Samalla aiemmin käytössä olleet polttoaineen ostorajoitukset poistettiin tilapäisesti . Paikalliset viranomaiset ja KNP perustelivat muutosta kampanjalla sekä logistiikan ”tilapäisellä paranemisella” . Joidenkin tietojen mukaan polttoainetta tuotiin kiireellisesti naapurialueilta, kuten Omskista ja Atšinskista .
Selitys ei kuitenkaan ratkaise ajoituksen ongelmaa. Hinnat palasivat 4. elokuuta nopeasti aiemmalle tasolle: AI-95 maksoi jälleen 91 ruplaa litralta . Näin lyhyt hinnanlasku ei vaikuta pysyvältä helpotukselta vaan pikemminkin presidentin vierailuun sovitetulta järjestelyltä.
Krasnojarskin tapaus ei ollut yksittäinen. Putinin vieraillessa Irkutskissa 24. heinäkuuta polttoaineen hinta laski paikallisilla Kraisneftin ja BRK:n asemilla noin 12–13 ruplaa litralta . Myös tuolloin ostorajoitukset poistettiin .
Molemmissa kaupungeissa kaava oli samankaltainen: yhden alueellisen ketjun hinnat laskivat äkillisesti vierailun ajaksi, tankkaaminen helpottui ja hinnat nousivat uudelleen johtajan poistuttua.
Ilmiötä voi kuvata Potemkinin kulissiksi. Termi viittaa näennäiseen menestykseen ja hyvinvointiin, jota esitellään vallanpitäjälle todellisten ongelmien peittämiseksi. Tässä tapauksessa presidentille voitiin näyttää halpaa polttoainetta ja lyhyempiä jonoja – vaikka tavalliset autoilijat olivat muualla kohdanneet rajoituksia ja pulaa.
Krasnojarskin hintatemppu kytkeytyy paljon laajempaan kriisiin. Öljyntuottajana tunnettu Venäjä on joutunut rajoittamaan polttoaineen myyntiä omilla huoltoasemillaan.
Ukrainan drooni-iskut ovat vaurioittaneet Venäjän öljynjalostamoja ja heikentäneet niiden toimintaa. Reutersin mukaan iskujen ja suunniteltujen huoltotöiden yhteisvaikutus pienensi Venäjän jalostuskapasiteettia vuoden 2025 iskujen huippuvaiheessa noin 20 prosenttia . Elokuussa käyttämättömän jalostuskapasiteetin määrä nousi ennätyksellisen korkeaksi . Iskuissa vaurioituneiden laitosten joukkoon kuului myöhemmin myös Omskin jalostamo, jota oli pidetty viimeisenä suurena vielä vahingoittumattomana laitoksena .
Venäjän jalostusmäärä putosi kesäkuussa noin 25 prosenttia vuodentakaisesta 3,91 miljoonaan tynnyriin päivässä. Taso oli alhaisin yli kahteen vuosikymmeneen . Bensiinin tuotannon arvioitiin vastaavan vain noin 65:tä prosenttia kausittaisesta kysynnästä .
Moskova joutui lisäksi kieltämään bensiinin, lentopetrolin ja dieselin viennin . Toimet kertovat siitä, että kotimaisen kysynnän täyttäminen on alkanut syrjäyttää vientitulojen tavoittelua.
Kesäkuun 2026 puoliväliin mennessä polttoaineen myyntiin liittyviä rajoituksia oli raportoitu 56 Venäjän 83 alueesta. Näistä 18 alueella rajoitukset olivat viranomaisten määräämiä ja sitovia kaikille huoltoasemille .
Rajoitukset ovat tarkoittaneet esimerkiksi sitä, että yhdelle autolle myydään vain noin 30 litraa ja polttoainetta saa tankata ainoastaan auton säiliöön – ei kanisteriin . Joillakin alueilla on jopa ehdotettu tankkausvuorojen jakamista auton rekisterikilven numeron perusteella .
Myös Moskova ja Pietari ovat joutuneet rajoitusten piiriin. Tatneftin asemilla bensiinimäärä on rajattu 20 litraan ajoneuvoa kohti, kun taas Gazpromneftin asemilla rajoitus on ollut 30–50 litraa .
Krasnojarskin äkillinen hinnanlasku näyttää, kuinka nopeasti ulkoinen kuva voidaan muuttaa, kun vierailulle saapuu maan vaikutusvaltaisin henkilö. Se ei kuitenkaan ratkaise jalostamojen vaurioita, tuotannon vajetta tai alueellisia myyntirajoituksia.
Kun hinnat nousivat heti Putinin lähdettyä, jäljelle jäi ennen kaikkea viesti Venäjän polttoainekriisin syvyydestä: kyse ei ole vain yksittäisen kaupungin logistiikasta, vaan järjestelmästä, joka joutuu turvautumaan lyhyisiin kulissijärjestelyihin näyttääkseen normaalilta.