Kuituohjatut droonit ohittavat Ukrainan elektronisen sodankäynnin

Ukrainan elektroninen sodankäynti oli erityisen tehokasta vuosina 2023–2024. Venäjä alkoi tämän seurauksena kehittää kuituohjattuja sekä häirintää paremmin kestäviä mesh-radiojärjestelmiä . Ukrainan elektronisen sodankäynnin komentajien mukaan kehitys on sittemmin ollut niin nopeaa, että rintaman järjestelmillä on vaikeuksia pysyä mukana .

Kokeilusta rintaman vakiokalustoksi

Vuoden 2026 alkuun mennessä kuituohjatut FPV-droonit olivat laajassa käytössä Venäjän joukoilla. Ukrainan asevoimien komentaja Oleksandr Syrskyi arvioi tammikuussa, että Venäjä ja Ukraina käyttävät rintamalla kokonaisuutena suunnilleen yhtä paljon drooneja, mutta Ukraina on edelleen kuromassa kiinni Venäjän etumatkaa kuitu-FPV-järjestelmissä .

Teknologia on myös laajentunut pienistä nelikoptereista suurempiin alustoihin. Venäjä on yhdistänyt kuituohjausta esimerkiksi Molnija-tyyppisiin kiinteäsiipisiin drooneihin, mikä laajentaa radiohäirinnän ulkopuolelle jäävien laitteiden käyttöä .

Kuituohjattujen droonien toimintasäde voi olla yli 30 kilometriä, ja niiden videokuvaa kuvataan tarkaksi ja selkeäksi . Helmikuussa 2026 kuituohjattu venäläisdrooni ylsi ensimmäistä kertaa Harkovaan ja osui puuhun kaupungin Kyivskyin kaupunginosassa . Heinäkuussa Venäjä käytti vastaavia drooneja Sumyn alueen suurjännitesähköasemien vahingoittamiseen. Avoimen lähdeaineiston perusteella droonit pystyivät ohittamaan alueen radiopohjaisia puolustusjärjestelmiä .

Kiinan toimitukset pitävät tuotantoa käynnissä

Venäjän kuituohjattujen droonien käyttö riippuu suurelta osin Kiinasta. Kiinassa valmistetaan yli 60 prosenttia maailman optisesta kuidusta, joten maa on Venäjälle käytännössä ainoa riittävän suuri hankintalähde . Venäjän ainoa kotimainen optisen kuidun tehdas on ollut poissa käytöstä toukokuusta 2025 lähtien Ukrainan iskujen jälkeen, mikä on jättänyt Venäjän riippuvaiseksi kiinalaisesta tuonnista .

Kiinan tullitietojen mukaan Venäjälle toimitettiin elokuussa 2025 noin 527 000 kilometriä valokuitukaapelia. Määrä oli lähes kolminkertainen kesäkuuhun verrattuna. Ukraina sai samana ajanjaksona 115,8 kilometriä, eli toimitusten suhde oli noin 456:1 . Yhden kuukauden toimitusmäärä riittäisi varustamaan kymmeniätuhansia drooneja.

Kiinan toimitukset eivät koske ainoastaan kuitukaapelia, vaan myös droonien valmistuksessa tarvittavia komponentteja, kuten litiumioniakkuja . Samalla Venäjän riippuvuus yhdestä toimittajamaasta on nostanut hintoja. Vuoden 2026 alkuun mennessä kiinalaiset toimittajat olivat korottaneet venäläisasiakkaiden hintoja noin 2,5–4-kertaisiksi .

Puolustukselle jää vähemmän vaihtoehtoja

Ukraina on investoinut voimakkaasti elektroniseen sodankäyntiin, mutta kuituohjattuja drooneja vastaan sen tärkein vastakeino – radiotaajuuksien häirintä – on hyödytön .

Jäljelle jäävät fyysiset torjuntakeinot: droonien ampuminen pienaseilla tai konetykeillä, niiden tuhoaminen toisilla drooneilla, suojaverkot ja esteet sekä laukaisupaikkojen ja operaattoreiden etsiminen ja iskeminen niitä vastaan . Nämä keinot ovat yleensä vaikeampia ja hitaampia skaalata kuin yhden radiohäirintäjärjestelmän käyttäminen laajalla alueella.

Ongelmaa kasvattaa kustannusero. Halvimmillaan kuituohjattu drooni voi maksaa noin 400 dollaria, kun sen torjumiseen tarvittava ilmatorjuntajärjestelmä voi olla moninkertaisesti kalliimpi . Ukraina kehittää ja valmistaa omia kuitu-FPV-droonejaan, mutta vuoden 2026 alussa se oli edelleen Venäjää jäljessä tuotantomäärissä .

Kaapeliverkko jää taistelukentälle

Kuituohjaus ratkaisee yhden sotilaallisen ongelman, mutta synnyttää toisen. Kaapelia ei yleensä voida kerätä takaisin tehtävän aikana tai sen jälkeen, joten sitä jää metsiin, pelloille ja asuinalueille hämähäkinseittiä muistuttavina vyyhteinä . Harkovan alueen Vovtšanskin piirissä ukrainalaisjoukot ovat kertoneet metsien olevan tuhansien kilometrien kuitukaapelien peitossa .

Kaapeli voi takertua lintuihin ja muihin eläimiin. Tutkijat ovat löytäneet kuitukaapelista ja ruohosta kudotun linnunpesän, ja lintulajeja pyritään tunnistamaan pesistä otettavan DNA:n avulla .

Ympäristövaikutus ei rajoitu itse kaapeliin. Kestävät muovit voivat säilyä ympäristössä pitkään, ja tuhoutuneiden droonien litiumakut sekä muu elektroniikka voivat aiheuttaa maaperän ja veden saastumisriskejä . Kaapelijäte vaikeuttaa lisäksi myöhempää raivaamista, maanviljelyä ja miinanraivausta.

Mitä muutos merkitsee sodankäynnille?

Kuituohjatut droonit eivät tee elektronisesta sodankäynnistä tarpeetonta, mutta ne pakottavat puolustuksen hajauttamaan ja monipuolistamaan keinojaan. Radiotaajuuksien häirinnän rinnalle tarvitaan havainto- ja torjuntajärjestelmiä, fyysisiä esteitä sekä keinoja paikantaa droonien laukaisupaikat ja operaattorit.

Laajemmin kyse on teknologian ja vastatoimien kilpajuoksusta. Ukrainan onnistunut elektroninen häirintä vauhditti Venäjän siirtymistä ratkaisuun, jota häirintä ei pysty katkaisemaan. Nyt Venäjän etumatkaa tukevat Kiinan suuret komponenttitoimitukset, kun taas Ukraina pyrkii vastaamaan sekä tuotantomäärään että muuttuneeseen puolustushaasteeseen .

Rintamalla kuituohjattu drooni on sotilaallisesti tehokas juuri siksi, että sen yhteys on fyysinen. Sodan jäljessä sama ominaisuus näkyy toisin: kaapelit jäävät maastoon pitkäikäiseksi, vaikeasti havaittavaksi jätteeksi, jonka vaikutuksia luonnolle vasta selvitetään.