadoista lisä-Patriot-torjuntaohjuksista Valkoisen talon tapaamisessa sanoen, että Yhdysvaltojen omien varastojen on oltava etusijalla . Trump myös perui 8. heinäkuuta antamansa lupauksen antaa Ukrainan valmistaa Patriot-ohjuksia kotimaassa sanoen, että se on "vaikea asia antaa pois" .
Yhdysvallat on vielä teknisesti neuvotteluissa, mutta vaikka sopimus syntyisi, uudet ohjukset saapuisivat aikaisintaan vuoden tai yli vuoden päästä .
Zelenskyi meni pidemmälle ja ehdotti suoraan, että toimituspula saattaa olla tahallinen yritys tehdä Ukrainasta "myöntyväisempi" ja työntää sitä neuvotteluihin Venäjän kanssa epäedullisin ehdoin . Hän sanoi, että leikkaukset vaikuttavat "haluttomuudelta toimittaa" eikä toimitusongelmalta . Tällainen julkinen spekulointi sotaa käyvältä johtajalta kertoo syvästä luottamuspulasta Kiovan ja sen liittolaisten välillä.
Pulaa pahentaa maailmanlaajuinen kysyntä. Lähi-idän sota on ohjannut Patriot- ja muiden torjuntaohjusten tuotantoa Israeliin, mikä on lisännyt painetta jo ennestään rajallisille toimitusketjuille . Torjuntaohjusten maailmanlaajuinen tuotantokapasiteetti ei ole kasvanut vastaamaan samanaikaista kysyntää, mitä Zelenskyi kutsui "järjettömäksi" .
Venäjän ballistinen ohjusisku Kiovaan 5. elokuuta muutti pulan poliittisesta ongelmasta ihmis tragediaksi. Ukraina ei pystynyt torjumaan yhtäkään saapuvista ohjuksista torjuntaohjusten puutteen vuoksi . Zelenskyi sanoi suoraan: "Ballistiset torjuntaohjukset olisivat voineet pelastaa tänään kuolleiden ihmisten henget" . Naton pääsihteeri sanoi, että liittouma työskentelee "kiireellisesti" saadakseen Ukrainalle ilmapuolustusta , mutta konkreettisia uusia lupauksia ei ole julkistettu.
Tapahtumat paljastavat kolmikantaisen hajaannuksen lännen konsensuksessa:
Tuloksena on kuolettava kuilu retorisen tuen ja todellisten toimitusten välillä, jossa siviilikuolemat ovat suora seuraus.