Pelkästään suunnittelemattomat seisokit nousivat huhtikuussa 2026 3,51 miljoonaan barreliin päivässä. Suuri osa menetyksistä liittyi Lähi-idän konfliktin heijastusvaikutuksiin Pohjois-Aasian jalostamoilla .
Venäjän jalostus on painunut 24 vuoden pohjille. Raakaöljyn käsittely laski heinäkuussa 2026 arviolta 3,6–3,8 miljoonaan barreliin päivässä, alimmilleen sitten toukokuun 2000 . Kpler arvioi Venäjän jalostamoiden seisokkien ja iskuihin liittyvän pois käytöstä olevan kapasiteetin määräksi heinäkuussa noin 4,3 miljoonaa barrelia päivässä. Ainakin 25 venäläiseen jalostamoon on kohdistunut droneiskuja elokuun 2025 jälkeen .
Usein mainittu arvio 2,5 miljoonan barrelin päivittäisestä venäläisestä jalostuskapasiteetista on kohtuullinen kokonaisarvio. Vuoden 2025 alussa iskujen vaikutus ulottui noin kymmeneen prosenttiin Venäjän kapasiteetista, ja syyskuussa yhdellä iskujen aallolla suljettiin laitoksia, joiden käsittelykapasiteetti oli noin 1,1 miljoonaa barrelia päivässä . Vuoden 2026 puoliväliin mennessä vahingot ovat kasautuneet huomattavasti suuremmiksi.
Diesel on tällä hetkellä polttoainemarkkinoiden suurin pullonkaula. Goldman Sachsin mukaan maailman jalostustoiminta on laskenut vuodenaikaan nähden alimmilleen sitten vuoden 2020 koronapandemian. Keskijakeiden, kuten dieselin ja lämmitysöljyn, varastot ovat jääneet kausikeskiarvojen alapuolelle .
Venäjän ja Lähi-idän sotaan liittyvät seisokit ovat vähentäneet dieselin tarjontaa maailmanlaajuisesti. Amerikan mantereiden ja Afrikan tuotannon kasvu on korvannut vain noin kolmanneksen menetetystä tarjonnasta .
Euroopassa dieselin ja lentopetrolin jalostusmarginaalit nousivat loppuvuodesta 2025 yli 40 dollariin barrelilta. Dieselin niin sanottu crack spread eli jalostusmarginaali suhteessa Dated Brent -vertailuöljyyn nousi 18. marraskuuta 2025 tasolle 43,64 dollaria barrelilta, korkeimmilleen sitten tammikuun 2023. Lentopetrolin vastaava preemio nousi 41,19 dollariin, korkeimmilleen sitten syyskuun 2023 .
Myös bensiinimarkkinat ovat kiristyneet. Keski-Venäjän jalostamot, jotka vastaavat noin 30 prosentista maan bensiinintuotannosta, joutuivat toukokuussa 2026 pysäyttämään tai rajoittamaan tuotantoaan droneiskujen jälkeen . Venäjä kielsi bensiinin viennin heinäkuuhun 2026 asti ja harkitsee myös dieselin vientikieltoa kotimaisten hintojen hillitsemiseksi .
Moskovan jalostamo, johon kohdistui droneiskuja kesäkuussa 2026, tarvitsee korjauksiin vähintään kuusi kuukautta, eikä sen tuotannon odoteta käynnistyvän vuoden 2026 aikana . Monille suunnittelemattomille seisokeille ei ole ilmoitettu lainkaan korjausaikataulua .
Pitkät korjausajat ovat markkinoille erityisen ongelmallisia, koska vaurioitunutta kapasiteettia ei voida nopeasti korvata. Jalostamot ovat monimutkaisia kokonaisuuksia, joissa yhdenkin keskeisen yksikön vaurio voi rajoittaa koko laitoksen tuotantoa.
Ukraina kaksinkertaisti Venäjän öljynjalostamoihin kohdistuneiden iskujen määrän tammi–toukokuussa 2026 edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Tänä aikana iskuja kohdistui 16 jalostamoon, kun vuotta aiemmin kohteita oli kahdeksan .
Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi droneiskujen painavan Venäjän jalostusmääriä ainakin vuoden 2026 puoliväliin asti. Koska kampanja jatkuu, jokainen uusi isku voi kasvattaa epävarmuutta sekä Venäjän kotimaisessa tarjonnassa että kansainvälisissä tuotevirroissa .
Pohjoisella pallonpuoliskolla dieselin ja lämmitysöljyn kysyntä kasvaa tyypillisesti voimakkaasti vuoden viimeisellä neljänneksellä. Yhdysvalloissa lämmitysöljyn kysyntä kasvoi 40 prosenttia viikossa 14. marraskuuta 2025 edeltäneenä ajanjaksona, kun arktinen kylmänpurkaus nosti lämmitystarveluvut 22 prosenttia kymmenen vuoden keskiarvon yläpuolelle .
Jos varastot ovat jo valmiiksi pienet ja merkittävä osa jalostamoista seisoo, uusi häiriö kiristää markkinoita nopeasti . Kylmä talvi voi siis nostaa erityisesti dieselin, lämmitysöljyn ja lentopetrolin hintoihin kohdistuvia paineita.
Kaikki kapasiteettimenetykset eivät johdu sodista tai teknisistä vioista. Maailman jalostussektori supistui vuoden 2025 toisella neljänneksellä 350 000 barrelilla päivässä Euroopan ja Kiinan pysyvien sulkemisten vuoksi. BloombergNEF arvioi maailman nimellisen tislauskapasiteetin pienenevän koko vuonna 2025 nettomääräisesti 188 000 barrelilla päivässä .
Pysyvät sulkemiset tekevät markkinoista haavoittuvampia: vaikka tilapäiset seisokit korjattaisiin, käytettävissä olisi aiempaa vähemmän ylimääräistä kapasiteettia korvaamaan uusia häiriöitä.
Jalostamoiden seisokit näkyvät Venäjällä myös raakaöljyn viennissä. Kun öljyä ei voida käsitellä kotimaassa polttoaineeksi, sitä ohjataan enemmän vientimarkkinoille.
Venäjän läntisten satamien raakaöljyn vienti nousi toukokuussa 2026 kahdeksan kuukauden huippuun, 15 prosenttia edelliskuukautta suuremmaksi . Kesäkuussa vienti nousi ennätyksellisesti lähes kolmeen miljoonaan barreliin päivässä, kun droneiskut rajoittivat kotimaista jalostusta .
Suhde toimii myös toiseen suuntaan. Kun Ukraina siirsi heinäkuun lopulla iskujen painopistettä hetkellisesti pois jalostamoista, Venäjän raakaöljyn vienti laski alle neljään miljoonaan barreliin päivässä. Öljyä jäi enemmän kotimaahan jalostettavaksi . Jos jalostamoihin kohdistuvat iskut jatkuvat, vientimäärät voivat jälleen kasvaa .
Venäjän ongelma ei ole enää vain vientitulojen turvaaminen. Joillakin alueilla myös bensiinin ja dieselin saatavuus on heikentynyt niin paljon, että maa harkitsee dieselin vientikieltoa ja polttoaineen tuontia .
Venäjän hallinnoima Krim julisti kesäkuussa 2026 polttoainepulan vuoksi hätätilan ja kielsi polttoaineen myynnin. Heinäkuuhun mennessä polttoaineen saatavuuteen liittyviä rajoituksia oli useimmilla Venäjän alueilla .
Kremlin edessä on vaikea vaihtokauppa: raakaöljyä pitäisi viedä, jotta vientitulot säilyvät, mutta kotimarkkinoille on samalla jätettävä riittävästi jalostuskapasiteettia, jotta polttoainepula ei pahene.
Polttoainemarkkinat ovat menossa talveen tilanteessa, jossa dieselin tarjonnan perustekijät ovat vuosiin kireimmät. Sotavauriot, pysyvät jalostamosulkemiset ja ennakoimattomat viat vaikuttavat samaan aikaan, eikä raakaöljyn mahdollinen saatavuus yksin pysty korjaamaan jalostettujen tuotteiden vajetta.
Korjausten aikataulut ovat epävarmoja, droneiskujen uhka jatkuu ja varastot ovat monilla markkinoilla kausitasoa pienemmät. Siksi dieselin, lentopetrolin ja bensiinin hintariskit ovat lähikuukausina selvästi painottuneet ylöspäin.