EU rakentaa tekoälyn laskentavoimaa ja rahoittaa kasvuyrityksiä – tavoitteena pysäyttää teknologiayhtiöiden lähtö

Gigafactory ei tarkoita tässä perinteistä tehdasta, vaan erittäin suurta tekoälyn laskentakeskusta. Sen tarkoituksena on tarjota kapasiteettia kehittyneiden tekoälymallien kouluttamiseen sekä yrityksille että tutkijoille.

Hankkeen rahoitus perustuu seuraavaan malliin:

• EU:n ja jäsenmaiden julkista rahoitusta on tarjolla enintään 10 miljardia euroa.
• Komissio odottaa tämän houkuttelevan vähintään 20 miljardia euroa yksityisiä sijoituksia.
• Kokonaisuudeksi tavoitellaan noin 30 miljardin euron investointimassaa .

Tarjouskilpailu päättyy 12.11.2026. Päätöksiä voittajista odotetaan vuoden 2027 alussa, minkä jälkeen rakentamisen on määrä alkaa. Valittujen laitosten pitäisi käynnistyä viimeistään 18 kuukauden kuluessa sopimusten allekirjoittamisesta .

Kiinnostus on ollut huomattavaa jo ennen varsinaista tarjouskilpailua. Aiempi, ei-sitova kiinnostuksenilmaisu keräsi 76 ehdotusta, jotka koskivat 60:tä sijaintipaikkaa 16 jäsenmaassa .

Miksi oma laskentakapasiteetti on EU:lle tärkeä?

Eurooppalaiset tekoäly-yritykset ovat tähän asti joutuneet nojaamaan pitkälti yhdysvaltalaisiin ja kiinalaisiin pilvipalveluihin. EU:n näkökulmasta riippuvuus voi rajoittaa sekä tutkimusta että yritysten mahdollisuuksia kehittää strategisesti tärkeitä teknologioita omissa oloissaan.

AI Gigafactory -hankkeen tavoite onkin rakentaa eurooppalaisessa omistuksessa olevaa laskentakapasiteettia. Se ei poista kansainvälisten teknologiayritysten merkitystä, mutta vähentää riippuvuutta ulkomaisesta infrastruktuurista ja tukee EU:n teknologista omavaraisuutta .

Scaleup Europe Fund paikkaa kasvuyritysten rahoitusvajetta

Toinen aloite keskittyy rahaan. Euroopassa on jo toimiva startup-ekosysteemi, mutta yritysten rahoitus vaikeutuu usein siinä vaiheessa, kun ne pitäisi nostaa kansainväliseen mittakaavaan.

Tätä ongelmaa kutsutaan usein scaleup-vajeeksi: myöhäisen vaiheen yrityksille ei ole riittävästi suuria ja pitkäjänteisiä sijoituksia. Tämän seurauksena lupaavat yhtiöt voivat joutua hakemaan seuraavat rahoituskierroksensa Yhdysvalloista tai siirtämään sinne osan toiminnastaan .

Scaleup Europe Fund tuli virallisesti toimintavalmiiksi 4.8.2026, kun Euroopan komissio viimeisteli rahaston oikeudellisen perustan. Rahaston sijoitusjohtajaksi valittiin ruotsalainen pääomasijoitusyhtiö EQT AB, joka voitti kilpailutuksen muun muassa Atomicoa ja Eurazeoa vastaan .

Rahaston keskeiset tiedot ovat:

• Tavoitekoko on 5 miljardia euroa .
• Se keskittyy myöhäisen vaiheen ja kasvun rahoitukseen.
• Yksittäiset sijoitukset ovat tyypillisesti vähintään 100 miljoonan euron luokkaa .
• Euroopan komissio on sitoutunut miljardiin euroon, ja loppurahoitusta tuovat institutionaaliset sijoittajat, kuten Novo Holdings, Allianz ja hollantilainen ABP-eläkerahasto .

Rahasto etsii eurooppalaisia deep tech -yrityksiä Series B -rahoituskierrokselta ja sitä myöhemmistä vaiheista alkaen. Kohteina ovat muun muassa tekoäly, kvanttiteknologia, puolijohteet, robotiikka, autonomiset järjestelmät, energia- ja avaruusteknologia, bioteknologia, terveysteknologia, kehittyneet materiaalit ja maatalousteknologia .

Ensimmäinen julkistettu sijoitus tehtiin 5.8.2026 suomalaiselle satelliittiyhtiö ICEYE:lle. Sijoitus osoitti, että rahasto pystyi aloittamaan toimintansa nopeasti .

Kaksi aloitetta täydentävät toisiaan

EU:n strategia perustuu ajatukseen, että pelkkä rahoitus tai pelkkä laskentakapasiteetti ei riitä.

• Infrastruktuuri ja pääoma yhdessä: AI Gigafactory -laitokset tarjoavat eurooppalaisille yrityksille laskentatehoa, kun taas Scaleup Europe Fund tarjoaa pääomaa kansainväliseen kasvuun.
• Vähemmän riippuvuutta ulkomailta: yritysten ei tarvitse rakentaa tekoälypalvelujaan kokonaan ulkomaisten pilvialustojen varaan tai hakea suurimpia rahoituskierroksia Yhdysvalloista.
• Yhteinen painopiste deep techissä: molemmat hankkeet tukevat erityisesti tekoälyä, kvanttiteknologiaa ja muuta kehittynyttä teknologiaa.

Parhaimmillaan syntyy eurooppalainen kasvupolku: yritys voi kehittää ja kouluttaa teknologiaansa EU:n omalla laskentainfrastruktuurilla ja hankkia myöhemmin suuren kasvurahoituksen eurooppalaisesta rahastosta.

Kokonaisuutena hankkeiden tavoiteltu mittakaava on noin 35 miljardia euroa: gigafactory-ohjelmassa puhutaan noin 30 miljardin euron julkisen ja yksityisen rahoituksen kokonaisuudesta ja Scaleup Europe Fundissa 5 miljardin euron rahastosta .

Ratkaiseeko strategia Euroopan kasvuyritysten ongelman?

Hankkeet vastaavat kahteen todelliseen pullonkaulaan, mutta niiden onnistuminen riippuu toteutuksesta. Gigafactory-laitosten on valmistuttava riittävän nopeasti ja tarjottava kilpailukykyistä laskentatehoa. Rahaston puolestaan on tehtävä tarpeeksi suuria sijoituksia, jotta eurooppalaiset yritykset voivat kasvaa globaalisti ilman, että niiden omistus tai pääkonttori siirtyy Atlantin toiselle puolelle.

EU ei siis rakenna vain uusia datakeskuksia tai perusta uutta sijoitusrahastoa. Tavoitteena on pitää koko teknologiayrityksen kasvuketju Euroopassa – ensimmäisestä laskentakokeilusta aina kansainväliseen laajentumiseen asti.