Elokuun 4. päivänä 2026 valvontakameran tallenne näytti, kuinka venäläinen FPV-drone kiersi Hersonissa 52-vuotiaan vihanneskauppiaan Jurin ympärillä. Kun mies yritti paeta valkoisen pakettiautonsa suojassa, drone seurasi hänen liikkeitään ja räjähti lopulta hänen vieressään .
Juri selvisi iskusta, mutta sai useita sirpalehaavoja, aivotärähdyksen ja psyykkisen trauman . Sairaalasta käsin hän kuvaili tapahtunutta näin: ”Näytin dronelle, että tässä on vain vihanneksia, mutta se alkoi lentää suoraan minua kohti” .
Ukrainan kansallispoliisi kutsui iskua sotarikokseksi. Presidentti Volodymyr Zelenskyi julkaisi videon sosiaalisessa mediassa ja kuvasi sitä esimerkiksi Venäjän siviileihin kohdistamasta ”drone-safarista” . Ulkoministeri Andri Sybiha sanoi iskun osoittavan, että siviileihin kohdistuva toiminta on tarkoituksellista ja järjestelmällistä. Hänen mukaansa se muodostaa keskeisen osan Ukrainan tulevasta oikeusjutusta .
Venäjän ilmaiskut ovat voimistuneet myös Kaakkois-Ukrainan Zaporižžjassa. Kaupunki sijaitsee lähellä rintamaa, mutta iskut ovat ulottuneet laajasti kaupunkialueelle ja jokapäiväisen elämän keskelle.
Ukrainan viranomaiset ja alueella raportoineet mediat kertovat FPV-dronejen ja liitopommien osuneen muun muassa kouluihin, bussipysäkeille, huoltoasemille, toimistoihin, toreille ja asuintaloihin . Ukrainan sotilastiedustelun mukaan venäläisjoukoille annettiin kesäkuussa suora määräys lisätä kamikazedroneiskuja Zaporižžjan siviili-infrastruktuuria vastaan .
Viimeaikaisia iskuja ovat olleet muun muassa:
Liitopommit ovat vanhoja pommeja, joihin on lisätty ohjausjärjestelmä ja siivekkeet. Niiden räjähdekuorma voi olla jopa 3 000 kilogrammaa, ja ne voivat aiheuttaa laajaa tuhoa asuinalueilla .
YK:n ihmisoikeustarkkailu Ukrainassa dokumentoi vuoden 2026 kuuden ensimmäisen kuukauden aikana 1 396 siviilin kuoleman ja 7 978 loukkaantumisen. Määrä oli 37 prosenttia suurempi kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2025 .
Kesäkuu oli Ukrainan siviileille tappavin kuukausi sitten huhtikuun 2022. Tuolloin kuoli vähintään 293 ihmistä ja loukkaantui 1 990 . YK:n mukaan kasvua vauhdittivat erityisesti droneiskut ja muut kauas ulottuvat hyökkäykset.
Lyhyen kantaman dronejen aiheuttamat uhrit lisääntyivät vielä jyrkemmin. Tammi–kesäkuussa 2026 ne tappoivat 418 ihmistä ja haavoittivat 2 437:tä. Uhrien määrä kasvoi 65 prosenttia vuoden 2025 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna .
YK:n ihmisoikeustarkkailuoperaation johtaja Danielle Bell sanoi lyhyen kantaman dronejen muuttavan perustavalla tavalla etulinjan yhteisöjen siviilielämää . Käytännössä uhka voi seurata ihmistä kadulla, pihalla tai työpaikalla ilman, että rintamalinja liikkuu.
Ukraina valmistelee ensimmäistä erillistä rikostapausta, joka keskittyy Venäjän järjestelmälliseen dronejen käyttöön siviilejä vastaan . Hanke perustuu aiempiin YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen selvityksiin.
Human Rights Watch on lisäksi todennut, että Hersonissa tehdyt nelikopteri-iskut näyttävät liittyneen laajamittaiseen siviiliväestöön kohdistuvaan hyökkäykseen ja Venäjän valtion politiikkaan .
YK:n tutkintakomission mukaan iskujen ensisijaisena tavoitteena oli levittää kauhua siviiliväestön keskuuteen, mikä rikkoo kansainvälistä humanitaarista oikeutta . Ukrainan viranomaiset katsovat Hersonin torilla tapahtuneen iskun ja Zaporižžjan laajenevan pommituskampanjan osoittavan, että kyse ei ole yksittäisistä tapauksista vaan laajemmasta toimintamallista .