Kumpikaan yhtiö ei vahvistanut raportteja. AstraZeneca kieltäytyi kommentoimasta, eikä Bristol Myers Squibb vastannut pyyntöihin .
Markkinoiden reaktio oli nopea ja jakoi osakkeet jyrkästi kahteen leiriin :
AstraZenecan myyntiaalto oli riittävän suuri tiputtaakseen sen Ison-Britannian kolmanneksi suurimmaksi pörssiyhtiöksi Shellin ja Unileverin jälkeen .
Wall Streetin analyytikot tyrmäsivät idean laajalti epätodennäköisenä tai hämmentävänä:
BMO Capital Markets kirjoitti: "Merkittävän liiketoiminnallisen päällekkäisyyden vuoksi uskomme, että kauppa on vähemmän todennäköinen toteutumaan" .
Vaikka neuvottelut olisivat olleet vakavia, analyytikot nostivat esiin merkittäviä kilpailuoikeudellisia esteitä:
5.8.2026 suoraan asiaa tunteva lähde kertoi Reutersille, ettei "kauppaa koskaan ollut tekeillä" eikä neuvotteluja käyty . Lausunto oli yksiselitteinen ja täydellinen.
Kumpikaan yhtiö, AstraZeneca tai Bristol Myers Squibb, ei antanut kommenttia Reutersin yhteydenottoon .
Kolmen päivän intensiivisen spekulaation jälkeen, joka liikutti miljardeja markkina-arvoa, 400 miljardin dollarin lääkealan fuusiotarina ei päättynyt epäonnistuneisiin neuvotteluihin vaan täydelliseen kieltäytymiseen. Koko episodi – FT:n raportista analyytikoiden skeptisyyteen ja osakkeiden liikkeisiin – osoittautui huhuksi, jolla ei koskaan ollut todellisuuspohjaa. Sijoittajille ja alan seuraajille se on esimerkki siitä, kuinka nopeasti spekulaatio voi liikuttaa markkinoita ja kuinka nopeasti se voidaan tyrmätä.