WWA tarkasteli historiallisia säähavaintoja ja käytti Daily Severity Rating -mittaria eli DSR-lukua. Se yhdistää lämpötilan, ilmankosteuden, tuulen ja kuivuuden kaltaisia tekijöitä ja kuvaa erityisesti sitä, kuinka vaikeaa palon sammuttaminen on sen sytyttyä .
Tutkimuksessa analysoitiin kummankin alueen seitsenpäiväinen ajanjakso, jonka DSR-arvo oli korkein. Näin tutkijat pystyivät arvioimaan, kuinka paljon nykyinen, noin 1,4 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi ilmasto on muuttanut vastaavien äärisääolojen todennäköisyyttä .
Espanjassa riskiä kasvatti myös niin kutsuttu sääheilunta: kosteaa talvea ja kevättä seurasi poikkeuksellisen kuuma ja kuiva jakso. Runsas kasvillisuus kuivui nopeasti ja muodosti maisemaan tutkijoiden kuvaaman ”polttoainepommin” .
Nykyilmastossa tämän intensiteetin palosäätä voidaan odottaa Keski-Espanjassa keskimäärin noin kerran kuudessa vuodessa ja Lounais-Ranskassa noin kerran 20 vuodessa .
Euroopan metsäpalotietojärjestelmä EFFIS:n mukaan EU:ssa oli palanut heinäkuun loppuun mennessä noin 434 976 hehtaaria. Espanja ja Ranska kuuluivat eniten kärsineisiin maihin . Elokuun alussa joidenkin arvioiden mukaan palanut alue ylitti jo 500 000 hehtaaria .
EU:n palosää oli vuoden alusta heinäkuun loppuun 43 prosenttia ankarampaa kuin kahden edellisen vuosikymmenen heinäkuun lopun keskiarvo. Noin 1 400 paloa oli yli kaksinkertainen määrä historialliseen keskiarvoon verrattuna .
Palot vapauttivat heinäkuun loppuun mennessä arviolta noin 18 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, yli kaksi kertaa enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2025 . Tämä voi voimistaa ongelmaa entisestään, sillä palojen vapauttamat päästöt lisäävät ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuutta.
AccuWeatherin ja Reutersin välittämien arvioiden mukaan vuoden 2026 maastopalojen taloudelliset kokonaisvahingot olivat arviolta 15,6–19,1 miljardia euroa . Summa sisältää muun muassa rakennusten ja infrastruktuurin tuhoja, sammutuskuluja, raivaustöitä, maatalouden menetyksiä ja odotettavissa olevia vakuutuskorvauksia .
Financial Timesin mukaan ennallistamisen kustannukset olivat viidessä eniten kärsineessä euroalueen maassa jo elokuun alussa noin 3,1 miljardia euroa . Ranskassa kokonaisvahinkojen on arvioitu voivan nousta 10–15 miljardiin euroon, ja vakuutettujen vahinkojen useisiin miljardeihin euroihin .
Tämä on tuonut esiin myös ilmastovakuuttamisen kasvavan ongelman: jos tuhoisat sääilmiöt yleistyvät, kuinka pitkään vakuutusturva on kotitalouksille, yrityksille ja yhteiskunnille taloudellisesti mahdollinen?
Sama kuumuus ja kuivuus, jotka kiihdyttivät metsäpaloja, vaikeuttivat myös jokiliikennettä ja energiantuotantoa.
Rein painui Kaubin mittauspisteessä ennätyksellisen alas, alle 24 senttimetriin. Kaub on tärkeä pullonkaula eteläiseen Saksaan ja Sveitsiin suuntautuvalle jokiliikenteelle. Vedenpinnan lasku häiritsi hiilen, polttoaineiden, kemikaalien ja teollisuustuotteiden kuljetuksia sekä nosti rahtikustannuksia .
Myös Tonava kärsi historiallisen matalasta vedenpinnasta useissa maissa . Unkari joutui lähelle tilannetta, jossa Paksin ydinvoimala olisi pitänyt pysäyttää. Voimala tuottaa noin 40 prosenttia maan sähköstä, ja matala vedenpinta uhkasi sen jäähdytysjärjestelmiä .
Romaniassa laivasto teki hallitun räjäytyksen poistaakseen kiveä Tonavan Bala-kanavan läheltä ja ylläpitääkseen Cernavodăn ydinvoimalan tarvitsemaa virtausta . Serbiassa veden vähyys pakotti vähentämään vesivoiman tuotantoa . Samalla vesivoiman tuotantoa rajoitettiin muualla alueella, energian hinta nousi ja toimitusketjujen paine kasvoi .
Kriisi on siirtänyt huomion pelkästä sammuttamisesta maisemien ennakoivaan hoitoon. Euroopan komission ympäristökomissaari ilmoitti 6. elokuuta, että EU kannustaa jäsenmaita lisäämään investointeja muun muassa hallittuihin kulotuksiin, metsien harventamiseen ja luonnollisen vedenpidätyksen palauttamiseen .
Toimet eivät poista yksittäisten syttymislähteiden merkitystä tai sammutuskaluston tarvetta, mutta niiden tavoitteena on vähentää sitä määrää kuivaa kasvillisuutta ja metsämassaa, joka voi kuumina ja tuulisina jaksoina ruokkia paloa.
WWA:n ja muiden raporttien keskeinen viesti on silti, että päästöjen vähentäminen on tärkein keino hidastaa äärimmäisen palosään pahenemista. Ilman fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä sopeutumiskyvyn rajat voivat tulla vastaan yhä nopeammin .