Ilmaiskut kuitenkin jatkuivat pian ilmoituksen jälkeen eri puolilla Gazaa. Elokuun 1. päivänä surmansa sai ainakin 18 palestiinalaista . Israelin energiaministeri Eli Cohen sanoi suoraan, ettei iskujen lopettamisesta ole tehty sopimusta .
Puolustusministeri Israel Katzin mukaan Israelin joukot pysyvät Gazassa siihen asti, kunnes Hamas on riisuttu aseista ja sen tunnelit tuhottu. Katzin mukaan Israelin hallinnassa oleva alue kattaa nyt 60–70 prosenttia Gazasta . Israelin armeija on ilmoittanut iskeneensä Hamasin jäseniin, kun taas palestiinalaiset terveysviranomaiset ovat kertoneet lääkintätarvikevarastojen ja siviili-infrastruktuurin vaurioista .
Board of Peace -elimen Gazan-erityislähettiläs Nikolay Mladenov saapui Israeliin 2. elokuuta neuvottelemaan rauhansuunnitelman toisesta vaiheesta . Hän tapasi Netanjahun 3. elokuuta. Keskusteluja kuvattiin ”rakentaviksi ja yksityiskohtaisiksi”, ja Mladenov vaati iskujen keskeyttämistä .
Egypti, Qatar ja Turkki tuomitsivat Israelin uusimmat iskut yhteislausunnossaan jyrkästi. Maiden mukaan hyökkäykset heikentävät rauhansuunnitelman toteuttamiseen laadittua etenemissuunnitelmaa . Välittäjät katsoivat erityisesti terveydenhuollon tiloihin ja lääkintäinfrastruktuuriin kohdistuneiden iskujen olevan kansainvälisen oikeuden ”räikeä rikkomus” .
Neuvottelujen ympärillä on silti vähän optimismia. Välittäjien mukaan merkittävää läpimurtoa ei todennäköisesti synny ennen Israelin syksyn vaaleja . Osa analyytikoista on jo kutsunut Board of Peace -elintä epäonnistuneeksi, koska se ei ole pystynyt pysäyttämään väkivaltaa .
Gazan terveysministeriön mukaan sodassa on 2. elokuuta mennessä kuollut 73 356 palestiinalaista ja haavoittunut 174 185 . Määrä nousi 4. elokuuta julkaistun päivityksen mukaan 73 377:ään .
Gazan terveysviranomaiset ovat lisäksi ilmoittaneet, että ainakin 1 230 palestiinalaista on kuollut lokakuussa 2025 solmitun tulitaukosopimuksen jälkeen . Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen kesäkuussa julkaisemassa maaraportissa kuolleiden määrän vahvistettiin olevan yli 70 000. Raportin mukaan suurin osa Gazan väestöstä on joutunut siirtymään kodeistaan ja kärsii vakavasta ruokapulasta .
Viralliset luvut eivät välttämättä kuvaa kuolonuhrien kokonaismäärää. Vertaisarvioidussa The Lancet -julkaisussa helmikuussa 2026 ilmestynyt tutkimus arvioi, että sodan ensimmäisten 16 kuukauden aikana kuoli yli 75 000 ihmistä. Tämä viittasi siihen, että paikallisten viranomaisten tuolloin ilmoittama määrä saattoi olla todellista pienempi .
Israelissa järjestetään kansalliset parlamenttivaalit 27. lokakuuta 2026. Kyseessä ovat ensimmäiset vaalit sen jälkeen, kun Hamasin johtamat hyökkäykset tapahtuivat 7. lokakuuta 2023 . Vaalipäivän läheisyys hyökkäysten vuosipäivään on poliittisesti herkkä kysymys .
Netanyahu joutuu vastaamaan äänestäjien raivoon turvallisuuspuutteista, jotka liittyivät vuoden 2023 hyökkäyksiin. Hänen mahdollisuuksiaan jatkaa pääministerinä on kuvattu yhä epävarmemmiksi . Hallituskoalitio on puolestaan kiirehtinyt kiistanalaista lainsäädäntöä parlamentin eli Knessetin istuntokauden viimeisinä päivinä pyrkiessään varmistamaan poliittisen tukensa .
Paine ei rajoitu Gazaan. Netanyahun asemaa rasittavat myös tuloksettomaksi jäänyt sota Iranin kanssa, Hamasin ja Hizbollahin kukistamisen epäonnistuminen sekä välirikko Trumpin kanssa Irania koskevasta rauhansopimuksesta. Trump on arvostellut Netanjahua julkisesti alistumattomuudesta .
Oppositiopuolueet ovat edelleen ilmoittaneet, etteivät ne muodosta hallitusta Netanjahun kanssa. Perusteluna ovat hänen tapansa johtaa sotaa sekä vuoden 2023 turvallisuuspuutteisiin liittyvä vastuu . Lokakuun vaaleista onkin muodostumassa kansanäänestys sekä Gazan sodasta että Netanjahun pitkästä valtakaudesta.