Interventio oli kuukausien taustatyön tulos. Yhdysvaltain valtiovarainministeri Scott Bessent ja Japanin korkein valuuttadiplomaatti tiivistivät yhteistyötä erityisesti Bessentin Tokion-vierailun aikana toukokuussa . Operaatio ajoitettiin tarkoituksella heinäkuun lopun ”keskuspankkiviikkoon”, jolloin BOJ, Yhdysvaltain keskuspankki Fed ja Englannin keskuspankki kaikki kokoontuivat päättämään koroistaan . Japanin valtiovarainministeriö vahvisti käyttäneensä jenin ostoon tuona päivänä jopa 36,58 miljardia dollaria. Valtiovarainministeri Satsuki Katayama sanoi, että toimenpiteellä puututtiin ”liialliseen volatiliteettiin ja epäjärjestelmällisiin liikkeisiin”, ja lisäksi Tokio on ”valmis ryhtymään lisätoimiin” .
Washingtonin osallistumista motivoi huoli siitä, että jenin hallitsematon romahdus voisi horjuttaa laajempia Aasian valuuttamarkkinoita ja käynnistää dollarivarantojen hamstraamisen. Erityisen tärkeää oli se, että Japani on Yhdysvaltain valtionlainojen suurin ulkomainen haltija . Alan veteraanit kertoivat CNBC:lle, että yksi Washingtonin suurimmista huolista oli välttää tilanne, jossa Japani joutuisi myymään suuria määriä Treasuries-lainoja rahoittaakseen yksipuolista interventiota . New Yorkin Fed myi euroja ja osti jeniä valtiovarainministeriön puolesta Goldman Sachsin ja Morgan Stanleyn kautta .
Interventiolla oli välitön heijastusvaikutus Aasian valuuttoihin, ja Etelä-Korean won nousi selvästi suurimmaksi hyötyjäksi.
Won vahvistui noin 9 prosenttia kuukaudessa ennen interventiota – jyrkin kuukausinousu sitten globaalin finanssikriisin . Etelä-Korean omat valuuttaviranomaiset tekivät harvinaisen dollarin myynti-intervention Japanin rinnalla 30. heinäkuuta, mikä nosti wonin yhdeksän kuukauden korkeimmalle . Citigroupin ja Barclaysin analyytikot nimesivät wonin Aasian valuutaksi, jolla on korkein korrelaatio jenin liikkeiden kanssa. Seuraavina tulivat Singaporen dollari ja Thaimaan bahti . Korea Times raportoi analyytikoiden pitävän wonia ”selvimpänä hyötyjänä” Aasian valuutoista jenin tuen ansiosta .
Monien pankkien strategit odottivat jenin nousun ”nostavan muita Aasian valuuttoja” korrelaatiokanavien kautta, mikä vähentää muiden Aasian maiden tarvetta myydä dollareita omien valuuttojensa tueksi . Koordinoituun operaatioon osallistui suoraan myös Etelä-Korea: Yhdysvallat, Japani ja Etelä-Korea tekivät suurimman yhteisen valuuttainterventionsa lähes 30 vuoteen .
Interventio tapahtui tilanteessa, jossa Japanin valtionlainojen (JGB) markkinat olivat jo valmiiksi kovassa paineessa. Reuters kuvasi tilannetta ”täydelliseksi myrskyksi, joka nousee valuutta- ja joukkolainamarkkinoilla” .
Viitekoron 10 vuoden JGB:n tuotto oli noussut heinäkuun puolivälissä 2,901 prosenttiin, tasolle, jota ei oltu nähty sitten vuoden 1996. Myöhemmin se asettui noin 2,78 prosenttiin . Elokuun 4. päivänä 10 vuoden tuotto nousi 2,9 peruspistettä 2,828 prosenttiin, mikä teki siitä ainoan suuren joukkolainamarkkinan, joka nousi sinä päivänä – Yhdysvaltain, Britannian ja Saksan tuotot laskivat . Kahden vuoden JGB:n tuotto nousi 1,54 prosenttiin, korkeimmalle 31 vuoteen .
Tilanne oli epätavallinen: Yhdysvallat tuki jeniä juuri silloin, kun JGB-tuotot olivat ennätyskorkealla, eli valuuttainterventio ja joukkolainamarkkinoiden paine vetivät eri suuntiin . Analyytikot huomauttivat, että yhteisinterventiolla pyrittiin osittain estämään JGB-markkinoiden myynnin leviäminen maailmalle, kuten lisäämästä jo valmiiksi nousevia Yhdysvaltain Treasuries-tuottoja .
Interventio muutti odotuksia BOJ:n korkopolitiikasta ja yhdisti valuuttapolitiikan selkeästi rahapolitiikan kiristämisen vauhtiin.
Muutama päivä ennen interventiota BOJ jätti ohjauskorkonsa ennalleen 1,0 prosenttiin äänin 8-1. Hallituksen jäsen Hajime Takata äänesti korotuksen puolesta 1,25 prosenttiin . Keskuspankki varoitti, että ydininflaatio todennäköisesti ylittää 2 prosentin tavoitteen syyskuusta alkaen . Jo ennen interventiota Bloomberg uutisoi BOJ:n virkamiesten olevan ”avoimia nostamaan korkoja nopeammin kuin ekonomistien konsensus odottaa”, heikon jenin lisätessä inflaatioriskejä . Reutersin toukokuussa tekemän kyselyn mukaan lähes kaksi kolmasosaa ekonomisteista odotti koronnostoa 1,0 prosenttiin kesäkuussa (joka toteutui) ja toista koronnostoa loka-joulukuussa .
Yhteisintervention jälkeen panokset olivat korkeammalla. Analyytikot huomauttivat, että pelkkä interventio ei todennäköisesti pidä keinottelijoita kurissa ”ilman tiukempaa rahapolitiikkaa” . Sekä Bessent että Japanin korkein valuuttadiplomaatti vihjasivat BOJ:n varhaisesta koronnostosta täydentävänä työkaluna . Entinen BOJ:n virkamies kertoi Reutersille, että Japani ja Yhdysvallat ”epäilemättä” puuttuvat uudelleen, jos jenin lasku jatkuu, mutta jenin pysyvä vahvistuminen riippuu viime kädessä BOJ:n uusista koronnostoista . Markkinat tulkitsivat yhteistyön nostavan todennäköisyyttä, että BOJ nostaa korkoa aiemmin kuin odotettiin – mahdollisesti jo lokakuun kokouksessa .