Venäjän ennätyksellinen ohjuskampanja paljasti Ukrainan ilmapuolustuksen kriisin

Käytössä oli muun muassa Iskander-M-ohjuksia, Pohjois-Korean valmistamia KN-23-ohjuksia, Zircon-järjestelmiä sekä S-300- ja S-400-järjestelmistä maamaaliin muunnettuja ohjuksia .

Heinäkuun 18.–19. päivän yönä Ukrainan ilmavoimat ilmoittivat Venäjän laukaisseen Kiovaa kohti yli 42 ballistista ohjusta. Niihin kuului 10 Zircon-ohjusta, 25 Iskander-M- tai KN-23-ohjusta ja seitsemän S-300- tai S-400-ohjusta . Heinäkuun 29.–30. päivän yönä Venäjä puolestaan käynnisti laajan yhdistetyn hyökkäyksen, jossa käytettiin 284 Shahed- ja Gerbera-lennokkia sekä risteily- ja ballistisia ohjuksia. Kyseessä oli sodan suurin yhden yön lennokkiparvi .

Patriot-ohjusten loppuminen muutti torjuntakyvyn

Ukrainan PAC-3-torjuntaohjusten varastot olivat viranomaisten mukaan kriittisen vähissä jo kesäkuussa ja käytännössä loppu 1. heinäkuuta . Patriot on yksi harvoista järjestelmistä, joiden on vahvistettu kykenevän torjumaan Venäjän Iskander- ja muita ballistisia ohjuksia.

Heinäkuun ensimmäisissä suurissa iskuissa tilanne näkyi suoraan tilastoissa. Heinäkuun 2. ja 6. päivän iskuissa Ukraina ei saanut torjuttua ainuttakaan Kiovaa kohti laukaistuista 23 Iskander-M-ohjuksesta tai kuudesta Zircon- ja Oniks-ohjuksesta . Näissä kahdessa iskussa 49 kaikkiaan 53 ballistisesta ohjuksesta osui kohteeseensa – Venäjän kannalta yli 92 prosentin onnistumisaste .

Koko heinäkuun aikana Ukraina torjui noin 36 Venäjän laukaisemasta 126 ballistisesta ohjuksesta. Torjunta-aste jäi siten noin 29 prosenttiin, eli keskimäärin kolme neljästä ballistisesta ohjuksesta pääsi puolustuksen läpi . Kuukauden loppuun mennessä ballististen ohjusten torjunta oli Ukrainan mukaan pudonnut ”lähes olemattomaksi” .

Tilanne ei ollut sama kaikkien ilmahyökkäysten osalta. Ukraina torjui edelleen noin 90 prosenttia lennokeista ja noin 69–89 prosenttia risteilyohjuksista, jotka ovat ballistisia ohjuksia helpompia maaleja . Tämä ero on keskeinen: ongelmana ei ollut Ukrainan koko ilmapuolustuksen romahtaminen, vaan erityisesti kyky torjua nopeasti lähestyviä ballistisia ohjuksia.

Siviiliuhrit kasvoivat iskujen myötä

Ilmapuolustuksen aukko näkyi raskaana siviiliuhrien määränä eri puolilla Ukrainaa:

• 1.–2. heinäkuuta: Venäjän satojen lennokkien ja kymmenien ohjusten isku Kiovaan tappoi ainakin 30 ihmistä ja haavoitti kymmeniä. Kyseessä oli Ukrainan pääkaupungin vuoden 2026 tähän asti tuhoisin isku .
• 6. heinäkuuta: Kiovassa kuoli 11 ihmistä juuri ennen Naton huippukokousta .
• 11. heinäkuuta: ohjus- ja lennokki-iskut tappoivat kuusi ihmistä ja haavoittivat kymmeniä .
• 16. heinäkuuta: Venäjän iskut tappoivat ainakin 13 siviiliä eri alueilla .
• 26. heinäkuuta: Kiovaan ja muille alueille tehdyt iskut tappoivat äidin ja haavoittivat hänen lapsiaan. Myös muista uhreista ilmoitettiin .
• 30. heinäkuuta: kymmeneen alueeseen kohdistunut ohjus- ja lennokkipommitus tappoi ainakin kahdeksan siviiliä, myös lapsia, ja haavoitti kymmeniä .

YK:n mukaan siviiliuhreja kirjattiin vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla 37 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2025. YK:n ihmisoikeusvalvonnan mukaan pitkän kantaman ballistiset ohjukset ja lennokit osuivat tiheästi asutuille kaupunkialueille kaukana rintamasta .

Lupaus Patriot-tuotannosta vaihtui epävarmuudeksi

Heinäkuussa nähtiin myös tärkeä diplomaattinen käänne. Donald Trump ilmoitti 8. heinäkuuta, että Yhdysvallat antaisi Ukrainalle luvan valmistaa Patriot-torjuntaohjuksia . Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi seuraavana päivänä, että asiasta oli päästy poliittisen tason sopuun .

Lupa ei kuitenkaan olisi ratkaissut välitöntä ohjuspulaa. Asiantuntijoiden mukaan oman tuotannon käynnistäminen olisi vienyt vähintään vuoden . Ukraina olisi siis joutunut turvautumaan liittolaisten toimituksiin vielä pitkään, vaikka tuotantolupa olisi toteutunut.

Heinäkuun 31. päivänä Trump perääntyi aiemmasta lupauksesta. Hän sanoi, ettei Yhdysvallat ollut sopinut siitä, että Ukraina saisi rakentaa Patrioteja, ja että teknologian luovuttamisessa olisi oltava ”erittäin varovainen” . Muutos jätti Ukrainan lyhyellä aikavälillä edelleen riippuvaiseksi ulkomaisista torjuntaohjuksista.

Venäjä painosti ballistisilla ohjuksilla, Ukraina kehitti lennokkien torjuntaa

Venäjä jatkoi koko heinäkuun ajan raskaita yhdistettyjä ohjus- ja lennokki-iskuja. Samalla se näytti painottavan ballistisia ohjuksia, joita Ukraina ei Patriot-ohjusten puutteen vuoksi pystynyt enää torjumaan entiseen tapaan . Venäjän ohjus- ja lennokkituotanto ylitti liittolaisten kyvyn toimittaa Ukrainalle vastaavia torjunta-aseita .

Ukraina jatkoi puolestaan pitkän kantaman lennokki-iskuja Venäjän selustaan. Puolustuksessa se kehitti liikkuvien tuliryhmien, hävittäjien ja muiden järjestelmien taktiikoita Shahed-lennokkeja vastaan. Heinäkuun 30. päivän hyökkäyksessä lennokkien torjunta-aste nousi ennätykselliseen 93 prosenttiin .

Heinäkuun keskeinen opetus oli silti karu: Ukraina pystyi edelleen torjumaan suuren osan lennokeista ja monista risteilyohjuksista, mutta ballististen ohjusten torjunta riippui liian harvoista Patriot-järjestelmistä ja niiden niukoista torjuntaohjusvarastoista. Venäjä käytti tätä aukkoa hyväkseen ennätyksellisen laajassa ohjuskampanjassa.