Venäjä vs. Ukraina: Ohjus- ja öljysota muokkaamassa talvea 2026

Kaiken kaikkiaan 376 ohjusta kaikista tyypeistä laukaistiin heinäkuussa – yli kaksinkertaisesti kesäkuuhun verrattuna ja kaikkien aikojen korkein kuukausittainen määrä koko sodan aikana . Ballistiset ohjukset ovat se luokka, jota ilmapuolustus pystyy vaikeimmin torjumaan, ja laukaisujen lisääminen korreloi suoraan Ukrainan kasvavan Patriot-ohjuspuutteen kanssa .

Tappava isku Kiovaan ja torjuntaohjuskriisi

5.–6. elokuuta 2026 Venäjä iski Kiovaan ja sen ympäristöön yhdistetyllä iskulla, johon kuului 24 Iskander-M-ballistista ohjusta, neljä Zircon/Onyx-meritorjuntaohjusta ja 115 droonia . Ainakin 17 ihmistä kuoli ja 44 haavoittui . Ukrainan ilmavoimat eivät onnistuneet torjumaan yhtäkään ballistista ohjusta .

Presidentti Volodymyr Zelenskyi vahvisti, että liittolaisten ilmapuolustuksen torjuntaohjusten toimitukset vuonna 2026 ovat vain kolmasosa vuoden 2025 tasosta . Hän totesi suorasanaisesti, että Ukrainalta on käytännössä loppuneet Patriot-torjuntaohjukset .

Tämä ohjuspula on jo määrittänyt kesän: aiemmassa heinäkuun 6. päivän iskussa 23 ballistista ohjusta osui Kiovaan ilman yhtäkään torjuntaa , ja elokuun 1. päivän iskussa kuoli 9 ja vain yksi 27 ballistisesta ohjuksesta ammuttiin alas .

Ukrainan vastaiskukampanja Venäjän ilmapuolustusta vastaan

Ukraina on käynyt johdonmukaista SEAD/DEAD-kampanjaa (ilmapuolustuksen lamauttamista/tuhoamista) vuodesta 2025 lähtien . Vuoden 2026 viiden ensimmäisen kuukauden aikana Ukrainan drooniyksiköt iskivät 174 venäläiseen ilmapuolustusjärjestelmään, mukaan lukien ilmatorjuntaohjusjärjestelmät, tutka-asemat ja elektronisen sodankäynnin laitteet . Miehittämättömien järjestelmien joukkojen arvion mukaan Venäjän tappioiden kokonaisarvo tällä alalla ylittää 5,4 miljardia dollaria .

Tämä kampanja on luonut haavoittuvuusikkunoita Venäjän kerrokselliseen ilmapuolustukseen, mahdollistaen Ukrainan syvemmät iskut Venäjän alueelle ja edistäen Ukrainan taktisia voittoja rintamalla talvesta 2025–2026 lähtien .

Venäjän öljynjalostus 24 vuoden pohjalukemissa

Ukrainan pitkän kantaman drooni-iskut ovat järjestelmällisesti osuneet Venäjän jalostusinfrastruktuuriin, mukaan lukien 9 Venäjän 10 suurimmasta jalostamosta . Heinäkuun 2026 alkuun mennessä Venäjän öljynjalostus oli pudonnut 3,91 miljoonaan tynnyriin päivässä – alhaisin taso sitten maaliskuun 2005 . Heinäkuussa luku laski edelleen arviolta 3,6 miljoonaan tynnyriin päivässä, mikä on alhaisin kuukausittainen taso sitten toukokuun 2002 ja noin kolmanneksen alle kausittaisen keskiarvon .

Moskovan oli pakko kieltää bensiinin, dieselin ja lentopolttoaineen vienti selviytyäkseen kotimaisesta polttoainepulasta . Kansainvälinen energiajärjestö IEA raportoi vuoden takaista 460 000 tynnyriä päivässä pienemmästä raakaöljytuotannosta huhtikuussa, ja toukokuuhun mennessä häiriintynyt jalostuskapasiteetti ylitti 700 000 tynnyriä päivässä .

Strateginen näkymä talvelle 2026–2027

Vaikka yhtään kattavaa talven näkymäarvioita ei tullut vastaan tässä haussa, saatavilla oleva todistusaineisto osoittaa useita muovaavia dynamiikkoja:

Venäjän ikkuna on nyt. Moskova lisää ballististen ohjusten tulitusta juuri siksi, että Ukrainan torjuntaohjusvarastot ovat kriittisen vähissä . Jos Ukraina ei pysty täydentämään Patriot- ja muita ballististen ohjusten torjuntaohjuksia ennen talvea, Venäjän iskukampanjat energiainfrastruktuuria ja kaupunkeja vastaan voivat olla paljon tuhoisampia kuin vuonna 2025.

Ukrainan syvien iskujen vipuvoima kasvaa. SEAD-kampanja on avannut aukkoja Venäjän ilmapuolustukseen , ja jalostamoiskut ovat jo aiheuttaneet kestävää taloudellista kipua . Jos Ukraina pystyy ylläpitämään tämän kampanjan, se voi rajoittaa Venäjän kykyä polttoainetta talvihyökkäykseen.

Torjuntaohjusten toimitusvaje on kaikkein ratkaisevin muuttuja. Liittolaiset toimittivat vain kolmanneksen siitä, mitä ne toimittivat vuonna 2025 . Se, korjataanko tämä vaje – uusilla Patriot-siirroilla, vaihtoehtoisilla järjestelmillä (NASAMS, IRIS-T, SAMP/T) tai neuvottelujen tuloksena saavutetuilla väliaikaisratkaisuilla – ratkaisee pitkälti, pystyykö Ukraina puolustamaan kriittistä infrastruktuuriaan talven lämmityskauden aikana.