Rakentaminen ei kuitenkaan koskaan alkanut. BYD:n varatoimitusjohtaja Stella Li vahvisti 10. kesäkuuta 2026, että hanke on toistaiseksi jäissä eikä tuotannon aloittamiselle ole aikataulua .
Kyse ei lähteiden perusteella ole yksittäisestä rakennusviivästyksestä vaan strategian muutoksesta. BYD ohjaa pääomaa, toimitusketjuja ja tuotantokapasiteettia Euroopan unionin sisälle, ennen kaikkea Unkariin. Li:n mukaan Unkari on tällä hetkellä yhtiön tärkein prioriteetti, ja seuraavaksi BYD etsii toista tuotantolaitosta Euroopasta .
Turkin teollisuus- ja teknologiaministeriö keskeytti BYD:lle myönnetyt tuontiverohelpotukset vuoden 2026 alussa. Helpotukset koskivat muun muassa kiinalaisista autoista perittyä 40 prosentin lisätullia . Ministeriön virkamiehen mukaan etuudet keskeytettiin, koska hankkeessa ei ollut tapahtunut riittävää edistystä .
Turkin teollisuus- ja teknologiaministeri Mehmet Fatih Kacır on lisäksi kertonut parlamentille, että valtio käynnistää oikeudelliset toimet investointikannustimien takaisinperimiseksi korkoineen, jos hanke perutaan virallisesti . Myös BYD:lle varattu 1,6 miljoonan neliömetrin tontti Manisan järjestäytyneellä teollisuusalueella voidaan ottaa takaisin .
Tilannetta mutkistaa se, että Maailman kauppajärjestön WTO:n ri paneli katsoi heinäkuun lopulla 2026 osan Turkin kiinalaisiin sähköautoihin kohdistuvista lisätulleista ja tuontirajoituksista kansainvälisten kauppasääntöjen vastaisiksi . Päätös lisää painetta Ankaralle juuri silloin, kun se kiistelee BYD:n kanssa tullietuuksista.
Tulliedun poistuminen iski BYD:n kilpailukykyyn suoraan. Kun autojen hintaan lisättiin 40 prosentin tulli, kiinalaisvalmistajan ajoneuvoista tuli Turkissa selvästi kalliimpia. Yhtiö kuvasi seurauksena ollutta kehitystä merkittäväksi paikallisen myynnin laskuksi .
Myyntiluvut havainnollistavat muutosta:
Muutos osoittaa, kuinka riippuvainen BYD:n asema Turkin markkinoilla oli tuontikannustimista. Kun veroetu katosi, hintaetu katosi sen mukana.
BYD:n Szegedin-tehtaan Unkarissa on määrä aloittaa ajoneuvojen kokoonpano vuoden 2026 viimeisellä neljänneksellä. Aikataulu on noin vuoden alkuperäistä suunnitelmaa myöhäisempi, mutta tehdas on yhtiön eurooppalaisen strategian keskipiste .
Syy on ennen kaikkea markkinoillepääsy. Kun auto valmistetaan EU:n jäsenmaassa, BYD voi toimittaa sen EU:n sisämarkkinoille ilman Kiinassa valmistettuihin sähköautoihin kohdistuvia EU:n lisätulleja .
Turkki kuuluu EU:n kanssa tulliliittoon teollisuustuotteiden osalta, mutta se ei tarjoa autoteollisuudelle yhtä suoraviivaista pääsyä EU:n markkinoille kuin tuotanto EU:n jäsenvaltiossa . Siksi Manisan tehdas ei ratkaissut BYD:n kiireellisintä ongelmaa: miten rakentaa Eurooppaan tuotantopohja, joka vähentää Kiinasta tuotaviin autoihin kohdistuvien kaupan esteiden vaikutusta .
BYD kartoittaa lisäksi mahdollisuutta ottaa käyttöön olemassa oleva tehdas Etelä-Euroopassa. Yhtiön tavoitteena on löytää toinen eurooppalainen tuotantopaikka ilman täysin uuden tehtaan rakentamisen vaatimaa aikaa .
Aiheeseen liittyvässä kysymyksenasettelussa on esitetty, että Kiina olisi pyrkinyt hallitsemaan investointikiistan aiheuttamia diplomaattisia vahinkoja hallitusta lähellä olevien medioiden avulla tai järjestämällä toimittajille kustannetun matkan Xinjiangiin.
Tässä käytettävissä olevat lähteet eivät kuitenkaan vahvista tällaista toimintaa eivätkä yhdistä sitä BYD:n Turkin-hankkeen kariutumiseen. Lähteissä puhutaan Kiinan ja Turkin suhteiden kiristymisestä sekä investointikiistan seurauksista, mutta ei mainituista mediajärjestelyistä tai Xinjiangin-matkasta . Niitä ei siksi voida esittää tämän jutun vahvistettuina faktoina.
BYD:n laajentuminen ei ole edennyt kitkattomasti myöskään Malesiassa. Yhtiön suunniteltu 1,3 miljardin ringgitin eli noin 280 miljoonan dollarin kokoonpanotehdas Tanjung Malimissa on jäänyt epävarmaan tilaan. BYD sai hankkeelle väliaikaisen valmistusluvan syyskuussa 2025, mutta neuvottelut investointi-, kauppa- ja teollisuusministeriön MITI:n kanssa ovat ajautuneet vastakkainasetteluun .
Kiistan keskeiset ehdot ovat:
Ehdot rajoittaisivat BYD:n mahdollisuuksia myydä Malesian markkinoilla edullisempia malleja, kuten Atto 3:a tai Dolphinia, paikallisesti koottuina autoina .
MITI:n ministeri Johari Abdul Ghani on korostanut, ettei BYD:tä ole kohdeltu erikseen. Hänen mukaansa samat ehdot koskevat kaikkia uusia suurivolyymisiä CKD-hankkeita eli autojen paikallista kokoonpanoa varten perustettavia investointeja, eivät vain kiinalaisyhtiötä .
BYD:n kerrotaan arvioivan suunnitelmiaan uudelleen, koska se ei ole voinut hyväksyä ehtoja . Hankkeen lopullista kohtaloa ei ole ratkaistu.
Turkin ja Malesian hankkeiden ongelmat kertovat laajemmasta muutoksesta sähköautomarkkinoilla. BYD:n kansainvälinen kasvu perustui pitkään Kiinassa valmistettujen autojen vientiin. Nyt yhtiö joutuu rakentamaan tuotantoverkostoa, jossa jokainen tehdas on samalla vastaus paikallisiin tulleihin, alkuperäsääntöihin, vientikiintiöihin ja teollisuuspolitiikkaan.
Unkari on BYD:lle tällä hetkellä strategisesti tärkeämpi kuin Turkki, koska EU:n sisäinen tuotanto tarjoaa suoremman reitin Euroopan markkinoille. Turkissa taas miljardihanke on jäänyt odottamaan, veroedut on peruttu ja mahdollinen oikeuskiista häämöttää taustalla.
Malesia puolestaan osoittaa, että paikallinen tehdas ei automaattisesti tarkoita vapaata pääsyä kotimaan markkinoille. BYD:n on nyt sovitettava yhteen globaali tuotantostrategia ja jokaisen maan omat ehdot – eikä jokainen suuri investointisopimus lopulta ole yhtiölle yhtä houkutteleva.