BYD:n Turkin-tehtaan jäädytys kiristi Kiinan ja Turkin välejä

Turkille päätös on takaisku hankkeessa, jota Ankara oli pitänyt tärkeänä askeleena kohti sähköautojen valmistuskeskittymää. Kiinalle puolestaan kyse on sekä investointisitoumuksesta että suhteista strategisesti tärkeään kumppaniin.

Miksi BYD siirsi painopisteen Unkariin?

Keskeinen syy on Euroopan unionin tullimuuri. Kiinassa valmistettuihin sähköautoihin kohdistuva EU:n 27 prosentin tulli tekee tuotannosta EU:n ulkopuolella aiempaa vähemmän houkuttelevaa, etenkin jos Turkissa valmistettuja autoja vietäisiin edelleen EU-markkinoille .

Unkari on EU:n jäsenmaa, joten siellä valmistettuja autoja voidaan myydä unionin markkinoille ilman samaa Kiinasta tuotaviin autoihin kohdistuvaa tullirasitetta. BYD:n näkökulmasta tuotannon sijoittaminen suoraan EU:n sisälle on siten strategisesti selkeämpi ratkaisu kuin Turkin käyttäminen välivaiheen tuotantokeskuksena.

BYD etsii lisäksi toista kokoonpanotehdasta Euroopasta. Yhtiö harkitsee Reutersin mukaan olemassa olevan tehtaan haltuunottoa Etelä-Euroopassa, ja Espanja kuuluu mahdollisiin vaihtoehtoihin .

Unkarin-tehtaan aikataulu on venynyt

Szegedin tehdas on BYD:n ensimmäinen henkilöautotehdas Euroopassa. Sen aikataulu on muuttunut useita kertoja:

• koekokoonpano käynnistyi tammikuun 2026 lopulla
• aiempien tietojen mukaan sarjatuotannon oli määrä alkaa vuoden 2026 toisella neljänneksellä
• Stellа Lin kesäkuussa antaman lausunnon mukaan täysi ajoneuvojen kokoonpano alkaa vuoden viimeisellä neljänneksellä
• ensimmäiseksi tuotantomalliksi on ilmoitettu kompakti BYD Seagull -sähköauto .

Tehdas ei myöskään välttämättä saavuta suunniteltua tuotantotahtia heti. Reutersin vuonna 2025 haastattelemien lähteiden mukaan laitoksen odotettiin toimivan ainakin kaksi ensimmäistä vuotta kapasiteettinsa alapuolella ja valmistavan vuonna 2026 vain kymmeniä tuhansia autoja, vaikka nimellinen vuosikapasiteetti on 300 000 ajoneuvoa .

Turkki keskeytti veroedut ja uhkaa periä ne takaisin

Turkin teollisuus- ja teknologiaministeriö keskeytti BYD:n tuontitullien verovapaudet vuoden 2026 alussa. Ministeriön mukaan Manisan hanke ei ollut edennyt pitkään aikaan .

Vuonna 2024 allekirjoitettu investointisopimus on kuitenkin edelleen muodollisesti voimassa. Turkin viranomaisten mukaan myös BYD:n velvoitteet ja valtiolle annetut takuut ovat yhä voimassa .

Jos yhtiö peruu hankkeen virallisesti, Turkki aikoo vaatia aiemmin saatuja etuja takaisin korkoineen. Teollisuus- ja teknologiaministeri Mehmet Fatih Kacir kertoi parlamentille heinäkuussa 2026, että oikeustoimet käynnistetään, jos BYD luopuu projektista . Turkkilaismedioiden mukaan takaisinperintä koskisi kaikkia myönnettyjä verohelpotuksia korkoineen .

Verovapauden menettäminen näkyi nopeasti BYD:n Turkin-myynnissä. Yhtiö myi maassa toukokuussa vain 152 autoa, kun tammikuussa myynti ylsi 3 866 ajoneuvoon .

Kiina yrittää hallita mainehaittaa Turkissa

BYD-hankkeen kariutuminen on heikentänyt Kiinan kuvaa Turkissa. Middle East Eye raportoi 3. elokuuta 2026, että Kiinan hallitus on lisännyt maassa huomattavasti suhdetoimintaansa. Eräs turkkilainen hallituskonsultti kuvasi toimintaa ”propagandaryöpyksi” .

Raportoidun kampanjan keinoihin kuuluvat:

• Kiinan valtion tukeman sisällön lisääminen turkkilaismediassa
• turkkilaisten toimittajien järjestetyt matkat Kiinaan, joissa esitellään maiden talous- ja yhteistyösuhteita
• laajempi diplomaattinen työ Kiinan ja Turkin strategisten suhteiden ylläpitämiseksi .

Kiinan valtionmedia CGTN julkaisi 4. elokuuta kirjoituksen maiden diplomaattisuhteiden 55-vuotispäivästä ja korosti ”jaetun tulevaisuuden” ajatusta . China Daily julkaisi samana päivänä jutun otsikolla ”From Bosporus to Yangtze: Turkiye-China ties at 55” . Julkaisut voi nähdä osana pyrkimystä siirtää huomio BYD-kiistasta maiden pitkän aikavälin suhteisiin.

Kiinan kauppaministeriö on lisäksi kehottanut kiinalaisia autonvalmistajia pitämään kehittyneen sähköautoteknologian kotimaassa ja suhtautumaan varovaisesti muun muassa Turkkiin ja Intiaan suuntautuviin hankkeisiin .

Entä BYD:n Malesian-hanke?

Käytettävissä olevissa lähteissä ei ole vahvistettua, ajantasaista tietoa BYD:n suunnitellun Malesian kokoonpanotehtaan tilanteesta. Siksi hankkeen aikataulusta tai nykyisestä vaiheesta ei voi tehdä luotettavaa johtopäätöstä tämän aineiston perusteella.

Myyntiluvut, markkinaosuus ja WTO-kiista ovat vielä avoinna

Saatavilla olevat lähteet eivät sisällä varmennettuja tietoja BYD:n heinäkuun 2026 maailmanlaajuisesta myynnistä tai yhtiön Euroopan markkinaosuudesta vuonna 2026. Myöskään Maailman kauppajärjestön WTO:n ratkaisua Turkin kiinalaisille sähköautoille asettamista tulleista ei ole aineistossa.

Kiina jätti lokakuussa 2024 WTO:lle valituksen Turkin kiinalaisiin sähköautoihin kohdistamasta 40 prosentin lisätullista, mutta tämän haun perusteella asiassa ei ole vahvistettua ratkaisua .

Mikä on kiistan merkitys?

BYD:n päätös kuvaa sähköautovalmistajien vaikeaa tasapainoilua. Yhtiöt tarvitsevat tuotantoa EU:n sisällä välttääkseen tullit, mutta samalla ne ovat tehneet suuria investointilupauksia EU:n ulkopuolisten kumppanien kanssa.

Ankaran näkökulmasta vuonna 2024 näyttävästi solmittu sopimus on menettämässä uskottavuuttaan, mikä voi heikentää Turkin asemaa valmistusinvestointien houkuttelemisessa . Peking puolestaan joutuu käyttämään diplomaattista ja viestinnällistä pääomaa rajoittaakseen hankkeen aiheuttamaa mainehaittaa.

Samaan aikaan Turkki valmistautuu mahdolliseen oikeusprosessiin, jolla se yrittää periä BYD:ltä aiemmin myönnetyt veroedut takaisin. Näin yhdestä tehdashankkeesta on tullut esimerkki siitä, miten EU:n kauppapolitiikka, yritysten tuotantostrategiat ja valtioiden väliset suhteet kietoutuvat toisiinsa.