Malaria leviää Afrikassa uusille alueille – mutta suurin uhka eivät ole hyttyset

Tutkijoiden mukaan yli 90 prosenttia lisäkuolemista johtuisi ennen kaikkea sään ääri-ilmiöiden aiheuttamista häiriöistä, ei suorista ekologisista muutoksista . Vuoteen 2050 mennessä noin 1,3 miljardia ihmistä Afrikassa voi elää alueilla, joilla malariaa on ilmastonmuutoksen vuoksi vaikeampi hävittää kuin nykyään .

Malariariski ei vain laajene – se siirtyy

Viileämmät ylängöt muuttuvat suotuisammiksi

Lämpötilan nousu tekee osasta Itä- ja Etelä-Afrikan viileitä ylänköalueita aiempaa sopivampia Anopheles-hyttysille. Vuoteen 2050 mennessä malarian leviämisen riski voi kasvaa esimerkiksi Itä-Afrikan hautavajoaman eli Rift Valleyn, Etiopian ylängön ja eteläisen Afrikan rannikkoalueilla . Joillakin alueilla tapausmäärät voivat kasvaa jopa 20 prosenttia vuosisadan loppuun mennessä .

Afrikan koko malariavyöhyke ei kuitenkaan laajene tasaisesti. Osa Länsi- ja Keski-Afrikan kuumista ja kuivista alueista voi muuttua hyttysille liian kuiviksi, jolloin malarian leviämiselle suotuisat olosuhteet heikkenevät .

Mallinnusten mukaan malarialle sopiva kokonaispinta-ala kasvaa vain maltillisesti, mutta kaikkein suotuisimmat alueet siirtyvät. Ympärivuotisen ja suuren riskin alueiden painopisteen ennustetaan siirtyvän Länsi-Afrikan rannikkoalueilta Albertine Riftin alueelle Kongon demokraattisen tasavallan ja Ugandan välille .

Suurin uhka tulevat sään ääri-ilmiöistä

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia malariaan on usein tarkasteltu lämpötilan ja sateiden muuttumisen kautta. Uuden tutkimuksen keskeinen havainto on kuitenkin se, että sään ääri-ilmiöiden aiheuttamat tuhot ja häiriöt voivat selittää yli 90 prosenttia lisäkuolemista .

Tulvat, hirmumyrskyt ja helleaallot voivat:

• vaurioittaa klinikoita, lääkkeiden kylmäketjuja ja varastoja
• keskeyttää hyttysverkkojen jakelun ja sisätilojen ruiskutukset
• siirtää ihmisiä pois kodeistaan ja vaikeuttaa hoitoon pääsyä
• synnyttää uusia seisovan veden muodostumia, joissa hyttyset lisääntyvät
• heikentää terveysviranomaisten kykyä havaita ja torjua epidemioita.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa tulvien kattamien alueiden ja tulvien keston yhdistelmän eli niin sanottujen tulva-aluepäivien määrän odotetaan kasvavan 13–18 prosenttia vuoteen 2050 mennessä . Malaria Atlas Project arvioi, että tulvien ja hirmumyrskyjen aiheuttamat häiriöt voisivat selittää 79 prosenttia ilmastonmuutoksen aiheuttamasta tapausmäärien kasvusta ja 93 prosenttia lisäkuolemista seuraavien 25 vuoden aikana .

Keskeinen johtopäätös on tämä: suurin uhka ei ole se, että hyttyset valtaavat kokonaan uusia alueita, vaan se, että ääri-ilmiöt romahduttavat torjunnan juuri niillä alueilla, joilla malariaa esiintyy jo ennestään.

Yhä useampi ihminen altistuu riskille

Ilmastonmuutos muuttaa myös sitä, kuinka moni ihminen elää malarialle alttiilla alueilla. Korkeiden päästöjen skenaariossa Itä- ja Etelä-Afrikassa 75,9 miljoonaa ihmistä enemmän voisi joutua ympärivuotisen eli endeemisen tartuntariskin piiriin vuoteen 2080 mennessä .

Toisen analyysin mukaan jopa 197 miljoonaa aiemmin malarialle altistumatonta ihmistä Itä- ja Etelä-Afrikassa voisi joutua jonkinasteiseen riskiin . Länsi-Afrikassa riskialueella olevien ihmisten kokonaismäärän ennustetaan kasvavan vuosisadan puoliväliin mennessä 51,3 miljoonalla, vaikka malariaan suotuisan kauden pituus monilla alueilla lyhenisi .

Mitä tutkijat suosittelevat?

Torjunnasta on tehtävä ilmastonkestävää

Tutkijat peräänkuuluttavat niin sanottua ilmastoviisasta malarian torjuntaa. Käytännössä torjuntatoimia ei pitäisi suunnitella jäykän vuosikellon mukaan, vaan niitä tulisi kohdentaa paikallisten sääolojen, viiveiden ja kynnysarvojen perusteella .

Tarvikkeita, lääkkeitä ja hyttysverkkoja voidaan esimerkiksi sijoittaa valmiiksi ennen tulvakautta. Klinikoi­ta ja muita terveydenhuollon rakennuksia on vahvistettava niin, että ne kestävät tulvia, hirmumyrskyjä ja kuumuutta. Suunnittelun tulisi siirtyä reagoinnista ennakointiin ja ottaa huomioon alueelliset erot .

Hyttysverkkoja ja ruiskutuksia ei saa päästää katkeamaan

Hyönteismyrkyllä käsitellyt pitkäkestoiset hyttysverkot (LLIN) ja sisätilojen torjuntaruiskutukset (IRS) ovat edelleen malarian torjunnan perusta. Mallinnuksen mukaan näiden menetelmien yhdistelmä voi pienentää malariataakkaa jopa 76 prosenttia myös ilmastonmuutoksen oloissa .

Jos torjuntatoimia ei ylläpidetä, vuotuisten malaria­tapausten määrä voi kasvaa 25–30 prosenttia 2050-luvulle tultaessa .

Sääennusteista apua varhaiseen reagointiin

Kausiennusteet ja reaaliaikainen sääseuranta olisi yhdistettävä osaksi malarian valvontaa. Paikalliset lyhyen aikavälin ennusteet voivat auttaa käynnistämään torjunnan ennen tulvaa tai muuta ääri-ilmiötä sen sijaan, että viranomaiset joutuvat toimimaan vasta vahinkojen tapahduttua .

Tällaiset varhaisvaroitusjärjestelmät voivat auttaa kohdentamaan tarvikkeita, henkilöstöä ja hoitoa alueille, joilla riski on nopeasti kasvamassa.

Terveydenhuoltoa ja yhteisöjä on vahvistettava

Hallitusten on investoitava terveydenhuollon infrastruktuuriin, joka kestää äärisäitä. Tulvat ja hirmumyrskyt eivät saa tuhota klinikoita, lääkkeiden kylmäketjuja tai hyttysverkkojen varastoja.

Myös paikallisyhteisöjen osallistuminen ja terveysvalistus ovat olennaisia. Tutkijat korostavat lisäksi, että seurantaan, mallinnukseen ja ilmastoennusteisiin liittyvää monialaista koulutusta tarvitaan kiireellisesti .

Päästöjen vähentäminen pienentää riskiä

Sopeutuminen ei yksin riitä. Jos maapallon lämpeneminen pystytään rajoittamaan kahteen asteeseen, Etelä-Afrikassa voitaisiin välttää noin viisi ylimääräistä malaria­tapausta tuhatta lasta kohden verrattuna korkeamman päästökehityksen vaihtoehtoihin. Itä-Afrikan ylängöillä hyödyt voisivat olla vielä suuremmat .

Jokainen vältetty lämpöasteen murto-osa vähentää painetta terveydenhuollolta ja malarian kanssa eläville yhteisöille .