Tutkimuksessa tarkasteltiin niin sanottua Daily Severity Rating -lukua eli DSR-mittaria. Se kokoaa yhteen muun muassa lämpötilan, ilmankosteuden, tuulen ja sademäärän vaikutuksia sekä kuvaa sitä, kuinka vaikeissa sääoloissa maastopaloja on sammuttaa .

Nykyisessä ilmastossa havaitut olosuhteet ovat edelleen poikkeuksellisia, mutta ilman ihmisen aiheuttamaa lämpenemistä ne olisivat olleet selvästi harvinaisempia . Kaikkiaan palot polttivat yli 3,8 miljoonaa hehtaaria, josta Ontarion osuus oli yli 730 000 hehtaaria .

Imperial College Londonin ilmastotutkija ja tutkimuksen toinen kirjoittaja Friederike Otto tiivisti havainnon näin: ”Kerta toisensa jälkeen näemme samat tulokset: ilmastonmuutos on hallitsemattoman suurten ja ennennäkemättömien palojen keskeinen aiheuttaja” .

Miksi tulos haastaa Trumpin väitteet?

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump syytti Kanadaa yksipuolisesti metsien huonosta hoidosta. Hän kuvaili tilannetta ”tahalliseksi laiminlyönniksi” ja uhkasi lisätä Yhdysvaltoihin kulkeutuneen savun aiheuttamat kustannukset kanadalaisiin tuotteisiin kohdistuviin tulleihin .

Trump kirjoitti 17. heinäkuuta 2026 Truth Social -palvelussa: ”Pidämme Kanadaa vastuussa siitä, ettei se hoida metsiään asianmukaisesti” .

WWA:n analyysi ei tue tätä selitystä palojen pääasiallisena ajurina. Tutkijoiden mukaan ratkaiseva tekijä oli globaali ilmastonmuutos, joka voimistaa kuumuutta, kuivuutta ja kuivaa ilmaa – olosuhteita, joissa palot voivat levitä nopeasti ja hallitsemattomasti .

Metsänhoidolla voidaan vaikuttaa palokäyttäytymiseen paikallisesti, mutta Kanadan laajojen boreaalisten metsien kattava käsittely ei tutkijoiden mukaan olisi käytännössä mahdollista eikä todennäköisesti ratkaisisi ongelmaa . FactCheck.orgin kuulemien asiantuntijoiden johtopäätös oli samansuuntainen: Kanadan pahenevien maastopalojen ja savuhaittojen tärkein tekijä on ilmastonmuutos, ei Trumpin mainitsema risujen ja muun metsäjätteen poistamisen puute .

Tutkijat ovat lisäksi muistuttaneet, että myös Yhdysvallat on historiallisesti päästänyt ilmakehään runsaasti hiiltä sitovia kaasuja hiilen, öljyn ja kaasun poltosta .

Alkuperäiskansat kantavat suhteettoman suuren taakan

WWA:n tutkimus keskittyi ensisijaisesti siihen, miten ilmastonmuutos vaikutti palo-olosuhteisiin. Sen rinnalla esiin nostetut tilastot paljastavat kuitenkin suuren eriarvoisuuden:

• Alkuperäiskansat muodostavat noin 5 prosenttia Kanadan väestöstä, mutta heidän yhteisöistään on lähtöisin yli 42 prosenttia maastopalojen evakuoinneista .
• Noin 80 prosenttia enemmistöltään alkuperäiskansalaisista yhteisöistä sijaitsee metsäisillä ja paloille alttiilla alueilla .
• Statistics Canadan heinäkuun 2026 lopulla julkaisema tutkimus osoitti, että evakuointien lisäksi palot aiheuttavat pitkäkestoisia mielenterveyteen ja kulttuuriin liittyviä vaikutuksia, kun pääsy perinteisille maille häiriintyy .
• Vuosina 1980–2021 Kanadassa evakuoitiin vähintään viisi kertaa 16 yhteisöä. Näistä kaikki paitsi kaksi olivat First Nations -kansojen reservaatteja .

Kanadan alkuperäiskansoihin kuuluvat First Nations -kansat, métisit ja inuitit. Monissa syrjäisissä First Nations -yhteisöissä Pohjois-Ontariossa ja Luoteisterritorioissa evakuointivaihtoehtoja on vähän, ja puutteet palontorjunnan infrastruktuurissa lisäävät riskejä .

Tilanne kuvastaa ilmastokriisin laajempaa epäoikeudenmukaisuutta: ihmiset ja yhteisöt, jotka ovat usein vaikuttaneet ilmaston lämpenemiseen vähiten, joutuvat kantamaan sen seurauksista raskaimman taakan .

Heinäkuun lopulla Kanadan asevoimat valmistautuivat kuljettamaan lentoteitse turvaan noin 600 asukkaan Fort Hopen yhteisön Luoteis-Ontariossa, missä osa kauden voimakkaimmista paloista riehui .

Tutkimuksessa tarkasteltiin niin sanottua Daily Severity Rating -lukua eli DSR-mittaria. Se kokoaa yhteen muun muassa lämpötilan, ilmankosteuden, tuulen ja sademäärän vaikutuksia sekä kuvaa sitä, kuinka vaikeissa sääoloissa maastopaloja on sammuttaa .

Nykyisessä ilmastossa havaitut olosuhteet ovat edelleen poikkeuksellisia, mutta ilman ihmisen aiheuttamaa lämpenemistä ne olisivat olleet selvästi harvinaisempia . Kaikkiaan palot polttivat yli 3,8 miljoonaa hehtaaria, josta Ontarion osuus oli yli 730 000 hehtaaria .

Imperial College Londonin ilmastotutkija ja tutkimuksen toinen kirjoittaja Friederike Otto tiivisti havainnon näin: ”Kerta toisensa jälkeen näemme samat tulokset: ilmastonmuutos on hallitsemattoman suurten ja ennennäkemättömien palojen keskeinen aiheuttaja” .

Miksi tulos haastaa Trumpin väitteet?

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump syytti Kanadaa yksipuolisesti metsien huonosta hoidosta. Hän kuvaili tilannetta ”tahalliseksi laiminlyönniksi” ja uhkasi lisätä Yhdysvaltoihin kulkeutuneen savun aiheuttamat kustannukset kanadalaisiin tuotteisiin kohdistuviin tulleihin .

Trump kirjoitti 17. heinäkuuta 2026 Truth Social -palvelussa: ”Pidämme Kanadaa vastuussa siitä, ettei se hoida metsiään asianmukaisesti” .

WWA:n analyysi ei tue tätä selitystä palojen pääasiallisena ajurina. Tutkijoiden mukaan ratkaiseva tekijä oli globaali ilmastonmuutos, joka voimistaa kuumuutta, kuivuutta ja kuivaa ilmaa – olosuhteita, joissa palot voivat levitä nopeasti ja hallitsemattomasti .

Metsänhoidolla voidaan vaikuttaa palokäyttäytymiseen paikallisesti, mutta Kanadan laajojen boreaalisten metsien kattava käsittely ei tutkijoiden mukaan olisi käytännössä mahdollista eikä todennäköisesti ratkaisisi ongelmaa . FactCheck.orgin kuulemien asiantuntijoiden johtopäätös oli samansuuntainen: Kanadan pahenevien maastopalojen ja savuhaittojen tärkein tekijä on ilmastonmuutos, ei Trumpin mainitsema risujen ja muun metsäjätteen poistamisen puute .

Tutkijat ovat lisäksi muistuttaneet, että myös Yhdysvallat on historiallisesti päästänyt ilmakehään runsaasti hiiltä sitovia kaasuja hiilen, öljyn ja kaasun poltosta .

Alkuperäiskansat kantavat suhteettoman suuren taakan

WWA:n tutkimus keskittyi ensisijaisesti siihen, miten ilmastonmuutos vaikutti palo-olosuhteisiin. Sen rinnalla esiin nostetut tilastot paljastavat kuitenkin suuren eriarvoisuuden:

• Alkuperäiskansat muodostavat noin 5 prosenttia Kanadan väestöstä, mutta heidän yhteisöistään on lähtöisin yli 42 prosenttia maastopalojen evakuoinneista .
• Noin 80 prosenttia enemmistöltään alkuperäiskansalaisista yhteisöistä sijaitsee metsäisillä ja paloille alttiilla alueilla .
• Statistics Canadan heinäkuun 2026 lopulla julkaisema tutkimus osoitti, että evakuointien lisäksi palot aiheuttavat pitkäkestoisia mielenterveyteen ja kulttuuriin liittyviä vaikutuksia, kun pääsy perinteisille maille häiriintyy .
• Vuosina 1980–2021 Kanadassa evakuoitiin vähintään viisi kertaa 16 yhteisöä. Näistä kaikki paitsi kaksi olivat First Nations -kansojen reservaatteja .

Kanadan alkuperäiskansoihin kuuluvat First Nations -kansat, métisit ja inuitit. Monissa syrjäisissä First Nations -yhteisöissä Pohjois-Ontariossa ja Luoteisterritorioissa evakuointivaihtoehtoja on vähän, ja puutteet palontorjunnan infrastruktuurissa lisäävät riskejä .

Tilanne kuvastaa ilmastokriisin laajempaa epäoikeudenmukaisuutta: ihmiset ja yhteisöt, jotka ovat usein vaikuttaneet ilmaston lämpenemiseen vähiten, joutuvat kantamaan sen seurauksista raskaimman taakan .

Heinäkuun lopulla Kanadan asevoimat valmistautuivat kuljettamaan lentoteitse turvaan noin 600 asukkaan Fort Hopen yhteisön Luoteis-Ontariossa, missä osa kauden voimakkaimmista paloista riehui .